Kuvassa kolme henkilöä seisoo keskellä viljelyaluetta korien kanssa.
Kuva:
Jake Lyell
USAID

Kehitysyhteistyön tulokset

Kehitysyhteistyön vaikutuksia seurataan tarkkaan erilaisilla mittareilla. Tulokset kertovat, että kehitysyhteistyöllä on edelleen suuri merkitys maailman köyhimpien ihmisten elämässä.

Kehitysyhteistyö parantaa elämän edellytyksiä kaikkein köyhimmissä maissa. Vaikka järjestöjen, valtioiden ja kansalaisten tekemä kehitysyhteistyö ei yksinään poista köyhyyttä maailmasta, oikein toteutettuna se auttaa kehittyvien maiden ihmisiä parantamaan itse omaa elämäänsä ja muuttamaan yhteiskuntaansa oikeudenmukaisemmaksi. Tästä kertovat myös järjestöjen vastikään raportoimat saavutukset, joihin voit tutustua Järjestöjen työn tuloksia -sivulla.

Kehitysyhteistyön tehokkuutta ja tuloksellisuutta seurataan tarkasti. Ulkoministeriö, kansainväliset tahot ja riippumattomat arvioijat tutkivat jatkuvasti, mihin kehitysyhteistyöhön ohjatut rahat menevät ja mitä niillä saadaan aikaan.  

Monia tuloksia on suhteellisen helppo mitata, kuten puhdasta vettä saavien kyläläisten tai koulua käyvien tyttöjen määrää. Osa vaikutuksista taas liittyy rakenteisiin, kuten demokratian ja hyvän hallinnon edistämiseen, jolloin niitä pitää arvioida epäsuorasti monipuolisten mittareiden kautta. Esimerkiksi YK:n Agenda 2030:n päätavoitteita varten on valittu 232 indikaattoria, joilla tuloksia mitataan.

Tarkkaan mitatut tulokset todistavat sitä, kuinka merkittävää kehitysyhteistyö on ollut köyhimmässä ja heikoimmassa asemassa oleville ihmisille.

Esimerkkejä kansainvälisen kehitysyhteistyön saavutuksista

Äärimmäinen köyhyys on puolittunut.  

Kun vielä vuonna 1990 äärimmäisessä köyhyydessä eli 1,9 miljardia ihmistä, vuonna 2015 heitä oli 836 miljoonaa. Vuoden 2018 syyskuussa äärimmäisessä köyhyydessä eli noin 634 miljoonaa maailman väestöstä. Kehitysyhteistyön lisäksi köyhyyttä ovat vähentäneet myös muut tekijät, esimerkiksi Aasian vahva talouskasvu.

Yhä useampi lapsi pääsee kouluun.  

100 miljoonaa lasta ei käynyt koulua vuonna 1990, mutta vuonna 2015 luku oli enää 57 miljoonaa. Tänä aikana perusopetukseen osallistuvien lasten osuus nousi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 52 prosentista 80 prosenttiin.  

Lapsikuolleisuus on vähentynyt alle puoleen.  

Alle viisivuotiaiden kuolemat ovat laskeneet 90 kuolemasta 43 kuolemaan jokaista 1000 syntyvää lasta kohden vuosien 1990 ja 2015 välillä.  

Sukupuolierot peruskoulutuksessa ovat tasoittuneet.  

Vuonna 1990 Etelä-Aasiassa jokaista sataa poikaa kohden 74 tyttöä aloitti koulunkäynnin, mutta vuonna 2015 sataa poikaa kohden oli jo 103 tyttöä.

Raskauden ja synnytyksen komplikaatioihin kuolee vähemmän ihmisiä.  

Äitiyskuolleisuus väheni 45 prosenttia vuosien 1990 ja 2013 välillä. Etelä-Aasiassa äitiyskuolleisuus väheni 64 prosenttia ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 49 prosenttia.

HIV-tartuntojen määrä on laskenut merkittävästi.  

Uusia HIV-tartuntoja oli 30 prosenttia vähemmän vuonna 2013 kuin vuonna 2000. HIV:n etenemistä ehkäisevä antiretroviraalilääkitys on nyt useamman ihmisen saatavilla: vuonna 2014 lääkitystä sai 13,6 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa, kun vuonna 2000 sitä sai vain 800 000 ihmistä.

Kehitysyhteistyöllä on tuettu ihmisiä konfliktien keskellä, esimerkiksi Syyrian sodassa.

Vuonna 2017 esimerkiksi Syyriassa ruoka-apua sai 2,75 miljoonaa ihmistä, 3,8 miljoonaa ihmistä pääsi lääkäriin, 637 000 lasta sai psykososiaalista tukea ja yli miljoona lasta pääsi kouluun.  

Suomalainen kehitysyhteistyö toimii   

Suomen kehitysyhteistyö panostaa erityisesti tyttöjen ja naisten oikeuksiin, kehittyvien maiden talouteen, yhteiskuntien toimintakyvyn ja demokratian vahvistamiseen, ruokaturvaan, veden ja energian saatavuuteen sekä luonnonvarojen kestävyyteen. Riippumattomat asiantuntijat arvioivat Kehitysevaluoinnin vuosiraportissa 2017 (pdf), että Suomen tekemä kehitysyhteistyö on ollut tarkoituksenmukaista ja tuottanut tavoiteltuja tuloksia. Saavutukset ovat vastanneet edunsaajien ja kumppanimaiden tarpeita sekä Suomen kehityspoliittisia painotuksia.

Ulkoministeriön tuore Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 (pdf) esittelee, mitä konkreettisia muutoksia Suomen rahoittamalla kehitysyhteistyöllä on saatu aikaan viime vuosina. Tekemällä kahdenvälistä yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa, rahoittamalla kansalaisjärjestöjen ja YK-järjestöjen toimintaa, tukemalla kestävää yritystoimintaa sekä osallistumalla monenkeskiseen yhteistyöhön Suomi on tukenut tärkeiden kehitystavoitteiden saavuttamista. Edistystä on tapahtunut esimerkiksi naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluissa, ruokaturvassa, vesihuollossa ja sanitaatiossa sekä vammaisten asemassa.

Parhaita tuloksia saavutetaan maissa, joissa kehitysyhteistyö on pitkäaikaista ja resurssit ovat riittävät. Suomi on esimerkiksi tehnyt Etiopian kanssa kehitysyhteistyötä vuodesta 1967 alkaen. Sinä aikana Suomen rooli erityisesti vesi- ja sanitaatiosektorilla on vakiintunut, ja tulokset ovat olleet merkittäviä. Vuoden 1994 jälkeen yli neljä miljoonaa ihmistä on saatu Suomen tuella puhtaan veden piiriin ja 1,4 miljoonalle on saatu vessa.  

Suomi osallistuu myös kriisialueilla elävien ihmisten tukemiseen humanitaarisella avulla, jonka tarve on nyt ennätysmäisen suuri. Ulkoministeriö myöntää rahoitusta YK-järjestöille, kansainväliselle Punaiselle Ristille ja suomalaisille avustusjärjestöille, jotka vievät avun perille sitä tarvitseville. Syyria on tällä hetkellä yksi suurimmista humanitaarisen avun kohteista, jossa on myös Suomen tuella lievitetty ihmisten välitöntä hätää ja autettu pakolaisia. Esimerkiksi Suomen tukema Maailman Ruokaohjelma sai ilmapudotuksilla ruokaa ja hygieniatarvikkeita 93 000 ihmiselle Syyrian saarretuilla alueilla vuosina 2016-2017.

Esimerkkejä Suomen kehitysyhteistyön saavutuksista

Suomen tuella yhä useampi nainen voi käyttää ehkäisyä.

Yli 1,5 miljoonaa naista ja tyttöä pystyi käyttämään seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja Suomen kahdenvälisen yhteistyön tuella vuosina 2015-2017. Lisäksi Suomen World Visionin, Väestöliiton ja WWF Suomen tuella 243 000 ihmistä sai seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluita ja kasvatusta vuonna 2017.

Suomi on kohentanut ruokaturvaa kumppanimaissaan.

Kahdenvälisellä yhteistyöllä ja kansalaisjärjestöjen hankkeilla on tuettu noin 900 000 pienviljelijää, mikä on parantanut yli neljän miljoonan ihmisen ruokaturvaa. Esimerkiksi Länsi-Keniassa noin 30 000 maaseudun pienviljelijän ja heidän perheidensä ruokaturva parani vuosina 2004-2016 Suomen tuella, kun kestäviä lajikkeita ja viljelymenetelmiä otettiin käyttöön ja viljelijöiden tulot kasvoivat.

Suomen tuella on saatu puhdasta juomavettä tuhansille Nepalissa.

Vuoden 2016 aikana noin 55 000 ihmistä sai puhdasta juomavettä Suomen vesihankkeiden tuella. Vuosien kuluessa sadat tuhannet nepalilaiset ovat päässet vesihankkeiden avulla kestävän vesihuollon piiriin.

Suomi on edistänyt koulutusta kumppanimaissaan.

Suomi on tehnyt pitkäjänteistä yhteistyötä palestiinalaishallinnon opetussektorin parantamiseksi. Palestiinalaisalueen opetusministeriö on kehittynyt luotettavaksi koulutuksen tarjoajaksi, ja ihmisten koulutustaso on korkea. Koulutusta on vahvistettu myös esimerkiksi Myanmarissa, missä noin 25 000 lasta etnisillä vähemmistöalueilla on pystynyt osallistumaan esiopetukseen Suomen tuella.

Suomi on edistänyt energiaturvallisuutta ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä eteläisessä ja itäisessä Afrikassa.

Maakohtaisen työn lisäksi Suomi tekee rajat ylittävää alueellista kehitysyhteistyötä oman erityisosaamisensa mukaan. Eteläisessä ja itäisessä Afrikassa Suomen tukema Energy and Partnership Programme on tuonut uusiutuvan energian yli 900 000 kotitalouden ulottuville ja auttanut luomaan yli 8 000 työpaikkaa.

Suomi on puolustanut vammaisten oikeuksia humanitaarisessa työssä.

Vammaiset ihmiset ovat erityisen haavoittuvaisessa asemassa luonnonkatastrofien ja konfliktien aiheuttamissa kriiseissä. Suomi on nostanut esiin vammaisten asemaa kansainvälisessä humanitaarisessa toiminnassa ja rahoittanut järjestöjen tekemää humanitaarista vammaistyötä. Esimerkiksi Suomen World Visionin hankkeissa on rakennettu esteettömiä käymälöitä pakolaisleireille Ugandaan, Keniaan ja Irakiin.

Suomalaisten järjestöjen kehitysyhteistyö on korvaamatonta

Suomalaisjärjestöt tekevät merkityksellistä kehitysyhteistyötä ympäri maailmaa ja vaikuttavat kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elinoloihin. Ulkoministeriön Kehitysevaluoinnin vuosiraportissa 2017 (pdf) todettiin, että kansalaisjärjestöjen työ on ollut hyvin kohdennettua ja korvaamatonta. Lähes kaikissa raportissa arvioiduissa ulottuvuuksissa (muun muassa tuloksellisuus, tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus) kansalaisjärjestöjen tekemä työ nähtiin Suomen kehitysyhteistyön vahvuutena.  

Kansalaisjärjestöjen ruohonjuuritason työ on erityisen tärkeää. Järjestöt saivat arvioinnissa kiitosta siitä, että ne pystyvät toimimaan monilla haastavilla, syrjäisillä ja haurailla alueilla, joihin kehitysyhteistyö ei muuten ulotu. Järjestöjen työ tavoittaa myös haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, joiden oikeuksia ei välttämättä tunnusteta ja joiden tukeminen muilla tavoilla on hankalaa.  

Järjestöjen tekemä kehitysyhteistyö toimii parhaiten, kun se perustuu pitkäaikaiseen ja tasavertaiseen yhteistyöhön paikallisen järjestön kanssa. Pitkäjänteisellä yhteistyöllä on pystytty saavuttamaan suuriakin muutoksia kuten parantamaan kansallista lainsäädäntöä, nostamaan tulo- ja työllisyystasoa sekä tukemaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä.

Esimerkkejä suomalaisjärjestöjen saavutuksista

Kirkon Ulkomaanapu auttoi nepalilaisia lapsia palaamaan kouluun.  

Järjestö rakensi maahan tuhoisan maanjäristyksen jälkeen 300 koulua ja turvallisia koulutiloja 44 000 lapselle. Ulkoministeriön tilaaman ulkopuolisen arvioinnin mukaan järjestön työ tuottaa toivottuja tuloksia, jotka ovat paikoin jopa ylittäneet asetetut tavoitteet.  

Vikes vahvistaa vapaan journalismin tilaa Myanmarissa.  

Viestintään erikoistunut säätiö tukee paikallista Yangonin elokuvakoulua, joka on säätiön avulla kouluttanut yli 165 dokumenttielokuvan ammattilaista. Riippumattoman journalismin tukeminen on erityisen tärkeää maassa, joka on hiljattain siirtynyt sotilasvallasta siviilihallintoon.

SASK vahvistaa työntekijöiden ja ammattiliittojen asemaa.  

SASK tukee paikallisten ammattiliittojen toimintaa eri puolilla maailmaa ja kampanjoi työntekijöiden oikeuksien puolesta. Bangladeshissa järjestö oli mukana vaatimassa vaatebrändeiltä korvauksia romahtaneen Rana Plaza –tehtaan työntekijöille ja heidän omaisilleen. SASK keräsi ja toimitti 3214 allekirjoitusta vaatemerkki Benettonille, joka taipui maksamaan rahastoon lopulta 1,1 miljoonaa dollaria.

African Care tukee välttämättömien terveyspalvelujen tarjoamista Somaliassa.  

Järjestön tuella somalialainen synnytysklinikka pystyy auttamaan vuosittain yli tuhatta naista raskauden ja synnytyksen aikana. Apu on erityisen kriittistä maassa, jossa synnytyskuolleisuus on maailman korkeimpia.

Suomen kirjastoseura tuki paikallisia kirjastoja ja auttoi ihmisiä työllistymään.

Kirjastot ja kehitys -hankkeessa 22 namibialaiseen ja 10 tansanialaiseen kirjastoon hankittiin nettiyhteys ja tietoteknistä kalustoa. Lisäksi ICT- ja tiedonhankintakoulutusta annettiin yli 20 000 ihmiselle. Hankkeen loppuvaiheen kyselyssä 27 prosenttia tansanialaisista ja 35 prosenttia namibialaisista vastaajista kertoi työllistyneensä kirjaston ilmaisen ICT-koulutuksen jälkeen.

Demo vahvistaa demokratiaa Myanmarissa.

Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö Demo ry on tukenut demokratian kehittymistä Myanmarissa järjestämällä poliitikkokouluja yhdessä hollantilaisen NUMD-järjestön kanssa vuodesta 2014. Kesään 2018 mennessä 200 poliitikkoa 35 puolueesta oli harjoitellut monipuoluejärjestelmässä työskentelemistä vajaan kuukauden mittaisessa poliitikkokoulussa.

Lisää tietoa kehitysyhteistyön tuloksista

100 kehitystulosta on ulkoministeriön verkkosivu suomalaisen kehitysyhteistyön saavutuksista 1960-luvulta vuoteen 2017.  

CSO1-synteesiraportti (pdf), CSO2-synteesiraportti (pdf) ja CSO3-synteesiraportti (pdf) muodostavat ulkoministeriön kolmiosaisen arvioinnin, jossa tutkittiin ohjelmatukea saavien järjestöjen toimintaa. Raportit julkaistiin vuosina 2016 ja 2017.

Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 (pdf) on ulkoministeriön raportti Suomen kehitysyhteistyön saavutuksista vuosina 2015-2018. Raporttiin voi tutustua myös Kehityspoliitikan tulosraportti 2018 -sivustolla.

Myös Järjestö 100 -sivustolle on koottu suomalaisten kansalaisjärjestöjen menestystarinoita Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Kepan, SOSTEn ja Allianssin yhteinen kampanja näyttää, miten järjestöt ovat työllään edistäneet terveyttä ja hyvinvointia, puolustaneet luontoa ja ihmisoikeuksia sekä tukeneet vähemmistöjä Suomessa ja maailmalla.