Kuvassa on käsi, jolla on värikkäitä kahvipapuja.
Kuva:
Martine Perret
UN Photo

Ruokaturva

Politiikka Suomessa ja EU:ssa vaikuttaa merkittävästi ruokaturvaan. Teemme töitä sen eteen, että kaikilla maailman ihmisillä olisi ruokaa ja nälkä jäisi historiaan.

Mikä ruokaturva?  

Vuosituhannen alussa nälän ja aliravitsemuksen määrä laski merkittävästi. Vuonna 2000 nälkäisiä oli maailmassa 900 miljoonaa ja 15 vuoden päästä heitä oli enää 777 miljoonaa, vaikka samaan aikaan maapallon väestö kasvoi vauhdilla. Kestävän kehityksen toimintaohjelmassa Agenda 2030:ssa on kirjattu tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä nälkä olisi historiaa ja ruokaturva saavutettu kaikkialla maailmassa.  

Viime vuosien trendi on kuitenkin ollut synkkä. Tuoreimman YK:n elintarvike- ja maatalousohjelma FAO:n koostaman vuotuisen ruokaturvaraportin mukaan aliravittuja on maailmassa 821 miljoonaa, eli maailman nälkäisten määrä on kääntynyt nousuun.  

Ruokaturva rakentuu neljälle pilarille. Ruokaa tulee olla saatavilla. Kaikilla tulee olla mahdollisuus hankkia tätä ruokaa itselleen. Ruuan tulee olla laadukasta ja täyttää ravitsemukselliset tarpeet. Ja lopuksi, ruuan tulisi olla saatavilla ja laadukasta jatkuvasti. Ruokaturva ei toteudu, jos huomisesta tai ensi vuodesta on epävarmuutta. Konfliktit ja äärimmäiset sääilmiöt vaarantavat juuri ruokaturvan jatkuvuuden.  

Maailmassa on kyllä ruokaa tarpeeksi kaikille. Ongelma on epätasainen jakautuminen ja ruokaturvaan ohjattujen resurssien puute. Ruokaturva on yksi Suomen kehityspolitiikan painopisteistä, mutta jää jatkuvasti muiden jalkoihin. Teemme töitä sen eteen, että kaikilla maailman ihmisillä olisi ruokaa ja nälkä jäisi historiaan. 

Mitä vaadimme?  

Ruokaturva on Suomen kehityspolitiikan painopisteenä.  

Tällä hetkellä yksi Suomen kehityspolitiikan painopisteistä on ruokaturva. Tämä saa kuitenkin painopisteistä vähiten huomiota. Suomen tulee jatkossakin painottaa ruokaturvan merkitystä kehitysyhteistyössä, jotta kestävän kehityksen tavoite nälän poistamisesta voitaisiin saavuttaa.  

Suomen ja EU:n ruokapolitiikka ottaa huomioon globaalit vaikutukset.  

Toiminnallamme ja päätöksillämme on vaikutuksia ympäri maailman. Esimerkiksi maatalousjärjestelmän tukeminen Suomessa ja Euroopassa voi olla epäjohdonmukaista kehityspolitiikan tavoitteiden kanssa. Vaadimme, että poliittisessa päätöksenteossa huomioidaan ruokapolitiikan vaikutukset globaaliin ruokaturvaan.  

Kestävä ruokajärjestelmä.  

Ruuan tuotannon tulee olla kestävää, eli taata tarpeeksi ruokaa myös tuleville sukupolville. Kestävässä ruokajärjestelmässä tuotanto ja kulutus tapahtuvat luonnonvaroja säästäen ja optimaalisesti käyttäen. Vaadimme Suomea edistämään kestävää ruokajärjestelmää niin kotimaassa kuin Euroopassakin. 

Mitä teemme?  

Julkaisemme kannanottoja ja lausuntoja.  

Vaikutamme päättäjiin, jotta he ottaisivat kaikessa päätöksenteossa huomioon politiikan vaikutukset globaaliin ruokaturvaan. Ruokaturvakysymykset linkittyvät erityisesti maatalous- ja kauppapolitiikkaan.  

Vaikutamme Suomen ja EU:n kehityspolitiikkaan.  

Teemme työtä sen eteen, että ruokaturva pidetään jatkossakin Suomen kehitysyhteistyön keskiössä. Lisäksi vaikutamme Suomen kantoihin, jotta Suomi edistää ruokaturvan asemaa ja kohdistaa siihen  resursseja Euroopan unionissa.  

Osallistumme Maailman ruokaturvakomitean kokouksiin.  

Vuosittain järjestettävässä maailman ruokaturvakomitean kokouksessa tuomme esille suomalaisten järjestöjen näkemyksiä ruokaturvasta. Järjestämme myös usein sivutapahtumia sidosryhmiemme, kuten ministeriöiden ja suomalaisten tutkimuslaitosten kanssa.  

Seuraamme eurooppalaista keskustelua ruokaturvasta, ruuan tuotannosta ja kulutuksesta.

Osallistumme eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö CONCORDin Sustainable Consumption and Production -työryhmään. Vaadimme muun muassa agroekologisten tuotantotapojen edistämistä niin EU:ssa kuin maailmallakin.  

Tuomme yhteen ruokaturvasta kiinnostuneita toimijoita.  

Ruokaturva ja toimeentulo -työryhmämme kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Työryhmässä jaamme tietoa ja koordinoimme kantojamme. Lisäksi Fingo järjestää yhdessä ulkoministeriön ja Food and Forest Development Finlandin kanssa Ruokaturva-aamiaisia. 

Missä on menty eteenpäin?

EU:n kehitysyhteistyö tunnustaa kestävän ruoantuotannon merkityksen.  

Euroopan unionin kehityspoliittisessa konsensuksessa eli EU:n korkeimmassa kehityspoliittisessa linjauksessa ruokaturva on merkittävässä asemassa. Konsensuksessa sitoudutaan muun muassa tukemaan agroekologiaa.

Järjestöt ovat edustettuina maailman ruokaturvakomiteassa.  

Jos useampana vuonna suomalaiset järjestöt ovat olleet edustettuina maailman ruokaturvakomiteassa. Kehitysyhteistyöjärjestöjen ääni on tärkeää saada kuuluviin ruuantuottajien rinnalle.  

Uusia kumppanuuksia ruokaturva-aamiaisilta.  

Ruokaturva-aamiaistemme sarja on ollut erityisen suosittu niin yritysten, tutkimuslaitosten kuin julkisen sektorinkin parissa. Aamiaisilla kohtaavat tiede, innovaatiot, julkiset varat ja kehittyvien maiden tarpeet.