Kuvassa Tapani Tölli (kesk.) vastailee ihmisten kysymyksiin Eduskuntatalon edessä.
Kuva:
Veikko Somerpuro
Fingo

Eduskuntavaalit 2019

Vaalit ovat tärkeä vaikuttamisen paikka, jossa päätetään pitkälti, minkälaista politiikkaa Suomessa tehdään tulevaisuudessa. Vaikutamme puolueisiin ja ehdokkaisiin vaalien alla kommentoimalla niiden ohjelmia ja antamalla suosituksia tulevaa hallitusohjelmaa varten.

Vaaleissa vaikuttaminen on keskeinen osa työtämme. Pidämme huolen, että puolueet ja ehdokkaat huomioivat Suomen päätösten globaalit vaikutukset, köyhyyden ja eriarvoisuuden ja kehittyvät maat vaalilupauksissaan. Annamme suosituksia, jotka huomioimalla tulevalla hallituksella on mahdollisuus turvata sekä nykyisten että tulevien sukupolvien hyvä elämä. Tuomme esiin tavoitteitamme päättäjätapaamisissa, viestinnässämme sekä työryhmissä ja tapahtumissa.

Fingon hallitusohjelmatavoitteet  

Hallitusohjelmatavoitteemme perustuvat työmme keskeisiin teemoihin: kehitysyhteistyöhön, kestävään kehitykseen, yritysvastuuseen, vero-oikeudenmukaisuuteen sekä ilmastonmuutokseen. Lue lisää kehitysjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteista raportistamme Hyvä Suomi, parempi maailma (pdf).

Kehitysyhteistyö

Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen luo vakaampaa ja reilumpaa maailmaa, josta hyötyvät kaikki. Kehitysyhteistyö on osa globaalia vastuutamme. Sillä tavoitellaan kestävää kehitystä, edistetään rauhaa ja ihmisoikeuksien toteutumista sekä tuetaan kehittyvien maiden ihmisiä kohentamaan itse omia elinolojaan. Kehitysyhteistyö on erityisen tärkeää kaikkein köyhimmille ihmisille, joita eivät muut rahavirrat tavoita.  

Tulevalta hallitukselta vaaditaan kunnianhimoisia päätöksiä kehityspolitiikassa. Haluamme, että Suomi pitää kiinni kansainvälisistä sitoumuksistaan ja ohjaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. Samalla pitää varmistaa, että vähintään 0,2 prosenttia bruttokansantulosta suunnataan kaikkein köyhimmille maille. On aika muuttaa lupaukset toiminnaksi. Uuden hallituksen on laadittava aikataulu tavoitteiden saavuttamiselle ennen vuotta 2030 ja sitouduttava sen toimeenpanoon. Lue lisää Kehitysyhteistyö-sivultamme.

Agenda 2030

Vuonna 2016 Suomi sitoutui YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Meidän tulee vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta, ehkäistä konflikteja ja rakentaa rauhaa sekä suojella ympäristöä ja toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Suomessa ja maailmalla. Haluamme, että Suomen sitoutuminen kestävään kehitykseen näkyy seuraavassa hallitusohjelmassa.

Kestävän kehityksen toteuttaminen vaatii syvällistä ajattelutapojen ja arvojen muutosta. Tämän tueksi tarvitaan tietoa ja uusia näkökulmia. Tulevan hallituksen on jatkettava kestävän kehityksen toimien systemaattista seurantaa ja arviointia sekä sitouduttava kehittämään tapoja, joilla kestävä kehitys nivotaan osaksi valtion budjettia. Lue lisää Agenda 2030 -sivultamme.

Yritysvastuu

Haluamme, että yritystoiminta luo ihmisarvoista työtä ja hyvinvointia myös kehittyvissä maissa. Globalisaation myötä tavarat ja palvelut liikkuvat sujuvasti yli rajojen. Tuotantoketjut ulottuvat usein maihin, joissa työoloista ja muista ihmisoikeuksista ei ole huolehdittu yhtä hyvin kuin meillä. Pahimmissa tapauksissa työturvallisuus on olematonta, työntekijät ovat lapsia ja ympäristö kärsii.

Tällä hetkellä ihmisoikeusvaikutusten huomioiminen on yrityksille vapaaehtoista. Moni suomalaisyritys ottaa ihmisoikeudet huomioon, mutta eivät suinkaan kaikki. Piittaamattomuus ei saa olla kilpailuetu. Siksi tulevan hallituksen tulee säätää laki, joka velvoittaa kaikki yritykset huolehtimaan toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista. Lue lisää Yritysvastuu-sivultamme.

Verot

Verotus ei ole pysynyt maailmantalouden muutoksen vauhdissa. Monikansalliset yritykset pystyvät välttelemään veronmaksua aggressiivisen verosuunnittelun avulla. Kehitysmaat menettävät sen vuoksi tärkeitä tuloja, joilla voitaisiin rahoittaa kouluja, sairaaloita ja teitä. Haluamme lisää avoimuutta monikansallisten yritysten veronmaksuun.

Automaation ja tekoälyn kehittymisen myötä on entistäkin tärkeämpää varmistaa, että verotus luo hyvinvointia ja vähentää eriarvoisuutta. Yritysverotuksen uudistaminen vaatii yhteistyötä, ja EU on oikea paikka aloittaa. Tulevan hallituksen tulee edistää unionissa uudistuksia, joilla aggressiivinen verosuunnittelu ja tuhoisa verokilpailu saadaan kuriin. Globaalisti tarvitsemme yhteistyötä, johon kaikki maat pääsevät osallistumaan tasavertaisina. Lue lisää Vero-oikeudenmukaisuus-sivultamme.

Ilmastonmuutos

Vaarallista ilmastonmuutosta tulee hillitä nyt. Tulevalta hallitukselta vaaditaan suuria ilmastopoliittisia päätöksiä. Haluamme, että Suomi päivittää vuoteen 2030 ulottuvan päästösitoumuksensa Pariisin ilmastosopimuksen tasolle ja tavoittelee negatiivisia päästöjä pitkälti ennen vuosisadan puoliväliä.  

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät erityisesti kehitysmaiden köyhät, joita tuetaan Suomen kansainvälisellä ilmastorahoituksella. Vaadimme, että Suomen rahoitus nostetaan 200 miljoonaan euroon vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Tavoitetta tukee EU:n päästöhuutokauppatulojen palauttaminen kehitys- ja ilmastotoimiin.  

Katsomme myös eteenpäin. Luonnonkatastrofit, joita ilmastonmuutos voimistaa, ovat jo nyt suurempi siirtolaisuuden taustasyy kuin sodat ja konfliktit. Haluamme, että Suomi tukee ilmastosiirtolaisia ja -pakolaisia. Heille tulee taata jakamattomat ihmisoikeudet sekä turvallisia ja laillisia maahantulon reittejä. Lue lisää Ilmastonmuutos-sivultamme.

Kansalaisyhteiskunta

Elinvoimainen, aktiivinen ja moniääninen kansalaisyhteiskunta on toimivan demokratian kivijalka. Kansalaisyhteiskunnan toimintatila kapenee uhkaavasti ympäri maailmaa – myös Euroopassa. Kansalaisyhteiskunnan toimintatilaa ja sen itsenäisyyttä tulee puolustaa sekä aktiivista kansalaisuutta tukea niin kotimaassa kuin globaalistikin. Vahva kansalaisyhteiskunta tukee myös muiden kehityspoliittisten tavoitteiden toteutumista ja edistää kestävää kehitystä.  

Haluamme, että kansalaisyhteiskunnalla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja poliittiseen päätöksentekoon ja että päätöksenteko ja tiedonsaanti on avointa. Kansalaisjärjestöjen tekemä kehitysyhteistyö on todettu tehokkaaksi ja tulokselliseksi. Siksi haluamme, että järjestöjen rooli niin kehitysyhteistyössä kuin kotimaassa tehtävässä globaalikasvatuksessa, kehitysviestinässä ja vaikuttamistyössä säilyy ja vahvistuu. Lue lisää Kansalaisyhteiskunta-sivultamme.