Intialaiset naiset näyttävät peukkua kameralle
Rajasthanilaset naiset ovat olleet tyytyväisiä UFF:n tuella rakennettuihin biokaasulaitoksiin.
Kuva:
UFF
Tuloksia

Miljoonia puita, biokaasua ja luomuviljelyä – näin järjestöt tukevat kehittyviä maita ilmastonmuutoksen hillinnässä

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt globaalissa etelässä. Tässä artikkelissa nostamme esimerkkejä järjestöjen työn tuloksista ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.
Karoliina Knuuti
3.7.2020

Köyhät ihmiset kehittyvissä maissa ovat vaikuttaneet ilmastonmuutokseen vähiten, mutta maksavat suurimman hinnan sen seurauksista. Ilmastonmuutoksen myötä globaalissa etelässä ruoka- ja vesiturva heikkenee, äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät, konfliktit lisääntyvät ja kokonaiset alueet muuttuvat asuinkelvottomiksi.

Ilmastovaikutusten arviointi on nykyään osa kaikkea kehitysyhteistyötä. Lisäksi lukuisat suomalaiset kehitysjärjestöt tekevät työtä, jonka tärkein tavoite on auttaa kehittyviä maita sopeutumaan muuttuvaan maailmaan.

”Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen kehitysmaissa edellyttää usein alkusysäystä ulkopuolelta, eli esimerkiksi suomalaisilta järjestöiltä. Työ on tärkeää, sillä ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat vaikuttavat negatiivisesti kehittyvien maiden ihmisten elinolosuhteisiin. Jos kyläyhteisöt muuttuvat elinkelvottomiksi, se lisää ilmastopakolaisuuden todennäköisyyttä tulevaisuudessa”, sanoo Erkki Kumpula UFF:ltä.

930 biokaasulaitosta Intian Rajasthanissa – naisten terveys ja asema paranivat

Vaikka Intian hiilipäästöt asukasta kohden ovat vielä pieniä verrattuna Suomeen, tilastot ja ennusteet osoittavat maan kasvihuonekaasupäästöjen huolestuttavaa kasvua. Samanaikaisesti aavikoituminen ja kuivuus lisääntyvät etenkin Rajasthanin osavaltiossa. 

UFF on toteuttanut ulkoministeriön tuella kolme biokaasuun ja biolietteeseen liittyvää hanketta alueella vuosina 2010-2019 ja rakennuttanut 930 biokaasulaitosta.

Laitokset ovat kotitalouksille sopivia pieniä kupolimalleja, joilla korvataan polttopuiden käyttö ruuanlaitossa. Polttoaineena toimii lanta, ja biokaasun lisäksi oheistuotteena saadaan lietettä, jota voidaan käyttää orgaanisena lannoitteena pelloilla satojen ja maaperän parantamiseksi.

Koska paikalliset ovat olleet tyytyväisiä toimintaan ja sen hyviin tuloksiin, Rajasthanin osavaltion viranomaiset ovat sitoutuneet siihen, että jatkossa maaseudun asukkaat voivat anoa osavaltion apurahaa biokaasulaitoksen rakennuskustannuksiin. Näin ollen tämän uusiutuvan energiamuodon laajempi käyttöönotto on nyt helpompaa.

”Tulevaisuuden hankkeissa ja aloitteissa tulisi arvioida ympäristö- ja ilmastovaikutuksia aikaisempaa tarkemmin ja systemaattisemmin. Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä kiertotalouteen liittyvät näkökulmat painottuvat jatkossakin UFF:n työssä”, Kumpula sanoo.

Biokaasulaitosten rakennuttamisen sivutuotteena naisten asema ja toimintamahdollisuudet ovat parantuneet. Suurin osa naisista on raportoinut terveytensä parantuneen, koska altistuminen polttopuiden käytöstä johtuvalle savulle on vähentynyt. Silmä- ja hengitysoireiden vähentyminen on johtanut myös terveydenhoito- ja lääkekustannusten pienemiseen.

Samalla alueen naisten aikaa on vapautunut polttopuiden keräyksestä ja ruuanlaitosta. Naistenryhmien ja säästörinkien avulla naisia on voimaannutettu toimimaan aktiivisemmin yhteisöissään sekä osallistumaan tulonhankintaan ja sitä kautta vähentämään köyhyyttä. Yhteensä 1440 naista on osallistunut naistenryhmien ja säästörinkien toimintaan ja saanut koulutusta esimerkiksi naisten oikeuksista ja mikroyrittäjyydestä.

Kaksi valmistunutta biokaasulaitosta
Kaksi valmistunutta biokaasulaitosta Intian Rajasthanissa.
Kuva:
UFF

Katastrofityötä ja sopeutumista sään ääri-ilmiöihin Kambodžassa, Nepalissa ja Keniassa

Kirkon Ulkomaanavulla (KUA) on käytössä erityinen työkalu, jonka avulla järjestö huomioi jo suunnitteluvaiheessa toiminnan ilmastovaikutukset. 

”Kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun parissa työskentelevien järjestöjen työssä ilmastonmuutoksen ja ympäristökysymysten huomioiminen ei enää nyt eikä tulevaisuudessa ole valinnaista, vaan se on olennainen osa kaikkia hankkeita. Ilmastonmuutoksen vaikutukset on tiedostettava, jotta voidaan vähentää riskejä ja parantaa työn vaikuttavuutta”, sanoo ilmastotyön asiantuntija Aly Cabrera Kirkon Ulkomaanavusta.

Yksi järjestön toimintamaista on Kambodža, joka kärsii ilmastonmuutoksen vahvistamasta kuivuudesta ja kuumuudesta. KUA on järjestänyt Kambodžassa maanviljelijöille yhteensä 17 koulutusta, joissa yhteensä 364 ihmisitä on oppinut katastrofiriskien vähentämistä ja ilmastonmuutokseen sopeutettuja maanviljelystekniikoita. Koulutuksen ansiosta alueen sadot ovat parantuneet. 

KUA:n hankkeissa haavoittuvassa asemassa oleviin kotitalouksiin ja yhteisöihin on myös hankittu 130 sadevesitankkia, 12 vesiallasta sekä yksi vesijärjestelmä.

Lisäksi viidessä alakoulussa kehitettiin turvallisen koulun suunnitelma. Kouluissa muun muassa opetettiin käsienpesua, perustettiin koulupuutarhoja, hankittiin sähkökäyttöiset tuulettimet luokkiin, kunnostettiin pumppukaivot ja lasten leikkipaikat. Tästä hyötyi yli tuhat oppilasta, minkä lisäksi koulujen oppilaat istuttivat 500 puuta.

Myös Nepalissa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt selvästi. Paikoin sateet ovat vähentyneet ja toisaalta voimistuneet monsuunisateet aiheuttavat tulvia ja maanvyöryjä. Lisäksi myrskytuulet aiheuttavat vahinkoja asumuksille ja karjalle. 

KUA on jakanut Nepalissa käteisavustuksia ja tukenut elinkeinojen jälleenrakentamisessa. Peräti 6156 myrskytuulien, tulvien ja maanvyöryjen vuoksi toimeentulonsa tai kotinsa menettänyttä ihmistä sai käteistukea, rakennusmateriaaleja, pressuja ja muita tarvikkeita vuonna 2019. 

Keniassa, kuivuudesta kärsivän Baringoon alueella, KUA rakensi vuonna 2019 vesiputket kouluihin ja kyliin sekä asensi 14 vesitankkia. Lisäksi Keniassa parannettiin puhtaan veden saatavuutta tehostamalla porakaivojen toimintaa aurinkopaneelien avulla. Yhteensä 43 854 ihmisen puhtaan veden saanti turvattiin Keniassa KUA:n tuella vuonna 2019.

Puiden istutusta ja ympäristökasvatusta Tansaniassa ja Nepalissa

Suomen Lähetysseura on tehnyt ilmastonmuutoksen vastaista työtä muun muassa Tansaniassa ja Nepalissa. Lähetysseuran tuella näiden on istutettu kymmeniä tuhansia uusia puita, maiden ihmiset ovat saaneet ympäristökasvatusta ja alueiden ruokaturva on parantunut.

”Ympäristökasvatuksen ja ympäristöystävällisiin viljelymenetelmiin siirtymisen ansiosta osalla alueista tuottamattomasta maasta on saatu tuottavaa. Tällaisia kestäviä menetelmiä ovat esimerkiksi luomuviljely ja peltometsäviljely, jossa puita ja hedelmäpuita istutetaan viljeltävien lajikkeiden lomaan”, sanoo kehitysyhteistyökoordinaattori Anna Holmström Suomen Lähetysseurasta. 

Vuonna 2018 Tansanian Kishapussa 3 465 perhettä kasvatti kuivuutta kestäviä lajikkeita, kuten durraa tai hirssiä. Lisäksi vuoden aikana istutettiin yhteensä 25 300 puuta kotitalouksien, koulujen ja terveysasemien pihoille.

Samana vuonna Kilwan alueella yhteensä 3 000 ihmistä oppi Lähetysseuran koulutuksissa puunistutusta ja taimitarhojen perustamista. Tämän seurauksena koulujen pihoille istutettiin 1 500 puuta, ja kouluihin perustettiin taimitarhoja ja ympäristökerhoja. Yhteensä 480 kotitaloutta ryhtyi käyttämään energiaa säästäviä liesiä.

”Ilmastotyöllä on positiivinen vaikutus erityisesti naisten elämään. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisesti heihin, koska monesti juuri naiset ja tytöt ovat vastuussa kotitöistä ja esimerkiksi lapsiavioliitot voivat lisääntyä, jos taloudessa on tiukkaa ja ruoka on kortilla”, Holmström sanoo.

Lähetysseura on saanut vastaavia tuloksia myös Etelä-Nepalissa Terain alueella, jossa vuonna 2018 yhteensä 825 henkilöä osallistui ympäristönsuojeluun ja katastrofivalmiuteen liittyviin koulutuksiin.

Vuoden aikana hankealueella istutettiin 118 hedelmäkasvia ja 2 400 bambupuuta. Nepalin vuoristoseudulla taas asennettiin 190 liettä, joilla vähennettiin polttopuiden käyttöä, ja lisäksi 341 kotitaloutta sai parannettuja riisi- ja maissilajikkeita, joilla on parempi sieto- ja vastustuskyky tuholaisille ja korkeampi tuottavuus. 

Koululaiset hoitavat puuntaimia Tansanian Kishapussa.
Koululaiset hoitavat puuntaimia Tansanian Kishapussa.
Kuva:
Hannes Honkanen
Suomen Lähetysseura

Reilua ja ilmastokestävää kahvia Hondurasissa ja Etiopiassa, reilua hunajaa Guatemalassa

Reilu kauppa tukee kestävää kahvinviljelyä Hondurasissa ja Etiopiassa. Molemmissa maissa kahvi on erittäin tärkeä vientituote ja väestön toimeentulon lähde.

Etiopiassa on yli 1,2 miljoonaa kahvin viljelijää ja lähes viidesosa väestöstä on riippuvainen kahvista toimeentulon lähteenä. Etiopian kahvinviljelijät ovat hyvin haavoittuvassa asemassa ja elävät usein äärimmäisessä köyhyydessä. Peräti 95 prosenttia kahvintuottajista on pienviljelijöitä, usein perhekuntia.

Hondurasissa kahvia viljelee puolestaan noin 100 000 perhettä. Satoaikana se työllistää yli miljoona ihmistä.

Etiopiassa sadot ovat pienentyneet lämpötilan nousun ja sateiden muutosten vuoksi. Latinalaisen Amerikan kahvinviljelyalueista enemmistö on puolestaan kärsinyt kuumemman ja kosteamman ilman ruokkimasta kahviruostetaudista. Vuosina 2012-2013 iskenyt epidemia uhkasi koko Keski-Amerikan kahvintuotantoa ja miljoonien ihmisten elinkeinoa. 

Ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat satomenetykset ajavat pienviljelijöitä ja maataloustyöntekijöitä liikkeelle: esimerkiksi UNHCRN:n mukaan Hondurasissa lähes 250 000 ihmistä on joutunut lähtemään kotiseuduiltaan viimeisten 15 vuoden aikana. Kahvitilojen on yhä hankalampi saada kausityövoimaa ja osa sadosta on jopa jäänyt poimimatta. 

”Kahvipensaat ovat herkkiä lämpötilan muutoksille ja miljoonien kahvinviljelijöiden ansiot ovat jo laskeneet ilmastonmuutoksen vuoksi. Vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutoksen arvioidaan kutistavan kahvinviljelyyn soveltuvan maa-alueen puoleen nykyisestä”, sanoo kehitysyhteistyön asiantuntija Maija Seppälä Reilusta kaupasta.

Reilu kauppa on auttanut kahvintuottajia ottamaan käyttöön kestävämpiä sekä ympäristöä säästäviä viljelykeinoja. Tuhansia uusia kahvipensaita on istutettu korvaamaan kahviruostetaudin tuhoamaa satoa ja viljelmät ovat elpyneet. 

Kahviosuuskuntiin on myös perustettu taimitarhoja ja malliviljelmiä, joissa testataan ilmastovaihteluille ja kahviruostetaudille resistenttejä lajikkeita ja koulutetaan viljelijöitä. Tuottajat ovat oppineet myös muokkaamaan maaperän ravinteikkuutta, ja useissa osuuskunnissa on nyt omat maaperän laatua ja mikrobiologiaa testaavat laboratoriot. Erityisesti nuoria ja naisia on koulutettu pyörittämään taimitarhoja ja maaperäntestauslaboratorioita sekä valmistamaan lannoitteita. 

Yhteensä Reilun kaupan kehitysyhteistyöhankkeet ovat tukeneet noin 50 600 pienviljelijää 28 kahviosuuskunnassa Etiopiassa sekä yhteensä 4600 perheviljelijää ja 22 kahviosuuskuntaa Hondurasissa. Etiopian hanketta tukee lisäksi suomalainen yritys Gustav Paulig Oy.

“Ennen kahviruoste-epidemiaa emme olleet mitenkään varautuneet ilmastonmuutokseen tai luonnonkatastrofeihin. Tauti tuhosi 80 prosenttia viljelyksistämme. Projektin ansiosta olemme toipuneet ja perustaneet malliviljelmiä. Olemme istuttaneet hedelmäpuita ja aloittaneet pitämään mehiläisiä, joten perheet ovat myös tätä kautta saaneet apua vaikeista ajoista selviämiseen”, kertovat Marlin Deras ja Ariel Vargas, hondurasilaisesta Flor de Pino osuuskunnasta.

Ilmastonmuutoksella on kielteinen vaikutus myös mehiläistenhoitoon. Vuodesta 2018 alkaen Reilun kauppa on tukenut guatemalalaisia hunajan tuottajia luomutuotannon aloittamisessa, mikä parantaa ekosysteemin suojelun lisäksi pääsyä erikoishunajan markkinoille. 

Mukana on seitsemän hunajan pientuottajaorganisaatiota, joihin kuuluu yhteensä 1320 tuottajaa. Toimintaa tukee suomalaisyritys Hunajainen SAM. Erityisesti naisia, nuoria ja maaseudun köyhiä kannustetaan mehiläistenhoidon aloittamisessa.

”Tähän mennessä 1060 hunajantuottajaa on parantanut tietojaan ja taitojaan kestävästä mehiläisten hoidosta ja ilmastonmuutoksesta. Tämän seurauksena joka ainoa mukana oleva osuuskunta on siirtynyt harjoittamaan hyviä viljelykäytänteitä. Alueelle on istutettu tuhansia kukkivia kasveja ja puita”, Maija Seppälä sanoo.

Tukea järjestäytymiseen ja poliittiseen vaikuttamiseen 

Reilu kauppa ry. tukee myös jäsenorganisaatioidensa valmiuksia tehdä vaikuttamistyötä ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä. Etenkin nuoria koulutetaan vaikuttamaan ilmastomuutoksen sopeutumistoimiin omissa maissaan. 

Toimintaa on viidessä maassa: El Salvadorissa, Boliviassa, Nicaraguassa, Guatemalassa ja Ecuadorissa. Latinalaisen Amerikan Reilun kaupan viljelijät osallistuivat myös YK:n ilmastokokous COPiin. 

”Pientuottajat jäävät usein yksin kamppailussaan ilmastonmuutoksen haasteita vastaan. Latinalaisen Amerikan maat eivät ole valmistautuneet hyvin vastaamaan ilmastokriisiin, eikä niiden kansallisiin kehityssuunnitelmiin sisälly asiaankuuluvia sopeutumistoimenpiteitä, jotka huomioisivat erityisesti pienet ja heikoimmassa asemassa olevat maataloustuottajat”, Maija Seppälä sanoo.

Maa- ja metsätaloustuottajien ja osuusliikkeen perustama kansalaisjärjestö Food and Forest Development Finland (FFD) tuki puolestaan vuoden 2019 aikana kymmentä eri tuottajajärjestöä tai osuuskuntaa kuudessa eri maassa. 

Mukana olevat maat ovat Etiopia, Kenia, Mosambik, Tansania, Nepal ja Vietnam, joissa tuki tavoitti yli 50 000 pientuottajaa ja heidän perhettään eli arviolta noin 250 000 henkeä. Yhteensä toimintamaiden ihmisiä on tuettu suoraan myös 375 940 eurolla.

”Tuen avulla kumppanit oppivat metsänhoidosta ja -sertifioinnista, viljan ja vihannesten tuotannosta, kalankasvatuksesta sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, FFD:n ohjelmajohtaja Tiina Huvio sanoo.
 
FFD:n tuella esimerkiksi Sansibarissa toimiva Tanzania Horticultural Association (TAHA) on neuvottellut myyntisopimukset saaren hotellien kanssa, minkä lisäksi sen rooli paikallisessa päätöksenteossa ja edunvalvonnassa puutarhatalouden alalla on vahvistunut.

Sansibarin omavaraisuus vihanneksissa on samalla vahvistunut huomattavasti. Tihkukastelu ja kasvihuoneet ovat yleisesti käytössä, ja niiden viljely ja satojen arvo ovat kasvaneet ympäri vuoden. 
 
Toisena esimerkkinä Etiopiassa toimiva Zenbaba Union nosti vuonna 2019 liikevaihtoaan 77 prosenttia edellisestä vuodesta sekä paransi yli 8000 jäsenensä tuottavuutta. Taimitarhat ja puuhiilen tuotanto tuottavat tuloja osuuskunnille. Lisäksi hoidetun metsän pinta-ala on kasvanut, kun jäseniä on koulutettu kestävästä metsänhoidosta.

”Kaiken kaikkiaan FFD:n tuen avulla vuonna 2019 on istutettu 2,5 miljoona taimea, ilmastokestävää tuotannon laajuus on saatu kasvatettua 3694 hehtaariiin ja viljelijöiden tulot kasvaneet yhteensä keskimäärin 56 prosenttia”, Huvio sanoo.