Kuvassa on oviaukossa nainen, joka kantaa lasta selässään.
Kuva:
Kibae Park
UN Photo

Turvallisuus

Turvallisuus ja kehitys ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Fingo vaikuttaa johdonmukaisen ulko-, turvallisuus- ja kehityspolitiikan puolesta Suomessa ja EU:ssa.

Mikä turvallisuus?  

Turvallisuus ja kehitys ovat kiistatta yhteydessä toisiinsa – kehitystä ei voi tapahtua ilman turvallisuutta. Toisaalta tehokkain ja kestävin tapa vahvistaa turvallisuutta on vähentää köyhyyttä pysyvästi. Kehitysyhteistyöllä on aina parannettu myös turvallisuutta kehittyvissä maissa – kansalaisyhteiskuntaa tukemalla, ihmisoikeuksia edistämällä ja yhteiskunnan rakenteita vahvistamalla.   

Viime vuosina kehityksen ja turvallisuuden suhteessa on nähty selvä muutos. EU ja sen jäsenvaltiot käyttävät kehitysapua yhä enemmän konflikteihin, rauhaan ja turvallisuuteen liittyviin toimiin. Turvallisuussektorille suunnatun kehitysavun määrä on kasvanut viime vuosina nopeammin kuin kehitysavun kokonaismäärä.  

Turvallisuussektori ei kuitenkaan ole yhtenäinen – rahoitusta siirtyy niin siviilikriisinhallintaan ja hauraiden valtioiden vahvistamiseen kuin rajaturvallisuuteen ja sotilaallisten joukkojen tukemiseenkin.  

Euroopan unioni perustettiin, jotta valtiot Euroopassa eivät enää koskaan sotisi keskenään. Suomi puolestaan tunnetaan maailmalla vakaana yhteiskuntana ja konfliktien ratkaisijana. Suomalaiset pitävätkin rauhaa ja ihmisoikeuksia Euroopan unionia parhaiten edustavina arvoina. Fingo tekee töitä sen eteen, että Suomi ja EU edistävät rauhaa maailmalla jatkossakin pehmein keinoin, eivät asein. 

Mitä vaadimme?  

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka johdonmukaista kestävän kehityksen kanssa.  

Suomen ja Euroopan unionin tulee varmistaa, etteivät ne ulko- ja turvallisuuspolitiikallaan vaaranna kestävän kehityksen toteutumista. Esimerkiksi asekauppa konfliktimaiden kanssa on kiistatta ristiriidassa Suomen ja EU:n kehityspoliittisten tavoitteiden kanssa.  

Humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön tulee toimia yhdessä turvallisuuden takaamiseksi.  

Konfliktitilanteissa humanitaarinen apu on korvaamatonta. Konfliktien päätyttyä jälleenrakentamista tehdään taas muun muassa kehitysyhteistyövaroin. Suomen ja EU:n tulee politiikallaan ja rahoituksellaan varmistaa, että siirtyminen konfliktitilanteista jälleenrakennukseen sujuu mutkattomasti.  

Kehitysyhteistyö ei ole turvallisuuspolitiikan väline.  

Kehitysyhteistyöllä voidaan tukea kumppanimaiden turvallisuutta. Kehitysyhteistyötä ei kuitenkaan tule käyttää Suomen tai EU:n omien turvallisuustavoitteiden edistämiseen. Julkisen kehitysavun (ODA) on pysyttävä tiukasti erillään esimerkiksi sotilaallisten toimien rahoittamisesta. 

Mitä teemme?  

Tapaamme päättäjiä ja virkamiehiä.  

Keskustelemme kehitys-, turvallisuus- ja ulkopolitiikasta ja vaadimme johdonmukaisuutta. Suomen tulee edistää rauhaa ja ihmisoikeuksia myös Euroopan unionissa.  

Julkaisemme kannanottoja ja lausuntoja.  

Otamme kantaa säännöllisesti Suomen ja EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisista linjauksista. Vaikutamme myös kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun jatkuvuuden varmistamiseksi.  

Vaikutamme kehitys- ja turvallisuuspolitiikkaan.  

Kehityspolitiikan tulee perustua perimmäisten tavoitteidensa, köyhyyden vähentämisen ja kestävän kehityksen edistämiseen. Suomen ja EU:n turvallisuuspoliittiset tavoitteet eivät saa vaikuttaa kehitysyhteistyön sisältöön tai maantieteelliseen jakautumiseen.  

Turvallisuuspolitiikassa tulee ottaa huomioon myös kehityskysymykset. Ihmisoikeusperustainen ja inhimilliseen turvallisuuteen perustuva turvallisuuspolitiikka on kestävää ja oikeudenmukaista.  

Seuraamme kestävän kehityksen tavoitetta 16.  

Kestävän kehityksen tavoite 16, eli rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja hyvää hallintoa koskeva tavoite, tulee toimeenpanna EU:ssa ja Suomessa. Seuraamme tavoitteen edistymistä globaalisti ja vaikutamme sen toimeenpanon puolesta.  

Tuomme yhteen toimijoita yli sektorirajojen.  

Turvallisuus-työryhmämme osallistujat edustavat toimivat esimerkiksi kehitysyhteistyön, kovan turvallisuuden, humanitaarisen avun ja rauhan parissa. Työryhmässä etsimme yhteisiä intressejä ja muodostamme kantoja Suomen ja EU:n ulko-, turvallisuus- ja kehityspolitiikkaan. 

Miten on menty eteenpäin?  

Kehityskysymykset mukana EU:n globaalistrategiassa.  

Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia julkaistiin vuonna 2015. Vaikutimme strategiaan vahvasti ja seuraamme sen toimeenpanoa. Yksi strategian painopisteistä on yhteiskunnallinen selviytymiskyky. Tämä on inhimillisen turvallisuuden ja kehityksen näkökulmasta merkittävä asia.  

Järjestöjen ääni näkyi Suomen EU-AU-kannoissa.   

Turvallisuus-työryhmässämme olemme käsitelleet Euroopan unionin ja Afrikan unionin strategista kumppanuutta jo vuosia. Muuttoliike- ja turvallisuuskysymykset ovat olleet vaarassa nousta koko kumppanuuden keskiöön. Ennen vuoden 2017 huippukokousta järjestimme ulkoministeriön kanssa seminaarin, jossa järjestöt toivat näkemyksensä esille. Ulkoministeriö otti järjestöjen viestit hyvin vastaan. Suomen delegaatioon kuului myös nuorisojärjestöjen edustaja, mikä oli huippukokouksessa ainutlaatuista.