Kuvassa ihmiset kävelevät hiekkatiellä painavat kantamukset selässään.
Kuva:
Tobin Jones
UN Photo

Siirtolaisuus

Ihmiset ovat liikkuneet aina yli valtion rajojen. Vaadimme ihmisoikeusperustaista siirtolaispolitiikkaa.

Mikä siirtolaisuus?  

Maailmassa on enemmän siirtolaisia kuin koskaan aiemmin. Vuonna 2017 yli 258 miljoonaa ihmistä asui kotimaansa ulkopuolella – käytännössä siis joka kolmaskymmenes maailman kansalaisista. Vuoteen 2050 mennessä siirtolaisten määrän arvioidaan ylittävän 400 miljoonaa.  

Siirtolaisten joukko on moninainen – pakolaisia ja rekisteröityneitä turvapaikanhakijoita kaikista siirtolaisista on noin 25 miljoonaa, eli 10 prosenttia kaikista siirtolaisista. Viralliset luvut eivät kuitenkaan kerro kaikkea: On arvioitu, että kotoaan pakon edestä on paennut ainakin 66 miljoonaa ihmistä. Siirtolaisia asuu eniten Yhdysvalloissa, Saksassa ja Venäjällä. Suurimmat taakat pakolaisista taas kantavat kehittyvät maat, kuten Jordania, Libanon, Pakistan ja Uganda.  

Kehityksen ja siirtolaisuuden suhde on monimutkainen. Siirtolaisuudella on kehitykseen monia positiivisia vaikutuksia, esimerkiksi ulkomailla asuvien siirtolaisten rahalähetysten kautta. Toisaalta viime vuosina kehitystä on ryhdytty pitämään ratkaisuna ei-haluttuun siirtolaisuuteen ja muuttoliikkeen syihin puuttumisesta on tullut suosittu termi poliittisessa keskustelussa. Syy-seuraussuhde ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen: kehitys voi  lyhyellä tähtäimellä jopa lisätä siirtolaisuutta, vaikkakin pitkällä aikavälillä se vakauttaa yhteiskuntaa ja vähentää köyhyyttä, eli vähentää lähtemisen syitä.

Ihmiset ovat aina liikkuneet ja tulevat aina liikkumaan – monista eri syistä. Pakolaisstatuksen ja turvapaikan hakemiseen on oikeus jokaisella kansainvälisten sopimusten ja lakien nojalla. Muuttoliikkeestä puhuttaessa tuleekin keskittyä ihmisiin ja heidän oikeuksiinsa – ei muuttoliikkeen hallintaan ja rajaturvallisuuteen. 

Mitä vaadimme?  

Ihmisoikeusperustainen politiikka.  

Vaadimme Suomelta ja EU:lta ihmisoikeuksia kunnioittavaa ja niihin perustuvaa politiikkaa niin siirtolaisuuteen, pakolaisuuteen, muuttoliikkeeseen kuin kehitykseenkin liittyen.  

Muuttoliikkeen hallinta ei voi olla kehitysyhteistyön päätavoite.

Muuttoliikkeen hallinta on noussut politiikan kestoaiheeksi ja myös kehitysyhteistyötä halutaan yhä vahvemmin käyttää Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen vähentämiseen. Vaadimme Suomea ja Euroopan unionia kunnioittamaan kehitysyhteistyön päätavoitettaan, köyhyyden vähentämistä.  

Turvapaikka- ja pakolaiskiintiötä on nostettava.  

Suomella on varaa auttaa niitä, jotka apua tarvitsevat. Vaadimme turvapaikka- ja pakolaiskiintiöiden nostamista inhimilliselle tasolle yhdessä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa.  

Mitä teemme?  

Julkaisemme kannanottoja ja lausuntoja.  

Muuttoliike on noussut kestoaiheeksi muun muassa Euroopan unionin huippukokouksissa ja kehitysministerien kokouksissa. Otamme kantaa muuttoliikkeen ja kehityksen väliseen yhteyteen ja vaadimme päättäjiltä ihmisoikeusperustaista politiikkaa.  

Vaikutamme Suomen ja EU:n kehityspolitiikkaan.  

Kehityspoliittiset linjaukset ottavat yhä vahvemmin huomioon myös muuttoliikkeen. Vaikutamme kehityspolitiikan ja -rahoituksen sisältöön, jotta kehitysyhteistyön päätavoite, köyhyyden vähentäminen, säilyisi kirkkaasti kehitysyhteistyön keskiössä.  

Teemme yhteistyötä eurooppalaisten järjestöjen kanssa.  

Osallistumme aktiivisesti eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö CONCORDin Migration and Development -työryhmään. Vaikutamme näin eurooppalaisten järjestöjen yhteisiin kantoihin siirtolaisuuskysymyksissä.  

Tuomme yhteen yhteiskunnan eri sektorit siirtolaisuuskysymyksen äärelle.  

Koordinoimamme Siirtolaisuus-työryhmän työhön osallistuu niin järjestöedustajia kuin virkamiehiäkin. Työryhmässä voimme keskustella epävirallisesti siirtolaisuudesta ja kehityksestä. Löydämme näin yhteisiä kantoja yli sektorirajojen.  

Seuraamme EU:n maahanmuuttopolitiikan kehitystä.  

Euroopan unionin yhteinen maahanmuuttopolitiikka ja turvapaikkajärjestelmä ovat olleet myllerryksessä viime vuosina. Seuraamme maahanmuuttopolitiikkaa ja vaikutamme ihmisoikeusperustaisen päätöksenteon puolesta. Pidämme myös kehityskysymyksiä esillä maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa. 

Miten on menty eteenpäin?  

Globaalit siirtolaisuussopimukset on hyväksytty.   

Maailman valtiot hyväksyivät syksyllä 2018 yhteisen Global Compact on Refugees -sopimuksen. Sopuun on päästy myös Global Compact on Migration -sopimuksesta, joka hyväksytään virallisesti joulukuussa 2018. Molemmat sopimukset ovat monilta osin järjestöjen kantojen mukaisia ja sisältävät esimerkiksi erinomaiset seurantajärjestelmät.  

Suomalaiset kansalaisjärjestöedustajat mukana Global Forum on Migration and Development -kokouksessa.  

Vuosittain järjestettävä Global Forum on Migration and Development on kansainvälinen korkean tason kokous, joka käsittelee muuttoliikkeen ja kehityksen yhteyttä. Olemme saaneet jo useampana vuonna ulkoministeriöltä kutsun koordinoida kokoukseen osallistuja Siirtolaisuus-työryhmästämme.  

Ulkoministeriö tarkastelee siirtolaisuuden roolia kehitysyhteistyössään.  

Syksyllä 2018 ulkoministeriö käynnisti evaluaation toteuttamastaan kehitysyhteistyöstä. Tarkoituksena on arvioida, miten hyvin siirtolaisuus on otettu kehitysyhteistyössä huomioon. Arvioita käytetään myös kehitysyhteistyön kehittämiseen. Edustajaamme haastateltiin evaluaatioon ja järjestöjen näkemystä arvostettiin.