Kolme henkilöä istuvat studiossa keskustelutilaisuudessa.
Tutkija Emma Nortio ja aktivisti-runoilija Nahla Hewidy keskustelivat journalismista toimittaja Noora Jokisen kanssa.
Kuva:
Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes
Tuloksia

Laadukkaampaa journalismia kestävästä kehityksestä

Kestävä kehitys on kaikkien huulilla, mutta uutisoidaanko siitä oikein ja tarpeeksi? Miten toimittajat voivat käsitellä vihapuhetta, sukupuolikysymyksiä, muuttoliikettä, globaalia kehitystä tai tiedostamattomia ennakkoluulojaan? Entä onko media itse tarpeeksi moninainen, yhä monipuolistuvassa Suomessa?
7.4.2021

Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes on alkanut viime vuosina kouluttaa nuoria toimittajia ja media-alan opiskelijoita kestävästä kehityksestä eri vinkkeleistä, jotta Suomenkin media olisi kestävämpi ja laadukkaampi. Lukukaudella 2020–2021 säätiö on kouluttanut jo liki 200 toimittajaa tai alan opiskelijaa. Kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluu oikeus julkiseen tiedonsaantiin. Vikes haluaa edistää sitä, että tieto on myös laadukasta ja kestävää kehitystä kunnioittavaa.

Kesällä 2020 Vikes koulutti kesätoimittajia vihapuheesta ja sen kanssa toimimisesta. Koulutuksessa tutkijat ja kokeneet toimittajat antoivat vinkkejä ja toimintaohjeita uran alkupuolella oleville kollegoille. Toimittaja Johanna Vehkoo painotti vertaistuen merkitystä.

”Mitä enemmän ihmiset osoittavat julkista tukea henkilölle, joka joutuvat verkkovihan kohteeksi, sitä parempi. Silloin kiusanhenget joutuvat huomaamaan, että kohde ei ole yksin, ja jo se voi ajaa heidät toisaalle.”

Marraskuussa Vikes järjesti kansainvälisen verkkokoulutuksen siitä, miten siirtolaisuudesta voi raportoida sukupuolisensitiivisesti. Koulutuksessa huomautettiin esimerkiksi median antamista stereotyyppisistä rooleista: miehet ovat yhtäällä työntekijöitä, asiantuntijoita ja johtajia, toisaalla uhkia ja rikollisia. Hyvää tarkoittavatkin jutut voivat tehdä hallaa, jos ne etäännyttävät siirtolaiset meistä ”tavallisista ihmisistä”.

Uusia näkökulmia        

Tammikuussa 2021 tartuttiin tiedostamattomiin ennakkoluuloihin. Koulutuksessa puhuttiin median käyttämistä termeistä ja myyteistä, jotka liittyvät suomalaisuuteen. Suomessa esimerkiksi helposti ajatellaan, että maamme on tasa-arvoinen ja maahanmuuttajien on syytä olla kiitollisia siitä, että he saavat olla täällä.

Toimittajat Adile Sevimli ja Kyösti Hagert toivoivat mediaan lisää moninaisuutta: sekä tekijöihin että käytettäviin asiantuntijoihin.

”Suomalaisen median yksi heikoimpia kohtia on se, että siinä korostuu kalliolaisten ja käpyläläisten, keski-ikäisten ihmisten elämänpiiri”, Hagert sanoi.

Koulutuksiin osallistujat ovat olleet tyytyväisiä. Moni sanoi, että jatkossa he aikovat pohtia tarkemmin, miten käyttävät sanoja, miten valitsevat haastateltavia ja millaisilla näkökulmilla he tekevät juttuja vähemmistöryhmistä.

”Sanojen ja termien valinnalla on isompi merkitys kuin mitä on ajatellutkaan. Myös kohteen sukupuoleen ja ikään voisi kiinnittää enemmän huomiota”, kommentoi yksi koulutettava.

Verkkokurssi media-alan opiskelijoille

Alan opiskelijoille Vikes tuotti Maailma.net-uutissivuston kanssa Tulevaisuuden toimittajat -verkkokurssin, jota on käyttänyt jo 1 500 ihmistä.

Kurssi käsittelee journalismin tekemistä kestävän kehityksen monimutkaisista teemoista. Kouluttajina toimii joukko kestävän kehityksen asiantuntijoita ja aiheeseen erikoistuneita toimittajia.

Kurssin aikana käydään läpi myös koko journalistinen jutuntekotekoprosessi ideoinnista ja rajauksesta tiedonhakuun ja itse jutun koostamiseen. 

“Verkkokurssi on herättänyt kiitettävästi huomiota. Tavoitteemme on ylittynyt roimasti “, sanoo hankkeen koordinaattori Sanna Jäppinen.

Kestävän kehityksen teemojen parissa myös jatketaan, sillä Maailma.net ja Vikes aloittivat maaliskuussa 2021 uuden hankkeen, jossa koulutetaan media-alan opiskelijoita kestävästä kehityksestä ammattikorkeakouluissa.