Opiskelijoita loppukokeiden äärellä Pagirinyan ala-asteella Pohjois-Ugandassa Adjumanissa.
Opiskelijoita loppukokeiden äärellä Pagirinyan ala-asteella Pohjois-Ugandassa Adjumanissa.
Kuva:
Patrick Meinhardt / Kirkon Ulkomaanapu
Tuloksia

Suomalaiset järjestöt ratkovat globaalia koulutuskriisiä ja edistävät aktiivista maailmankansalaisuutta

Koulutus on kehityksen edellytys ja aktiivista maailmankansalaisuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Neljä järjestöä kertoi työnsä tuoreista tuloksista koulutuksen ja globaalin kansalaiskasvatuksen teemoissa.
Doris Hakkarainen
25.6.2020

Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset hyötyvät merkittävästi kehitysjärjestöjen pitkäaikaisesta työstä koulutuksen saatavuuden ja laadun kehittämisessä. Koulutus on kehityksen edellytys, ilman sitä on mahdotonta vähentää köyhyyttä tai saavuttaa tasa-arvoa ja vakaata yhteiskuntaa.

Lisäksi järjestöt tekevät arvokasta työtä globaalin kansalaiskasvatuksen puolesta, jotta Suomessa kaikenikäisillä ihmisillä olisi valmiudet osallistua reilun maailman rakentamiseen.

Saimme neljältä järjestöltä - Kirkon Ulkomaanavulta, Plan International Suomelta, Suomen Caritakselta ja Taksvärkki ry:ltä - työn tuloksia koulutuksen ja globaalin kansalaiskasvatuksen teemoista.

Suomalaisjärjestöt kehittävät laadukasta koulutusta

Konfliktit ja luonnonkatastrofit uhkaavat miljoonien lasten oikeutta saada koulutusta, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan 3,7 miljoonaa pakolaislasta ei käy koulua. Koronaviruksen tuomat rajoitukset lisäävät maailmanlaajuisen lisätuen tarvetta koulutukseen.

Kirkon Ulkomaanavun opetusalan hätäavun kautta vuosittain noin 200 000 lasta on saanut perusasteen koulutusta. Lapset ja heidän perheensä pyritään huomioimaan kokonaisvaltaisesti –psykososiaalinen tuki ja lastensuojelu ovat olennainen osa koulutustyötä.

Kirkon Ulkomaanapu on jo vuosia keskittynyt tukemaan koulutusta hauraissa maissa ja pakolaisleireillä. Maailmalla ollaan kiinnostuneita suomalaisesta opetusalan osaamisesta, mutta opetusalan toimintaa voisi olla huomattavasti nykyistä enemmän”, kertoo opetusalan erityisasiantuntija Minna Peltola Kirkon Ulkomaanavusta.

KUAn opetusalan hätäapu alkoi 2009. Olimme tässä todella hyvään aikaan liikkeellä, ja nyt olemme mukana isoissa globaaleissa koulutuksen verkostoissa. Tuomme lisäarvoa suomalaisella tavalla tehdä laadukasta koulutusta”, hän jatkaa.

Kirkon Ulkomaanapu tukee opetuksen laadun parantamista muun muassa kouluttamalla opettajia ja osallistumalla opetussuunnitelmatyöhön. Viime vuosina noin 6 000 opettajaa vuodessa on saanut järjestön tukemaa opettajakoulutusta maailman hauraimmilla alueilla. Ulkomaanavun työllä on pystytty vaikuttamaan myös laajemmin hauraiden maiden opetussektorien kehittämiseen. Esimerkiksi Kambodžassa opinto-ohjaus sisältyy nykyisin viralliseen opetussuunnitelmaan.

”On ollut hienoa huomata, että nuorten opinto-ohjauksen seurauksena koulupudokkaiden määrä on pudonnut ja koulun keskeyttäminen on vähentynyt jopa viidenneksen”, sanoo Peltola odottamattomasta tuloksesta.

Lastenoikeusjärjestö Plan International parantaa lasten elämää eri osa-alueilla - yksi näistä on koulutus. Pitkäjänteinen työ maailman heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen koulutuksen ja suojelun edistämiseksi on tuottanut tulosta - vuonna 2019 Plan paransi 4 557 548 tytön pääsyä koulutukseen. Lisäksi Planin varhaiskasvatustyön ansiosta lasten koulun aloitus on helpottunut. Kolme vuotta (2015–2017) kestänyt hanke edisti kymmenientuhansien lasten kouluvalmiuksia Boliviassa, Etiopiassa, Mosambikissa, Ugandassa, Pakistanissa ja Itä-Timorissa. Järjestön perustamien varhaiskasvatuskeskusten toimintaan osallistui kolmessa vuodessa yhteensä noin 57 000 lasta.

Koronapandemiassa järjestöjen osaaminen ja tuki korostuvat

Suomalaisilla järjestöillä on monipuolista ja tunnustettua osaamista tukea ihmisiä kriisitilanteissa ja paikallisten ratkaisujen löytämisessä. Kevään aikana järjestöt ovat sopeuttaneet työtään haastavissa olosuhteissa monin tavoin.

Kirkon Ulkomaanapu on tukenut oppimismahdollisuuksien jatkumista ja koronatilanteeseen liittyvää valistustyötä. Esimerkiksi Kambodžassa opinto-ohjaus on siirretty luokkahuoneista verkkoon koulujen ollessa suljettuna koronapandemian takia. Järjestön kouluttamat opinto-ohjaajat tekevät 10−15 minuutin kestoisia opetusvideoita korvaamaan lähiopetusta. Videot kuvataan puhelimella ja jaetaan oppilaille WhatsAppin välityksellä. Videoiden lisäksi oppilaat saavat materiaaleja ja harjoituksia kotona tehtäväksi. Tällä tavoin opinto-ohjaus pysyy opiskelijoiden viikkorutiineissa koulujen ollessa kiinni.

”Olemme rohkeasti lähteneet tekemään ja kokeilemaan uusia asioita myös opettajakoulutuksessa. Esimerkiksi koronakriisin takia WhatsAppin välityksellä koulutetaan ja mentoroidaan myös opettajia. Vaikka nettiin ei muuten olisi pääsyä, niin puhelimen kautta koulutus on ollut mahdollista”, kertoo Peltola.

Myös Plan on suunnitellut ja toteuttanut paikallisten viranomaisten kanssa ratkaisuja lasten koulunkäynnin jatkumiselle kriisin aikana. Suomen Caritas on siirtänyt Ystävyyden kahvila -toiminnan verkkoon ja tavoittanut sitä kautta tukea tarvitsevia ihmisiä entistä laajemmalta alueelta. Järjestö on myös vahvistanut sosiaaliohjausta ja neuvontaa lisääntyneen tarpeen vuoksi.

Globaalikasvatuksella edistetään kestävää muutosta

Kehittyvissä maissa tehtävän koulutustyön lisäksi järjestöt viestivät globaaleista aiheista ja edistävät oppimista myös Suomessa. Globaali kansalaiskasvatus on elinikäistä oppimista, joka kannustaa meitä linkittämään itsemme maailmanlaajuisiin ilmiöihin, kuten köyhyyteen, eriarvoisuuteen, rasismiin, ympäristökatastrofeihin, pakolaisuuteen ja toimimaan reilumman maailman puolesta. 

Suomen Caritas tekee työtä kaikkein haavoittuvimpien ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten ja etnisten ryhmien parissa Suomessa ja maailman köyhimmissä maissa.

Suomen Caritaksen Ole muutos! -somekampanja haastoi sosiaalisen median näkyvyydellä ja videoilla lähes 300 000 suomalaista nuorta muuttamaan maailmaa pienillä teoilla kestävän kehityksen tavoitteiden viitoittamaan suuntaan. Samalla järjestö työskenteli Kymppi-hankkeen kautta suomalaisten, kehittyvissä maissa toimivien yritysten kanssa, jotta ne ottaisivat toiminnassaan paremmin huomioon kestävän kehityksen tavoitteet.

Pitkäjänteinen työ tuottaa tuloksia

Kampanjoiden lisäksi myös järjestöjen pitkäjänteisellä globaalikasvatustyöllä tehdään tuloksia. Taksvärkki ry:n yhteistyö kumppanikoulujen kanssa on tuonut globaalit aiheet osaksi koulujen arkea. Esimerkiksi Oulussa globaalikasvatuksen valinnaisaine sai nuoret pohtimaan vaikuttamista. Oulun Steinerkoulun globaalikasvatuksen valinnaiskurssille osallistui parikymmentä 7.–9.-luokan oppilasta, joille kurssi merkitsi yhtä vuosiviikkotuntia globaalikasvatusta lukuvuoden aikana.

”Oli hienoa huomata, kuinka valinnaiskurssin myötä oppilaat laajensivat elinpiiriään ja ajatuksiaan. He pohtivat selvästi enemmän asioita kavereiden, luokan ja jopa globaalin elinpiirimme näkökulmasta. Osa oppilaista havahtui myös ajattelemaan, miten moni haaste on globaalisti monella tapaa yhtenevä”, kertoo opettaja Liisa Lauri Oulun Steinerkoulusta.

Kumppanikoulujen lisäksi Taksvärkki ry tarjoaa kaikkialla Suomessa oppilaitoksille maksuttomia globaalikasvatusmateriaaleja ja kouluvierailuja. Vuonna 2019 Taksvärkin globaalikasvatuksen kouluttajat ohjasivat yhteensä 302 työpajaa, joihin osallistui 7562 lasta ja nuorta. Toiminnallisissa työpajoissa käsiteltiin lapsen oikeuksia, yhdenvertaisuutta ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia.

”Globaalikasvatus ei ole kouluille ylimääräinen lisätaakka eikä maailmankansalaisuuteen kannustamisen tarvitse olla erityisen suurta ja ylevää. Kaikille tulisi tarjota arjessa mahdollisuus kasvaa aktiiviseksi maailmankansalaiseksi. Yhdessä voimme vaikuttaa tähän ja saada muutosta aikaiseksi”, kertoo Taksvärkin globaalikasvatuksen suunnittelija Hanna Hjerppe.

Kuvituskuva: Maailmankansalaisen koulujen oppilaiden kädet yhdessä ringissä.
Maailmankansalaisen kouluissa nuoret perehtyvät vaikuttamiseen ja globaaleihin kehityskysymyksiin.
Kuva:
Maailmankansalaisen koulujen oppilaat / Taksvärkki ry

Suomessa myös Plan tarjoaa globaalikasvatusta koululaisille ja materiaaleja opettajille. Esimerkiksi viime vuonna järjestön lapsen oikeuksien lähettiläät vierailivat 102 koulussa ympäri Suomea. Kouluvierailut tavoittivat 7 054 lasta ja nuorta. Vierailuilla käsiteltiin lapsen oikeuksia, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vihapuhetta. Ne kannustivat aktiiviseen kansalaisuuteen ja tarjosivat vaikuttamisen työkaluja.

Plan järjesti koulutusta myös kasvatusalan ammattilaisille ja opettajaksi opiskeleville. 15 koulutukseen osallistui 464 henkilöä. 9 000 henkilöä tilasi Planin globaalikasvatusmateriaalia postitse tai latasi sitä järjestön ylläpitämältä globaalikoulu.net-sivustolta.

”Ihmisoikeuskasvatusta ei ole riittävästi opettajankoulutuksessa, ja opettajien täydennyskoulutukselle on tarvetta. Se on todettu Ihmisoikeuskeskuksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksissä. Tuemme opettajia heidän tärkeässä työssään tarjoamalla täydennyskoulutusta, laadukkaita opetusmateriaaleja ja monipuolisia kouluvierailuja. Opettajan kiireisessä arjessa valmiiksi pureksitut, taatusti toimivat menetelmät ja sisällöt ovat kysyttyjä”, kertoo koulutussuunnittelija Leena Honkasalo Planilta järjestön työn merkityksestä.

Järjestöillä paljon annettavaa koulutuksen edistämisessä ja koulutusviennissä

Koulutuksen roolin kasvattamiselle kehitysyhteistyössä on suomalaisten tuki: ulkoministeriön vuosittaisen kehitysyhteistyön mielipidemittauksen mukaan enemmistö vastaajista on sitä mieltä, että Suomen kehityspolitiikassa tulisi keskittyä ensisijaisesti koulutuksen edistämiseen.

Kirkon Ulkomaanavun mukaan Suomi voisi tukea ja kehittää eri yhteistyömuotoja, joilla suomalaisten opetusalan ammattilaisten osaamista hyödynnetään paremmin. Kehitysjärjestöillä on paikallisten olojen tuntemusta ja hyvä verkostot kehittyvissä maissa, joten ne voivat olla mukana edistämässä koulutusvientiä.

Myös Caritas uskoo kehitysjärjestöjen vahvuuden olevan siinä, että ne toimivat usein siellä missä virallisemmat tahot eivät toimi. Kehitysjärjestöjen työ on tärkeää, jotta eriarvoisuus ei syvenisi entisestään, vaan kaikille ihmisille voitaisiin taata yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet elää ja kehittyä.

Vauraana länsimaana meidän velvollisuutemme on kantaa huolta niistä, jotka eivät ole yhtä onnekkaita – niin lähellä kuin kaukana. Kehitysjärjestöjen toiminta vahvistaa etelän kansalaisyhteiskuntia, mikä puolestaan edistää demokratiakehitystä ja lisää poliittista vakautta”, kertoo Laura Järvilehto Caritakselta.

Kirkon Ulkomaanavun Peltola muistuttaa vielä koulutuksen merkityksestä kaikkein hauraimmilla alueilla: ”Kaikilla on oikeus oppia, myös luonnonkatastrofeissa ja konfliktitilanteissa. Kriisi ei poista oikeutta oppia”.