Aisha Maganda vapaaehtoisena Malawin Punaisessa Ristissä.
Aisha Maganga työskentelee vapaaehtoisena Malawin Punaisessa Ristissä. Kuva on otettu marraskuussa 2019 Chikatan kylässä. Järjestö tekee maassa yhteistyötä valtion viranomaisten kanssa.
Kuva:
Ville Palonen
Suomen Punainen Risti
Tuloksia

Vessoja, klinikoita ja puhdasta juomavettä - järjestöt tekevät elintärkeää työtä

Suomalaiset kehitysjärjestöt työskentelevät monipuolisesti terveyden, veden ja sanitaation parissa. Työlle on suuri tarve: esimerkiksi puolet maailman ihmisistä ei pääse tarvitsemaansa terveydenhoitoon.
Mika Niskanen
29.6.2020

Vessoilla on ollut suurenmoinen vaikutus Shree Jana Kalyanin yläasteella Nepalissa.

Tyttöjen poissaolot ovat vähentyneet merkittävästi. Samalla tyttöjen riski keskeyttää koulunkäynti on pienentynyt.

Vessojen ansiosta tyttöjen ei tarvitse jäädä kuukautisten aikana kotiin: he voivat huolehtia kuukautishygieniasta siisteissä tyttöjen vessoissa. Niissä on myös kunnolliset roskakorit siteitä varten.

Vessojen takana on suomalainen kehitysjärjestö Fida paikallisten kumppaniensa kanssa. Yleensä suuri osa tytöistä jää Nepalissa kuukautisten aikaan pois koulusta.

”Kun tytöt voivat käydä koulua, heidän elämänsä muuttuu ratkaisevasti. Vanhemmat ja kylien asukkaat ovat nykyisin myös ylpeitä kouluistaan. Myös tyttöjen riski joutua lapsiavioliittoon on pienentynyt”, kertoo Fidan järjestökumppani NSA:n työntekijä Mahes Chaudhary.

”Kaikki tämä voidaan muuttaa”

2,2 miljardilla ihmisellä ei ole pääsyä turvalliseen juomaveteen, ja 4,2 miljardia ihmistä on vailla turvallisia sanitaatio-palveluita. Puolella maailman ihmisistä ei puolestaan ole pääsyä tarvitsemaansa terveydenhoitoon.

Suomalaiset kehitysjärjestöt tekevät laajasti työtä terveyden, veden ja sanitaation saralla maailman kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten tukemiseksi. Nostamme tässä artikkelissa esiin yksittäisiä esimerkkejä järjestöjen kehitysyhteistyön tuoreista tuloksista.

Fida on tuonut porannut Nepalissa 299 kaivoa yhteisöjen kanssa ja tuonut näin juomaveden 6 300 ihmisen ulottuville viime vuosina. Kaivoja on rakennettu vuodesta 2011 lähtien, ja niistä saa puhdasta juomavettä yli 30 000 ihmistä. Lisäksi 12 000 koululaista saa juomavettä kaivoista ja vesitankeista.

”Monissa maissa ihmisiä jopa kuolee puutteellisen terveystiedon, haitallisten tabujen ja hygieniaolojen seurauksena. Kaikki tämä voidaan muuttaa”, Fidan tiedottaja Päivi Simi-Kim sanoo.

"Puhdas vesi, sanitaatio ja terveydenhuolto ovat ihmisarvoisen elämän perusasioita" – Roosa Rantala, Suomen Lähetysseura.

Lisäksi Fida on järjestänyt terveystiedon opetusta terveystietoa vuosittain noin 30 koulussa Nepalissa Kailalin läänissäTarvittaessa kouluihin on rakennettu vessoja yhteistyössä paikallishallinnon kanssa.

”Työskentelemme maan kastijärjestelmän syrjimien ja köyhimpien ihmisryhmien kanssa. Muutos on ollut merkittävä näille usein syrjässä asuville vähemmistöryhmille”, Simi-Kim jatkaa.

Ripulitaudit vähentyneet merkittävästi

Käymäläseura Huussin työn ansiosta Sambian Livingstonen alueella avattiin vuosi sitten kesäkuussa ensimmäinen suuren koulun kuivakäymäläyksikkö, jossa on lähes 30 käymälää. Se palvelee noin 1 100 oppilaan koulua.

”Hankkeissa on keskiössä hygienia- ja terveyskoulutus. Parhaimmillaan hankealueilla ripulitaudit ovat vähentyneet jopa 80 prosenttia”, sanoo järjestön projektijohtaja Sari Huuhtanen.

Samalla myös alueen koulun vesihuoltoa parannettiin. Nyt vettä saadaan pumpattua hanoihin ja koululla olevaan puutarhan kastelujärjestelmään. Koulun puutarhan sadon tuotoilla on voitu puolestaan maksaa yli 20 lapsen koulumaksut.

Kuva otettu lokakuussa 2019 Dhadingin piirikunnasta Nepalista. Kusunden dalit-kylä on saanut Suomen Lähetysseuran hankkeen tuella vesijärjestelmän ja omat vesihanat kylään.
Kuva otettu lokakuussa 2019 Dhadingin piirikunnasta Nepalista. Kusunden dalit-kylä on saanut Suomen Lähetysseuran hankkeen tuella vesijärjestelmän ja omat vesihanat kylään.
Kuva:
Mimosa Hedberg
Suomen Lähetysseura

Suomen Lähetysseuran terveys-, sanitaatio- ja hygieniatyö painottuu syrjittyjen ryhmien ja etnisten vähemmistöjen terveydentilan parantamiseen.

Esimerkiksi vuonna 2018 Koillis-Kambodžassa puhtaan juomaveden piirin saatiin järjestön ansiosta 2 580 ihmistä ja käymälöitä lähes 2 000 ihmisen käyttöön. Nepalin Dhadingissa Lähetysseura rakensi yhdessä kumppaniensa kanssa luonnonmullistuksia kestäviä vesipisteitä kyliin ja kouluihin. Tämän myötä 1 270 yhteisön jäsentä ja 310 koululaista saivat puhdasta vettä.  

”Puhtaalla vedellä ja tukemillamme hygieniakoulutuksilla on ollut iso tarve Dhadingin alueella, jossa ripuli- ja loistaudit ovat yleisiä ja lapsilla esiintyy aliravitsemusta. Vuoden 2015 maanjäristyksessä alue tuhoutui pahoin ja yhteisöjen vesi- ja kastelujärjestelmät vaurioituivat”, sanoo Lähetysseuran Nepalista vastaava kehitysyhteistyökoordinaattori Roosa Rantala.

WaterFinns sai viime vuonna päätökseen kolmen vuoden pituisen hankkeen Vietnamin Lao Caissa, jossa tarkoituksena oli tarjota puhdasta vettä alueen etnisille vähemmistöille. Hankkeessa esimerkiksi korjattiin vesijärjestelmiä.

”Keskeisimpänä tuloksena yli 250 kotitaloutta – eli 1 100 ihmistä – ja alueen koulu sekä päiväkoti ovat nyt vesijärjestelmän piirissä saaden puhdasta vettä”, kerrotaan järjestöstä.

Viime vuonna järjestö aloitti myös uuden hankkeen Nepalissa Devchulin kunnassa. Hankkeessa koulutetaan paikallisia toimijoita ja kunnostetaan vesi- ja sanitaatio-järjestelmiä. Tarkoituksena on vahvistaa paikallisten tietotaitoa ja varmistaa veden saatavuus sekä laatu pitkällä aikavälillä. 

Sata 14–21 vuotiasta opiskelijaa elää Punaisen Ristin rahoittamassa tyttöjen hostellissa Kakomassa, Malawissa. Useimmat heistä eläisivät muuten kaukana koulusta ja etenkin sadekausina koulunkäynti olisi haastavaa.
Sata 14–21 vuotiasta opiskelijaa elää Punaisen Ristin rahoittamassa tyttöjen hostellissa Kakomassa, Malawissa. Useimmat heistä eläisivät muuten kaukana koulusta ja etenkin sadekausina koulunkäynti olisi haastavaa.
Kuva:
Ville Palonen
Suomen Punainen Risti

95 000 ihmistä hyötyi

Suomen Punainen Ristin työssä avainasemassa ovat järjestön kouluttamat paikalliset vapaaehtoiset. Järjestö tekee monipuolista työtä maailman kaikista haavoittuvimmassa asemassa ihmisten terveyden edistämiseksi sekä puhtaan veden saannin, hygienian ja sanitaation parantamiseksi.

Esimerkiksi Afganistanissa SPR:n tuella koulutettiin viime vuoden aikana yli tuhat vapaaehtoista terveyteen liittyvistä teemoista. He oppivat esimerkiksi seulomaan aliravitsemusta ja tarjoamaan psykologista ensiapua. Vapaaehtoiset tavoittivat vuoden aikana yli 340 000 ihmistä erilaisten yhteisöaktiviteettien kautta.

”Vapaaehtoiset esimerkiksi opastivat äitejä imetykseen ja ravitsemukseen liittyvissä asioissa sekä seuloivat alle 5-vuotiaiden lasten aliravitsemusta. Toiminnoilla paikataan maan puutteellisen terveydenhoidon aukkoja ihmisten keskeisten tarpeiden osalta”, sanoo Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avun koordinaattori Krista Brandt.

Järjestön ansiosta myös muun muassa Etelä-Sudanissa yli 95 000 ihmistä hyötyi juomaveden saantia ja sanitaatiota parantavasta työstä. Sierra Leonessa lähes 16 000 ihmistä sai puhdasta vettä, kun SPR:n tuella rakennettiin 12 uutta kaivoa ja kunnostettiin 16 kaivoa.

”Avun tarve on valtava, koska monin paikoin ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten kuivuus ja tulvat vaikeuttavat puhtaan veden saantia entisestään”, Brandt sanoo.

Ryhmä naisia menossa hakemaan vettä eteläisessä Malawissa.
Ryhmä naisia menossa hakemaan vettä eteläisessä Malawissa.
Kuva:
Ville Palonen
Suomen Punainen Risti

Klinikalla 20 000 potilasta

African Care ylläpitää synnytysklinikkaa Somaliassa, jossa suoritettiin viime vuonna 1 000 turvallista synnytystä ja tuhansia raskausajan seurantakäyntejä. Vuoden 2019 aikana klinikalla hoidettiin lisäksi 20 000 muuta potilasta. Järjestö ylläpitää klinikkaa paikallisen kumppanin kanssa.

”Somalia on arvioitu kaikkein vaarallisimmaksi asuinpaikaksi äideille: yksi 18:sta äidistä kuolee synnytykseen ja lapsikuolleisuus on yleistä. Klinikkamme on alueen ainoa maksuton ja aina auki oleva”, sanoo African Caren Nur Mohamud.

Klinikalla autetaan kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevia vähävaraisia ihmisiä: odottavia äitejä, sisäisiä pakolaisia ja seksuaalisen väkivallan uhreja. Lisäksi klinikalla koulutetaan kyläkätilöitä, koska kaikilla äideillä ei ole mahdollisuutta päästä paikalle pitkien etäisyyksien ja heikon turvallisuustilanteen vuoksi.

Lääkärin sosiaalinen vastuu -järjestön tuberkuloosiklinikoilla hoidettiin Somaliassa puolestaan vuosina 2017–2019 noin 23 500 potilasta. Heistä 2 100:lla todettiin tuberkuloosi. WHO:n tilastoihin peilaten järjestön ylläpitämällä toiminnalla hoidetaan jopa neljä prosenttia koko Somalian diagnosoiduista tuberkuloosipotilaista.

Kuva African Caren klinikalta.
Kuva African Caren klinikalta.
Kuva:
African Care

Tuhansien vammaisten ihmisten seksuaalioikeuksien edistämistä

Väestöliitto ja Kynnys ry aloittivat vuonna 2019 työn vammaisten ihmisten seksuaalioikeuksien edistämiseksi Nepalissa, Afganistanissa ja Tadzhikistanissa. Järjestöt ovat kouluttaneet seksuaaliterveysklinikoiden henkilökuntaa vammaisten ihmisten oikeuksista ja erityistarpeista sekä korjanneet klinikoita esteettömämmiksi.

Esimerkiksi Nepalin perhesuunnittelujärjestö ei ole aiemmin kohdistanut seksuaaliterveysklinikoiden palveluita erityisesti vammaisille ihmisille.

”Hankkeen myötä näin on nyt tehty, ja viime vuonna erilaisia seksuaaliterveyspalveluita sai yli 4 100 ihmistä. Tämä on iso harppaus verrattuna aiempaan nolla-tasoon”, sanoo Väestöliiton Väestöliiton kehitysyhteistyön asiantuntija Laura Lipsanen.

Monet järjestöt tekevät myös mielenterveystyötä. Esimerkiksi Psykologien sosiaalinen vastuu -järjestön kehitysyhteistyöhankkeen kahdessa pakolaisleirin perheneuvolassa sai hoitoa 437 lasta Libanonissa viime vuonna. Neuvoloissa tuetaan lapsia, joilla on esimerkiksi oppimisvaikeuksia sekä käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia.

”Hankkeemme mahdollistaa paikallisten mielenterveyden ammattilaisten avun lapsille. Lasten ongelmien lievittyminen tuen ansiosta on suuri ilonaihe”, sanoo järjestön hankekoordinaattori Sirkku Kivistö.

Vesihanoja Nepalissa.
Fidan ja järjestön kumppanien työn ansiosta monissa kouluissa on Nepalissa vettä.
Kuva:
Fida

Lääkärin sosiaalinen vastuu -järjestö käynnisti viime vuonna Somalimaassa hankkeen, jossa kehitetään yhteisöissä toimivia matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. Samalla tuetaan maan terveysministeriötä palveluiden koordinoinnissa ja kehittämisessä.

”Tulokset ovat hienoja. Ministeriö asetti esimerkiksi ensimmäistä kertaa mielenterveyden yhdeksi prioriteettialueistaan. Hankkeessa on koulutettu yli sata terveysalan ammattilaista ja muita kohderyhmään kuuluvia henkilöitä”, sanoo järjestön ohjelmapäällikkö Meri Paunonen.

Koronapandemiaan vastattu

Järjestöt ovat vastanneet monin tavoin koronapandemian aiheuttamaan uhkaan.

Suomen Lähetysseuran koronan vastainen työ tavoittaa Etiopiassa 300 000 ihmistä. Järjestö lisää tietoisuutta viruksesta radion ja paikallisten televisiokanavien kautta. Paikallisen kumppanin toteuttamassa hankkeessa jaetaan myös hygieniatarvikkeita paikallisille terveysviranomaisille ja maaseudun köyhille ihmisille sekä huolletaan yhteisöjen vesijärjestelmiä.

Nepalissa järjestö on rahoittanut Okhaldhungan sairaalan valmistautumista koronapotilaiden hoitoon. Tuella hankitaan suojavälineitä ja ylläpidetään henkilöresursseja. Sairaala sijaitsee syrjäisessä Itä-Nepalissa, ja se tarjoaa hoitoa alueen köyhille ihmisille maksukyvystä riippumatta.

Lapsia Chiwengan peruskoulun pihalla täyttämällä veispullojaan välitunnilla. Punaisen Ristin työn ansiosta Chiwengan kylän alueella on juoksevaa vettä.
Lapsia Chiwengan peruskoulun pihalla täyttämällä veispullojaan välitunnilla. Punaisen Ristin työn ansiosta Chiwengan kylän alueella on juoksevaa vettä.
Kuva:
Saara Mansikkamäki
Suomen Punainen Risti

Myös SPR työskentelee mittavasti koronapandemiaa vastaan. Järjestö kohdistaa tänä vuonna 1,6 miljoonaa euroa kehitysyhteistyövaroista koronavirukseen liittyvään terveystyöhön Afrikassa ja Aasiassa.  Järjestö panostaa viruksen aiheuttamien tuhojen minimoimiseen ja sairaiden ihmisten hoitoon pääsyn auttamiseen, terveystiedon jakamiseen sekä vesi-, sanitaatio- ja hygieniatyöhön.

Esimerkiksi African Caren ja Lääkärin sosiaalinen vastuun klinikoilla on varauduttu siltä varalta, että pandemia leviää. Esimerkiksi African Caren klinikalla asiakkaille, miten leviämistä voi ehkäistä. LSV:n ylläpitämällä laboratoriolla puolestaan valmistaudutaan aloittamaan koronatestaus yhteistyössä terveysministeriön kanssa.

”Koulutamme myös paikallisia terveystyöntekijöitä viruksesta WHOn ohjeistusten mukaisesti. Teemme lisäksi tiedotustyötä paikallisten ihmisten kanssa liittyen viruksen leviämistä ehkäiseviin toimiin”, LSV:n Paunonen sanoo.

Kaikille kuuluvia oikeuksia

Lähetysseura Roosa Rantala muistuttaa, että jokaisella ihmisellä on oikeus puhtaaseen veteen, sanitaatioon ja terveydenhuoltoon.

”Ne ovat ihmisarvoisen elämän perusasioita. Lähetysseura ja muut järjestöt toimivat usein juuri sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat yhteiskunnassaan syrjittyjä ja joita muu apu ei tavoita”, Rantala sanoo.

”Yhdessä paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa tunnemme toiminta-alueemme hyvin ja pystymme kohdistamaan työtä heikoimmassa asemassa oleviin”, hän täsmentää.

"Muutos on ollut merkittävä näille usein syrjässä asuville vähemmistöryhmille" – Päivi Simi-Kim, Fida International

Lääkärin sosiaalisen vastuun Meri Paunonen muistuttaa, että järjestöjen kehitysyhteistyö on erittäin kustannustehokasta ja vaikuttavaa.

”Pystymme reagoimaan asioihin nopeasti ja tekemään ketterästi muutoksia tarpeen vaatiessa. Etenkin Somaliassa olemme paljon kokoamme suurempi järjestö, jolla on Somalimaan tuberkuloosihoidossa ja diagnosoinnissa kansallisesti tärkeä rooli”, Paunonen sanoo pienen järjestön näkökulmasta.

Hän lisää, että järjestön työ tarjoaa myös Suomessa lääkäreille ja muille terveysalan ammattilaisille väylän rakentaa asiantuntemusta globaalin terveyden kysymyksistä.

”Järjestöt toimivat lisäksi kaikista hauraimmissa valtioissa, joissa esimerkiksi yritysten on haastavaa toimia. Järjestöjen luomilla verkostoilla ja yhteyksillä onkin usein hyötyä myös muille suomalaisille toimijoille”, hän jatkaa.