Kuvassa on käsi, joka pitelee pientä taimea.
Kuva:
Akil Mazumder

Yritysvastuu

Piittaamaton yritystoiminta kehittyvissä maissa tuhoaa ympäristöä, rikkoo ihmisoikeuksia ja riistää työntekijöitä. Fingo vaikuttaa Suomessa ja maailmalla siihen, että yritykset velvoitettaisiin toimimaan vastuullisesti.

Mikä yritysvastuu?  

Yksityiset investoinnit köyhiin maihin ylittävät moninkertaisesti kehitysyhteistyön määrärahat. Yritysten toimintatavoilla onkin paljon merkitystä äärimmäisen köyhyyden poistamisessa. Parhaimmillaan globaali liiketoiminta voi tuoda kehittyviin maihin pääomaa, osaamista ja työpaikkoja. Pahimmillaan piittaamaton yritystoiminta tuhoaa ympäristöä, polkee työntekijöiden ja paikallisyhteisöjen oikeuksia, kiertää veroja ja ruokkii korruptiota.

Monien maiden kansallisissa laeissa ja niiden toimeenpanossa on aukkoja. Kehittyvien maiden hallitukset usein pelkäävät, että vahva ympäristö-, työ- ja verolainsäädäntö rajoittaa maan kilpailukykyä ja karkottaa ulkomaisia sijoittajia. Puutteellinen valvonta puolestaan houkuttelee osan yrityksistä sivuuttamaan myös olemassa olevia sääntöjä.  

Myös Suomen lait kaipaavat kehittämistä. Meidän tulee lainsäädännöllämme ja sen toimeenpanolla varmistaa, että suomalaiset yritykset toimivat vastuullisesti kehittyvissä maissa ja että julkisissa hankinnoissa huomioidaan vastuullisuus. Valtio-omisteisten yhtiöiden tulee toimia esimerkkinä ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittamisessa.

Mitä vaadimme?  

Kehitysyhteistyövaroin tuetun liiketoiminnan vastuullisuus on varmistettava.  

On vaadittava, että yritykset julkaisevat sijoituksista ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten arvioinnin ja niiden toimintaa arvioidaan riippumattomasti. On ensiarvoisen tärkeää, että kehitysyhteistyövaroin tuetussa yritystoiminnassa noudatetaan korkeimpia yritysvastuun standardeja.

Suomen on taattava, että suomalaisyritykset saadaan vastuuseen kehitysmaissa tehdyistä ihmisoikeus- tai ympäristörikoksista.

Tämän pitää tapahtua suomalaisessa oikeusistuimessa, jos käsittely paikallisessa oikeusistuimessa ei ole mahdollinen tai ei takaisi oikeudenmukaista lopputulosta.

Suomen on tuettava kehitysmaissa vapaata kansalaisyhteiskuntaa ja sen mahdollisuuksia seurata yritysvastuun toteutumista.

Kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli yritysvastuun “vahtikoirana”. Järjestöt ja järjestäytyneet paikallisyhteisöt voivat seurata yrityksiä ja vaikuttaa siihen, kuinka paljon hyötyä ja haittaa yrityksen toiminnasta on paikallisessa kontekstissa.

Mitä teemme?

Keskustelemme päättäjien kanssa yritysvastuusta.  

Vuonna 2018 olemme puhuneet päättäjille 19 kertaa vastuullisen yritystoiminnan puolesta.  

Vaikutamme päättäjiin julkisilla kannanotoilla.  

Olemme esimerkiksi vedonneet Suomen Geneven edustustoon sen puolesta, että YK:n neuvotteluita ylikansallisesta liiketoiminnasta ja ihmisoikeuksista jatkettaisiin. Yhdessä jäsentemme kanssa olemme esittäneet toiveita valtioneuvoston yritysvastuutyöhön.  

Julkaisemme asiantuntijaselvityksiä yritysvastuusta.  

Olemme julkaisseet jäsenjärjestöille, päättäjille ja aktiivisille kansalaisille hyödyllistä materiaalia yritysten ihmisoikeusvastuusta, yritysvastuun lainsäädännöstä muissa maissa sekä yritysvastuutyön rahoitusmahdollisuuksista.

Tuemme jäsenjärjestöjemme yritysvastuutyötä.  

Monet jäsenjärjestömme työskentelevät yritysvastuun parissa. Olemme tukeneet jäsentemme välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä koordinoineet järjestöjen yhteisiä kannanottoja ja päättäjätapaamisia.

Kampanjoimme yhdessä jäsenjärjestöjemme kanssa.  

Olemme mukana #Ykkösketjuun-kampanjassa yhdessä yli 100 yrityksen, kansalaisjärjestön ja ammattiliiton kanssa. Kampanja vaatii Suomeen yritysvastuulakia, joka velvoittaisi yritykset välttämään ja vähentämään toimintansa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia, kuten lapsi- ja pakkotyötä.

Missä on menty eteenpäin?

Yritykset kiinnittävät enemmän huomiota vastuuseensa.

Monet yritykset ovat sitoutuneet toimimaan aiempaa reilummin. Myös kuluttajat ovat alkaneet vaatia yrityksiltä vastuullisempaa toimintaa.

YK hyväksyi periaatteet yritysten ihmisoikeusvastuusta.

Vuonna 2011 YK:n ihmisoikeusneuvostossa hyväksyttiin yksimielisesti yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet, joihin myös Suomi on sitoutunut. Periaatteiden vahvistaminen oli tärkeä edistysaskel yritysvastuun parantamisessa. Valtioiden pitäisi periaatteiden pohjalta kehittää kansallista lainsäädäntöä ja varmistaa yritysvastuun toteutuminen.

Yritysvastuu näkyy jo useiden maiden lainsäädännössä.

Vapaaehtoiset sitoumukset eivät ole riittäviä: yritysvastuu edellyttää sitovia lakeja. Viime vuosina yritysten ihmisoikeusvastuuta on tiukennettu lainsäädännöllä esimerkiksi Ranskassa, Britanniassa, Alankomaissa ja Hongkongissa.