Sera Helsinki 00
Kuva:
Sera Helsinki
Sera Helsinki
Tuloksia

Vammaiset naiset ansaitsevat Etiopiassa valmistamalla mattoja Suomeen – näin järjestöt ja yritykset onnistuivat yhteistyössä

Lukuisat vammaiset naiset hankkivat Etiopiassa toimeentuloa osallistumalla länsimaihin myytävien mattojen tuotantoon. Taustalla on Abilis-säätiön ja Sera Helsingin käynnistämä järjestöjen ja yritysten välinen yhteistyö. Onnistuminen on vaatinut yhteisiä tavoitteita ja keskustelua – sekä ajatusta, jonka hankkeessa työskentelevä Gosa Zeleke havaitsi lapsuuden koulumatkallaan.
Mika Niskanen
21.4.2021

Sinä aamuna Gosa Zeleke, 9, oli herännyt jälleen varhain.

Aurinko teki vasta nousuaan ja kirpeä ilma puri kasvoja. Zeleke käveli kohti alakoulua Etiopian maaseudulla. Matka tuntui yksinäiseltä; lähistöllä ei ollut ketään muuta.

Zeleke oli liikkeellä muita aikaisemmin jalassa olevan vamman takia. Se oli polion aiheuttama ja hidasti kulkemista vaikeakulkuisessa maastossa. Ilman aikaista herätystä Zeleke ei ehtisi oppitunnille ajoissa

Vamma on jumalten asettama rangaistus, langetettu menneiden sukupolvien teoista. Niin Zeleken perheessä uskottiin. Vanhemmat pelkäsivät, ettei poika saisi vamman takia opinnoissaan reiluja mahdollisuuksia. Silti he kannustivat Zelekeä opiskelemaan.

Toisinaan hänen äitinsä yritti tukea sanomalla, että Zeleke voisi aikuisena työskennellä myös hänen kanssaan maaseudulla tai perustaa oman yrityksen.

Zeleke haaveili kuitenkin erilaisesta tulevaisuudesta, ja siksi hän taivalsi jälleen kerran kohti koulua. Koulutuksen avulla Zeleke saisi itse päättää elämänsä suunnan: mikään ei sanelisi hänen kohtaloaan.

Koulun hitaasti lähestyessä pienen pojan mielessä välkähteli ajatus: Jos hän pystyisi tähän, hän pystyisi tulevaisuudessa mihin tahansa. Mikään este ei olisi hänelle liian suuri.

Sinä samana aamuna Zeleke tunsi kasvavansa vahvemmaksi.

VUOSIKYMMENIÄ MYÖHEMMIN Zeleke on keskeinen osa hanketta, joka tukee äärimmäisessä köyhyydessä eläviä vammaisia naisia ansaitsemaan toimeentuloa Etiopiassa.

Hankkeen keskiössä ovat matot. Sera Helsinki on suomalainen yritys, joka tuo Etiopiassa valmistettuja mattoja länsimaiden markkinoille. Matoista suuri osa on vammaisten naisten valmistamia. Naiset ansaitsevat Sera Helsingin kautta matoista paremman toimeentulon kuin paikallisilta markkinoilta.

Sera Helsinki 10e
Korkealaatuiset matot ovat käyneet hyvin kaupaksi. Niitä myydään niin Pohjoismaihin kuin myös Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.
Kuva:
Sera Helsinki

 "Tavoitteenamme on saada koko villan- ja langantuotanto vammaisten naisten käsiin. Sitä kautta saisimme luotuja satoja uusia työpaikkoja erityisen vaikeille alueille Etiopian maaseudulla, missä äärimmäinen köyhyys on arkipäivää", sanoo Sera Helsingin perustaja Anna Suoheimo.

Yksin tehtävä olisi mahdoton. Siksi mukana ovat Abilis-säätiö, Zeleken perustama Empower Persons with Disabilities Ethiopia Association (EPDEA), Ethiopian Women with Disabilities National Association (EWDNA) ja etiopialainen yritys Ennat Design.

Ne auttavat Sera Helsinkiä löytämään vammaisten naisten ryhmiä mukaan eri tuotantovaiheisiin. Usein naiset perustavat pieniä osuuskuntia tai yrityksiä, joiden perustamiseen he saavat rahoitusta Abilis-säätiöltä. Rahoituksen turvin he ostavat esimerkiksi lampaita, kehruukoneita tai muita työvälineitä. Lisäksi naisia tuetaan muun muassa koulutuksilla.

Vaikka yhteistyö on vasta alussa, siitä on hyötynyt muutaman vuoden aikana yli 300 ihmistä. Osa on ansainnut toimeentuloa, kun taas osa on oppinut esimerkiksi yrittäjyystaitoja Abiliksen järjestämissä koulutuksissa.

Järjestöjen kautta vammaiset ihmiset ovat saaneet myös tietoa oikeuksistaan. Tavoitteena on edistää heidän asemaansa aktiivisina yhteiskunnan jäseninä. Yhteistyössä noudatetaan tunnettua periaatetta: ”Ei mitään meistä ilman meitä”.

SYRJIVÄT rakenteet ovat kuitenkin tiukassa, ja siksi Zeleken rooli on erityisen keskeinen.

Hänen johtamansa EPDEAn ja toisen mukana olevan järjestön EWDNAn yhtenä tehtävänä on vakuuttaa paikallisia yhteisöjä ja ihmisiä siitä, että vammojen kanssa elävät naiset voivat aivan hyvin ansaita toimeentuloa. Samaa työtä tekee myös mukana oleva etiopialainen yritys Ennat Design

Gosa Zeleke_e
Onnistunut yhteistyö yritysten kanssa luo kestävää pohjaa kehitykselle, Zeleke sanoo. Rahoituspohja on vakaa, kun yritystoiminnan saa pyörimään ja kysynnän taattua.
Kuva:
Gosa Zeleke

”Useimmat vammaisista ihmisistä kohtaavat Etiopiassa syrjintää ja ovat köyhiä. Heillä ei useinkaan ole merkittävää toimeentulon lähdettä. Yritämme muuttaa vammaisten ihmisten itsensä ja myös yhteiskunnan näkemyksiä vammaisuudesta”, Zeleke avaa.

Etiopian 109 miljoonan ihmisen väestöstä noin 17,5 prosenttia elää jonkin vamman kanssa. Vammaisista ihmisistä jopa 95 prosenttia elää köyhyydessä ja 85 prosenttia maaseudulla, joissa heidän mahdollisuudet työntekoon ovat rajalliset.

Vain alle kahdeksan prosenttia vamman kanssa elävistä lapsista käy koulua. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat, sitä todennäköisemmin koulu jää kesken. Vammaiset tytöt ja naiset ovat erityisen heikossa asemassa, koska he kohtaavat syrjintää myös sukupuolensa takia.

”Vammaisuuteen liittyy paljon asenteista kumpuavia haasteita. Jo kouluun kulkiessa tai julkisia kulkuneuvoja käyttäessä törmää moniin infrastruktuurin asettamiin esteisiin. Suunnittelijat eivät ole osanneet harkita asioita vammaisten ihmisten näkökulmasta”, Zeleke avaa.

Zeleke itse menestyi koulussa lopulta niin hyvin, että pääsi hakeutumaan yliopistoon. Vielä silloinkin häntä kannustettiin sosiaalialalle, vaikka nuori mies oli kiinnostunut kauppatieteistä. Läheiset olivat huolissaan, miten hän pärjäisi vammansa kanssa liikemaailmassa.

Zeleken pää kuitenkin piti. Hän suoritti tutkinnon ja työllistyi hyvin.

”Toivon, että vammaiset ihmiset voisivat seurata ja toteuttaa omia haaveitaan”, hän painottaa.

Sera_Helsinki_Fin_2
Anna Suoheimo haluaa kannustaa yhteistyöhön nimenomaan startup-yritysten kanssa – niissä hänen mukaansa kova draivi saada muutosta aikaan.
Kuva:
Sera Helsinki

ABILIKSEN, Sera Helsingin, EPDEAn, EWDNAn ja Ennat Designin yhteistyö on osa ratkaisua. Mutta mitä yritysten ja järjestöjen välisen yhteistyön onnistuminen on vaatinut?

”Meillä on yhteinen visio ja päämäärä: tavoittelemme samaa asiaa ja täydennämme toistemme työtä. Kaikkien visiona on parantaa vammaisten asemaa, elinolosuhteita ja ihmisoikeustilannetta Etiopiassa”, sanoo Abiliksen Etiopian ohjelmakoordinaattori Hanna Kähkönen.

Myös roolit ovat erittäin selkeät. Yksinkertaistettuna, järjestöillä on verkostojensa kautta kontakteja vammaisiin ihmisiin ja kykyä tukea heitä. Sera Helsinki tuo yhtälöön mattojen suunnittelutyön ja markkinat, kun taas etiopialaisen Ennat Designin tärkeimmät vastuut liittyvät esimeriksi logistiikkaan ja ammatilliseen kouluttamiseen. Lopputuloksena vammaiset naiset ansaitsevat toimeentuloa itselleen ja perheilleen. Yhteistyön rakenteeseen voi tutustua tarkemmin Sera Helsingin verkkosivuilla.

Tiivis keskusteluyhteys on kaikkien osapuolten mielestä tärkeää. Avainhenkilöt tapaavat viikoittain etäpalaverissa. Kokouksessa kartoitetaan mahdollisia ongelmia ja haetaan niihin ratkaisuja.

”Jos jäisimme odottamaan, että jotain tapahtuu, niin mitään ei tapahtuisi. Onnistumiset vaativat aktiivista roolia meiltä kaikilta”, Kähkönen sanoo.

Sera_Fin_5
Hanna Kähkönen sanoo, että yhteiskunnalliset muutokset tapahtuvat todella hitaasti ja siksi kaikilla osapuolilla pitää olla hyvä ymmärrys kokonaisuudesta
Kuva:
Abilis-säätiö

Zeleke puolestaan muistuttaa, että järjestöjen ja yritysten yhteistyö on parhaimmillaan hyvin kestävää. Kehitysvaikutuksia luodaan markkinavoimien rahoittamana. Yhteistyön aikana molemmat tahot ovat Zeleken mukaan myös oppineet toisiltaan ja oppineet ymmärtämään toisiaan. Niin järjestöt kuin yrityksetkin.

Yksi ratkaisevista asioista on se, että mukana ovat oikeat henkilöt. Tästä ovat samaa mieltä kaikki. Se opittiin kunnolla kuitenkin vasta epäonnistumisen kautta.

ENSIMMÄISEN etiopialaisen kumppanijärjestön kanssa sukset menivät ristiin. Näkökulmat ristesivät liikaa toisistaan, eikä keskusteluyhteys toiminut.

Juuri ennen yhteistyön päättymistä järjestö siirsi Zeleken – joka oli aikaisemmin palkattu samaan järjestöön – koulutustaustansa vuoksi yhteyshenkilöksi Abiliksen ja Sera Helsingin suuntaan.

Lopulta tilanne ratkesi Zeleken ottamalla riskillä: hän perusti oman järjestön Abiliksen tuella ja jatkoi yhteistyötä hankkeessa. Päätös ei ollut helppo, sillä Zeleke oli saanut juuri vaimonsa kanssa lapsen ja häntä huoletti oman perheen toimeentulo.

Silloinkin Zeleken päästöstä ohjasivat samat ajatukset kuin aikaisemmissa tilanteissa. Vammaisilla ihmisillä on oikeus työskennellä ja vaikuttaa omaan elämäänsä. Riskin ottaminen tarkoitti tämän tavoitteen edistämistä.

Lopulta kaikki kääntyi hyvin. Kierroksia löytyi lisää, kun vammaisten naisten EWDNA-järjestö tuli mukaan keväällä 2019. Abiliksen Kähkönen arvioi, että kumppanin valinta ja siihen liittyvät keskustelut ovat iso asia. Hän sanoo, että roolit ja vastuut tulee sopia selkeästi.

”On hyvä oppia tuntemaan puolin ja toisin ja selvittää, millaista suhtautuminen on esimerkiksi yritysyhteistyöhön”, Kähkönen sanoo.

Sera_Fin_1
Yhteistyö on saanut Finnpartnershipin tukea. Sillä on maksettu esimerkiksi tiettyjä matkakuluja ja palkkoja kouluttajille. Kähkönen kiittää tukea, mutta toivoisi siltä lisää joustavuutta. Suoheimo painottaa tuen merkitystä kasvuvaiheessa olevalle yritykselle.
Kuva:
Sera Helsinki

PERINTEISESTI mattojen kutominen on ollut Etiopiassa matalapalkkainen ammatti. Yhtenä yhteistyön haasteena onkin ollut se, ettei kaikkien työntekijöiden osalta ole päästy toivottuun toimeentulon tasoon, vaikka Sera Helsinki maksaa matoista merkittävästi enemmän kuin paikalliset markkinat. 

Hankkeessa pyritään vaikuttamaan tilanteeseen esimerkiksi kouluttamalla työntekijöitä ja tarjoamalla käyttöön parempia työvälineitä. Jos työskentely on tehokkaampaa, myös ansiot kasvavat. 

Joissakin tapauksessa matoista maksettu hinta ei ole päätynyt riittävissä määrin itse artesaaneille, vaan liiaksi kutomoiden rakenteisiin. Ongelma on koskenut vain osaa kutomoista.

"Vaikutamme tähänkin jatkuvasti ja aktiivisesti monin tavoin", Suoheimo avaa. 

Suoheimo muistuttaa, että haasteista huolimatta hanke on vaikuttanut merkittävästi lukuisien ihmisten toimeentuloon. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii kuitenkin pitkäjänteistä työtä.

Nyt hankkeessa keskitytään siihen, että vammaiset ihmiset työskentelisivät tuotantoketjun kaikissa vaiheissa. Siis lampaiden kasvatuksesta mattojen kutomiseen. Esimerkiksi villan keriminen ja langan tekeminen tarjoavat mahdollisuuksia kasvattaa maaseudulla elävien vammaisten ihmisten toimeentuloa. 

Ensimmäiset lankakerät valmistuivat jo viime kesällä. Lankoja oli keritty jo lyhyessä ajassa sata kiloa. Kun Abiliksen Hanna Kähkönen sai asiasta tiedon sähköpostilla, hänen teki mieli pomppia ylös ja alas – vain koska hetki tuntui niin hienolta.

”Langat oli tehty perinteisellä tavalla käsin ja kepein, sillä tilaamamme työvälineet eivät olleet vielä edes saapuneet. Mutta naiset olivat niin innoissaan ja motivoituneita, että työskentelivät siitäkin huolimatta”, Kähkönen sanoo.

Sera_Fin_3
Kähkösen saama valokuva valmiista lankakeristä.
Kuva:
Abilis

TULEVAISUUDELTA odotetaan paljon. Yhteinen tunne on se, että yhteistyössä on vasta päästy vauhtiin. Mallin voisi tulevaisuudessa siirtää muihin maihin, joissa Abiliksella on toimintaa. Eri maissa keskityttäisiin eri tuotteisiin.

Tällä hetkellä tilanne on Etiopiassa haastava. Maassa syttyi marraskuussa konflikti. Työ kuitenkin jatkuu.

Myös Zelekellä on uskoa tulevaisuuteen. Hän tuntee vammaisten ihmisten kokemat haasteet, asenteet ja muut vaikeudet. Ne ovat samoja, joiden läpi hän on itse kulkenut.

Avainsana on Zeleken mukaan voimaantumisessa. Siksi englanninkielinen empower-termi on myös hänen perustaman järjestön nimessä.

“Vammaiset ihmiset haluavat näyttää, että myös he ovat tuottavia ja voivat auttaa kotimaataan kehittymään”, Zeleke sanoo.

Löydä järjestöllesi yrityskumppani Fingo Powerbankin listauksesta