Kuvassa Tapani Tölli (kesk.) vastailee ihmisten kysymyksiin Eduskuntatalon edessä.
Kuva:
Veikko Somerpuro
Fingo

Eduskuntavaalit 2019

Vaalit ovat tärkeä vaikuttamisen paikka meille, jotka ajamme globaalia oikeudenmukaisuutta ja kestävää kehitystä. Vaalien jälkeen hallitusohjelmassa linjataan pitkälti, minkälaista politiikkaa Suomessa tehdään tulevaisuudessa.

Vaikutamme puolueisiin ja ehdokkaisiin vaalien alla kampanjoimalla, nostamalla teemoja vaalikeskusteluihin, kommentoimalla puolueiden ohjelmia ja antamalla suosituksia tulevaa hallitusohjelmaa varten.

Vaaleissa vaikuttaminen on keskeinen osa työtämme. Yhdessä pidämme huolen, että puolueet ja ehdokkaat huomioivat Suomen päätösten globaalit vaikutukset, köyhyyden ja eriarvoisuuden ja kehittyvät maat vaalilupauksissaan.

Annamme suosituksia, jotka huomioimalla tulevalla hallituksella on mahdollisuus turvata sekä nykyisten että tulevien sukupolvien hyvä elämä. Tuomme esiin tavoitteitamme päättäjätapaamisissa, viestinnässämme sekä työryhmissä ja tapahtumissa.

Fingon suositukset hallitusohjelmaan 2019–2023

Lähivuosina Suomen politiikassa tarvitaan rohkeutta etsiä ratkaisuja, jotka rakentavat parempaa Suomea ja maailmaa.
Voimme rakentaa reilumpaa ja kestävämpää maailmaa edistämällä ihmisten ja ympäristön hyvinvointia sekä luomalla kaikille mahdollisuudet hyvään elämään niin Suomessa kuin rajojemme ulkopuolella.

Suomi on sitoutunut muiden maiden tavoin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin eli Agenda 2030 -ohjelmaan. Olemme luvanneet vähentää eriarvoisuutta ja poistaa köyhyyttä, torjua ilmasto- ja ympäristöuhkia, lisätä sosiaalista ja taloudellista tasa-arvoa sekä kunnioittaa ihmisoikeuksia.

Tulevan hallitusohjelman on otettava ohjenuorakseen kestävä kehitys. Tutustu Fingon hallitusohjelmasuosituksiin ja katso, miltä näyttäisi kestävän kehityksen hallitusohjelma.

Suomi kestävän kehityksen edelläkävijänä

Kestävän kehityksen tarkoitus on varmistaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvinvointi maapallon kantokyvyn rajoissa. Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 koskee kaikkia. Valtioilla on yhteinen vastuu huolehtia kestävän kehityksen toteutumisesta kaikkialla, niin rajojensa sisällä kuin niiden ulkopuolella.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää globaaliin eriarvoisuuteen ja haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Tähän viittaa Agenda 2030:n suuri periaate, ettei ketään saa jättää kehityksestä jälkeen.

Suomi on ollut Agenda 2030:n toteuttajien etujoukoissa ja sillä on kansainvälisesti hyvä maine. Hallitus julkaisi ensimmäisten joukossa kansallisen Agenda 2030 -toimeenpanosuunnitelman, joka esiteltiin eduskunnalle selontekona. Silti Suomeltakin puuttuvat vielä selkeät askelmerkit siitä, kuinka tulemme kestävän kehityksen tavoitteet saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä.
 
Suomen tulee jatkaa merkittävää panostaan Agenda 2030:n eteen. Seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on saada Agenda 2030 näkymään konkreettisessa päätöksenteossa.

Tuoreen Polku2030-selvityksen mukaan Suomen merkittävimmät haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen, kulutuksen vaikutuksiin rajojemme ulkopuolella ja globaalisti vastuulliseen toimintaan. Näihin puuttuminen edellyttää kehityspolitiikan, kestävän talouden ja ilmaston saralla merkittäviä toimia, joita esitellään seuraavilla sivuilla.

Aktiiviset kansalaiset ja moninainen kansalaisyhteiskunta ovat kestävän kehityksen ja toimivan demokratian keskeisiä tekijöitä. Suomessa on panostettava kestävää kehitystä edistävään koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, jotta suomalaiset voivat kantaa vastuunsa ja olla mukana ratkaisemassa globaaleja haasteita.

Viime aikoina kansalaisyhteiskunnan toimintatila on kaventunut huomattavasti yli sadassa maassa − eli yli puolessa maailman valtioista. Käytännössä rajoitukset ovat esimerkiksi kansalaisjärjestöjen toiminnalle asetettuja lainsäädännöllisiä tai hallinnollisia esteitä, joilla järjestöjen rahoitusta tai sen saamisen ehtoja on kiristetty tai julkisia kokoontumisia ja sananvapautta rajoitettu.

Pahimmillaan kyse on poliisiratsioista kansalaisjärjestöjen tiloihin, uhkailua ja fyysistä väkivaltaa. Aktivisteja eri puolilla maailmaa on kidnapattu ja surmattu.

Esityksemme hallitusohjelmaan
•    Hallituksen tulee päivittää Suomen kansallinen Agenda 2030 -toimeenpanosuunnitelma, joka sisältää hallituskaudelle selkeät tavoitteet.
•    Hallituksen tulee laatia tiekartta kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
•    Suomen tulee jatkaa ja laajentaa kestävän kehityksen budjetointia ja sisällyttää siihen myös sosiaalinen kestävyys.
•    Globaali vastuu on tärkeä osa Suomen Agenda 2030 -toimeenpanoa. Tämä tarkoittaa, että Suomen toiminnan vaikutuksista rajojemme ulkopuolella tulee huolehtia kaikilla hallinnonaloilla, ei vain kehityspolitiikassa.
•    Hallituksen tulee varmistaa kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ja edistää päätöksenteon ja tiedonsaannin avoimuutta sekä kotimaassa että osana kansainvälistä yhteistyötä.
•    Kestävän kehityksen osaamisen varmistamiseksi hallituksen on laadittava opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa koskeva Agenda 2030 -linjaus.

Kehitysyhteistyö on osa globaalia vastuuta
 

Kehitysyhteistyöllä tavoitellaan köyhyyden vähentämistä ja kestävää kehitystä sekä edistetään rauhaa ja ihmisoikeuksien toteutumista. Vaikka järjestöjen, valtioiden ja kansalaisten kehitysyhteistyö ei yksin poista köyhyyttä maailmasta, se auttaa kehittyvien maiden ihmisiä parantamaan itse omaa elämäänsä ja muuttamaan yhteiskuntaansa oikeudenmukaisemmaksi.

Kehitysyhteistyö on erityisen tärkeää kaikkein köyhimmille ihmisille. 0,7-tavoitteen saavuttaminen on konkreettisena tekona tärkeä maailman köyhimmille ja samalla merkittävä sitoutuminen yhteiskuntavastuuseen ja kansainväliseen solidaarisuuteen.

Suomalaisjärjestöt ovat osallistuneet vuosikymmenten ajan yhteiskunnan rakentamiseen niin kotimaassa kuin maailmalla. Järjestöjen kehitysyhteistyö saavuttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ryhmät ja monet haastavat, syrjäiset ja hauraat alueet, joihin kehitysyhteistyö ei muuten ulotu.

Ulkoministeriön teettämät riippumattomat arvioinnit osoittavat, että kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöllä saadaan aikaan monipuolisia tuloksia ja se on kustannustehokasta. Järjestöjen työllä on todettu olevan huomattavia vaikutuksia muun muassa konfliktien vähenemiseen, demokratian vahvistamiseen ja naisten aseman paranemiseen – kaikki Suomen kehityspolitiikan tärkeitä painopisteitä.

Kehityspolitiikka tempoilee usein hallituskausien vaihtuessa ja kehitysyhteistyön painopisteet vaihtuvat. Pitkäjänteisyys on kuitenkin keskeinen kehitysyhteistyön tuloksellisuuden varmistamiseksi ja kehitysyhteistyön keskeinen laatukriteeri on sen jatkuvuus.

Pitkäjänteisyyttä voidaan vahvistaa myös parantamalla jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta kehityspolitiikan eri välineiden välineillä. Etenkin siirtymävaihe kriiseistä yhteiskunnalliseen vakauttamiseen kaipaa uudenlaisia rahoitusmuotoja, esimerkiksi humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön välisen sillan vahvistamiseksi.

Esityksemme hallitusohjelmaan
•    Suomen tulee pitää kiinni kansainvälisistä sitoumuksistaan ja ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. Hallituksen tulee sitoutua suunnitelmaan, jolla nostetaan kehitysyhteistyörahoitus asteittain 0,7 prosenttiin vuoteen 2028 mennessä.
•    Hallituksen täytyy varmistaa, että vähintään 0,2 prosenttia bruttokansantulosta suunnataan kaikkein köyhimmille maille.
•    Kansalaisjärjestölähtöisen kehitysyhteistyön rahoitus kasvatetaan 15 prosenttiin Suomen varsinaisesta kehitysyhteistyöstä. Tätä kautta rahoitettavan toiminnan ainutlaatuinen piirre on se, että sillä tuetaan kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia kehittyvissä maissa. Tällä mahdollistetaan myös järjestöjen kotimaassa tekemä globaalikasvatus, kehitysviestintä ja vaikuttamistyö.
•    Kehityspolitiikassa tulisi siirtyä pitkäjänteisempään politiikkaan esimerkiksi kehitysyhteistyölain, parlamentaarisen sopimuksen tai laaja-alaisemman globaalin vastuun politiikan kautta.
•    Kehitysyhteistyön painopisteiden suhteen on oltava johdonmukainen ja kaiken kehitysyhteistyön on oltava pitkäjänteistä ja tähdättävä kestäviin tuloksiin.

Talous kestävän hyvinvoinnin välineeksi

Tulevaisuudessa talouden tulisi toimia ympäristön kantokyvyn rajoissa ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Yritysvastuun sitova sääntely ja vero-oikeudenmukaisuuden vahvistaminen ovat keskeisiä kestävän talouden osa-alueita. Suomen talouspolitiikkaa tulee uudistaa globaalisti oikeudenmukaisella tavalla ja sen tavoitteiden asettelussa ja niiden seuraamisessa tulee hyödyntää kestävän hyvinvoinnin mittareita.

Yritykset ovat keskeisiä kestävän kehityksen toimijoita. Parhaimmillaan yritystoiminta luo hyvinvointia ja ihmisarvoista työtä. Pahimmillaan se kuitenkin tuhoaa ympäristöä sekä polkee työntekijöiden ja paikallisyhteisöjen oikeuksia. Monet suomalaisyritykset huomioivat jo ihmisoikeusriskit toiminnassaan.

Vapaaehtoiset toimet eivät kuitenkaan riitä, sillä vastuuttomat yritykset saavat epäreilua kilpailuetua. On tärkeää varmistaa Ranskan tavoin lainsäädännöllä, että kaikki yritykset huomioivat ihmisoikeudet.

Kansainvälinen verojärjestelmä ei ole pysynyt talouden globalisaation vauhdissa. Suuryritykset toimivat globaalisti, mutta verotus on kansallista ja jokaista monikansallisen yrityksen osaa verotetaan erikseen. Vaikka järjestelmää on joiltain osin korjattu, kansainvälisen verojärjestelmän aukot ja kansallisten lakien keskinäiset eroavaisuudet mahdollistavat edelleen aggressiivisen verosuunnittelun.

Suomi menettää aggressiivisen verosuunnittelun takia vuosittain 430 –1 400 miljoonaa euroa. Yrityksillä ei ole velvoitetta julkaista maakohtaisia tietoja toiminnastaan tai maksamistaan veroista. Avoimuuden lisääminen on keskeinen keino ehkäistä aggressiivista verosuunnittelua.

EU:n tulee olla suunnannäyttäjä, mutta tarvitsemme myös aidosti globaalia yhteistyötä, jotta oikeudenmukainen verotus toteutuu globalisaation ja automaation aikakaudella. Mallia voisi ottaa YK:n koordinoimista kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista.

Esityksemme hallitusohjelmaan
•    Hallitus ottaa erityisesti talouspolitiikassa käyttöön kestävän hyvinvoinnin indikaattoreita, jotka kertovat bruttokansantuotetta paremmin kansalaisten hyvinvoinnista ja kehityksen ekologisesta kestävyydestä.
•    Hallitus sitoutuu torjumaan aggressiivista verosuunnittelua. Hallitus sulkee Suomen kansallisessa lainsäädännössä olevat verovälttelyn mahdollistavat porsaanreiät ja edistää tavoitteita myös kansainvälisesti.
•    Hallitus edistää monikansallisten yritysten veronmaksun avoimuutta. Valtion enemmistöomisteisten yhtiöiden veroraportointiohje päivitetään vastaamaan veroviranomaisille annettavaa maakohtaista raporttia.
•    Suomi tukee YK:n roolin vahvistamista kansainvälisessä verotusta koskevassa yhteistyössä ja sen alaisia hallitustenvälisiä neuvotteluita, jotta kaikilla mailla on mahdollisuus osallistua verojärjestelmän uudistamiseen.
•    Hallitus säätää YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden toimeen panemiseksi lain, joka velvoittaa yritykset huolehtimaan toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista.

Ilmastonmuutos ei odota

Ilmastonmuutos on aikamme suuria kehityskysymyksiä. Kiihtyvästä ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten kehittyvien maiden ihmiset, jotka ovat vähiten vaikuttaneet ilmastonmuutoksen syntyyn. Maailmanpankin mukaan jopa sata miljoonaa ihmistä vajoaa takaisin köyhyyteen vuoteen 2030 mennessä, jos ilmaston lämpenemistä ei onnistuta hillitsemään.

Maailman maat ovat sopineet rajaavansa maapallon lämpenemisen 1,5 asteeseen. Toimeen on tartuttava heti, sillä aikaikkuna vaarallisen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi umpeutuu jo tulevan vaalikauden aikana. Tämän vuoksi kaiken päätöksentekomme tulee edistää 1,5 asteen lämpenemisrajassa pysymistä.

Ilmastonmuutoksen hillintä on ihmisten ja luonnon kannalta välttämättömyys mutta myös mahdollisuus reilumman yhteiskunnan rakentamiseen. Fossiilisista polttoaineista luopuminen, uusiutuvan energian käytön lisääminen ja hiilinielujen suojelu tuovat mukanaan työpaikkoja, verotuloja, puhdasta ilmaa ja monimuotoista luontoa.

Esityksemme hallitusohjelmaan
•    Hallitus nostaa Suomen kansainvälisen ilmastorahoituksen vähintään 200 miljoonaan euroon vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Hallitus palauttaa päästöhuutokauppatulot kansainväliseen kehitys- ja ilmastorahoitukseen.
•    Suomi tukee ilmastosiirtolaisia ja -pakolaisia tarjoamalla turvallisia ja laillisia maahantulon reittejä esimerkiksi myöntämällä humanitaarisia viisumeja ja nostamalla merkittävästi pakolaiskiintiötään.
•    Suomen vuoteen 2030 ulottuva päästövähennystavoite nostetaan viipymättä 1,5 asteen mukaiseksi, vähintään 65 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna. Suomen tulee vähentää nettopäästöjä niin, että ne ovat negatiivisia vuoteen 2030 mennessä sekä vahvistaa kansallisia hiilinieluja ja -varastoja ja varmistaa niiden suojelu.
•    Hallitus luopuu turpeen ja kivihiilen käytöstä vuoteen 2025 mennessä. Kaikista tuista fossiilisille polttoaineille luovutaan.

Toimintavinkkejä

Fingon voima ovat sen jäsenjärjestöt. Vaalivaikuttamisen paikkoja on runsaasti, tule tekemään kanssamme suuri muutos Suomen politiikkaan!

Kehityspolitiikka

Kehitysyhteistyömäärärahojen nostoon tähtäävä Nolo totuus –kampanja käynnistyy 7.3. Kampanjan vaatimuksena on nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7% BKTLstä vuoteen 2028. Suomalaisista 88% pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Nyt voimme tehdä tämän tuen näkyväksi ja kuuluvaksi kampanjan kautta.

Näin voit osallistua:

  • levitä sosiaalisessa mediassa kampanjan materiaaleja (video, Twitter-, Facebook- ja Insta-kuvat kampanjaa tukevista julkkiksista ja ehdokkaista)
  • jaa vaalikojuilla Fingon tuottamaa esitettä, jota voit hakea Fingosta tai printata itse Fingon verkkosivuilta (4.3. alkaen)
  • kampanjaa tukevat ehdokkaat voi ilmoittaa osoitteeseen nolototuus@fingo.fi
  • kampanjan tempaus järjestetään 2.4., johon tarvitaan 100 vapaaehtoista. Ilmoittaudu mukaan osoitteeseen jonas.bistrom@fingo.fi

    Aihetunnisteet: #nolototuus #vaalit2019

Kestävä talous

Fingo on mukana Finnwatchin koordinoimassa #ykkösketjuun -kampanjassa, jonka tavoitteena on sitova yritysvastuulain säätäminen Suomeen.

Näin voit osallistua:

  • ilmoittaudu tukijaksi. Järjestönä voit antaa logosi kampanjan käyttöön ja siten osoittaa, että olet mukana tukemassa kampanjan tavoitteita. https://ykkosketjuun.fi/liity-mukaan/
  • viesti kampanjasta omilla kanavillasi. Tukijaksi ilmoittautuneet saavat kattavan viestintäpaketin kampanjan koordinaattorilta.
  • pyydä kansanedustajaehdokastasi sitoutumaan yritysvastuulain tukijaksi
  • allekirjoita vetoomus
  • ilmoittaudu vapaaehtoiseksi (Facebook-ryhmä) esimerkiksi lähettämään kirjeitä kansanedustajaehdokkaille
  • seuraa kampanjan netti- ja somekanavia ja osallistu tapahtumiin ja tempauksiin #ykkosketjuun

    Aihetunnisteet; #ykkösketjuun #yritysvastuu

Lisäksi Fingo edistää keskustelua siitä, miten talous saadaan ympäristön kantokyvyn rajoissa palvelemaan inhimillisen hyvinvoinnin lisäämisen tavoitteita. Kestävän talouden työryhmässä paneudutaan tänä vuonna erityisesti kestävän hyvinvoinnin mittareiden edistämiseen päätöksenteossa.

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana järjestetään teemasta kansainvälinen konferenssi (28.-29.10.) sekä muuta oheistoimintaa. Tule mukaan kestävän talouden työryhmään suunnittelemaan ja keskustelemaan!

Ilmasto

Ilmastonmuutos uhkaa kaikkea, mikä on meille korvaamatonta: lastemme tulevaisuutta, arvokasta luontoamme, vuodenaikoja ja hyvinvointipalveluja. Kevään vaaleissa ratkaistaan se, tekeekö Suomi ilmastopolitiikkaa, joka on 1,5 asteen tavoitteen mukaista.

Korvaamaton-ilmastokampanjan tavoitteena on yhdessä kansalaisten kanssa muistuttaa poliitikkoja siitä, mikä on meille suomalaisille korvaamatonta.

Yhdessä voimme tehdä Suomesta ensimmäisen fossiilivapaan hyvinvointivaltion!

Näin voit osallistua:

  • vastaa itsellesi merkityksellisellä kuvalla kuvahaasteeseen sosiaalisessa mediassa tai jaa muiden someviestejä
  • tule kampanjan yhteistyökumppaniksi tai vapaaehtoiseksi. Lisätietoja www.korvaamaton.fi

    Aihetunnisteet; #korvaamaton #nytonpakko #ilmastovaalit

Kestävä kehitys

Kestävä kehitys –teeman päätyö tapahtuu Agenda2030-työryhmän kautta. Yllämainitut kampanjat edistävät jokainen omalta osaltaan jonkin Agenda2030 tavoitteen täyttymistä. Tulossa on Agenda2030 checklist, jonka avulla voi arvioida hallitusohjelman kestävyyttä.