Kuvassa kolme henkilöä seisaa eduskuntatalon portailla käsissään ruisleipiä ja 0,7-kampanjan materiaalia.
Kuva:
Veikko Somerpuro
Fingo

Kehitysrahoitus

Riittävä ja ennustettava rahoitus on kehitysyhteistyön edellytys. Fingo puolustaa kehitysrahoituksen määrää ja laatua Suomessa ja EU:ssa yhdessä jäsenjärjestöjemme kanssa.

Mikä kehitysrahoitus?

Paraskaan kehitysyhteistyö ei vähennä köyhyyttä tehokkaasti, jos siihen ei ohjata riittävästi resursseja. Suomi ja muut rikkaat valtiot ovat YK:n asettaman tavoitteen mukaisesti luvanneet käyttää kehitysyhteistyöhön vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan. Lisäksi Suomi on sitoutunut ohjaamaan 0,2 prosenttia bruttokansantulostaan maailman kaikkein vähiten kehittyneiden maiden tukemiseen.

Suomi on kuitenkin jättänyt lupaukset lunastamatta. Kehitysrahoituksen taso romahti vuonna 2016, kun varsinaisesta kehitysyhteistyöstä leikattiin 330 miljoonaa ja kansalaisjärjestöjen rahoituksesta 43 prosenttia. Valtavat leikkaukset johtivat useiden satojen hankkeiden alasajoon ja vaikeuttivat miljoonien kaikkein köyhimpien ihmisten elämää. Nykyinen hallitus on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyörahoitusta, mutta leikkauksia edeltäneelle tasollekin on vielä matkaa. Lisää tietoa Suomen kehitysyhteistyöstä löydät Kehitysyhteistyötilastot-sivulta.

Laadukkaan kehitysavun tulee suuntautua köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen kehittyvissä maissa. Olemme keränneet tietoa ulkoministeriön kansalaisjärjestöille antamasta rahoituksesta vuodesta 2016 alkaen. Ulkoministeriön tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle 2018 -sivulta voit tutkia, miten ja missä järjestöt ovat käyttäneet ulkoministeriön rahoitusta.

Rahoitusta on valvottava tarkasti etenkin, kun aiempaa suurempi osa rahoituksesta annetaan yrityksille, jotka useiden raporttien ja arviointien mukaan suosivat investoinneissaan vakaampia keskitason maita vähiten kehittyneiden maiden sijaan. Samojen kehityspoliittisten tavoitteiden ja raportointivaatimusten tulee koskea kaikkia kehitysyhteistyön toimijoita.

Mitä vaadimme?

Suomen tulee nostaa kehitysyhteistyörahoituksensa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

Suomi ei voi väittää olevansa globaalia vastuuta kantava ja ihmisoikeuksien toteutumista ajava maa ilman tekoja. Suomen on pidettävä kiinni sitoumuksestaan ja laadittava aikataulutettu tiekartta tavoitteen saavuttamiseksi.

Kehitysyhteistyön rahoituksen tulee auttaa kaikista köyhimpiä ja heikoimmassa asemassa olevia.  

Suomen tulee kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti ohjata vähintään 0,2 prosentin osuus bruttokansantulosta vähiten kehittyneille maille. Meidän on pidettävä huolta, että rahoitus tavoittaa kaikkein köyhimmät ihmiset.

Kehitysyhteistyössä on noudatettava kansainvälisesti sovittuja pelisääntöjä avun tuloksellisuudesta.

Kansalaisten pitää pystyä seuraamaan, minkälaisia konkreettisia tuloksia heidän verorahoillaan saadaan aikaan. Kehitysyhteistyörahoituksella pitää tuottaa todistettavasti tuloksia myös silloin, kun toteuttajana on yksityinen yritys tai muu toimija.

Mitä teemme?

Julkaisemme kannanottoja, lausuntoja ja tietoiskuja kehitysrahoituksen tärkeydestä.

Vaikutamme riittävän ja laadukkaan kehitysrahoituksen puolesta julkaisemalla asiantuntemukseen perustuvaa materiaalia, jota esimerkiksi useat kansanedustajat ovat hyödyntäneet eduskunnan keskusteluissa ja päätöksenteossa.

Tapaamme päättäjiä kehitysrahoituksesta.

Puolustamme kehitysrahoituksen tärkeyttä keskustelemalla aiheesta henkilökohtaisesti päättäjien kanssa. Asiantuntijoitamme on myös usein kutsuttu eduskunnan valiokuntiin kuultavaksi kehitysrahoituskysymyksissä. Ministeriö kuulee useista kehityspolitiikkaan liittyvistä aiheista kansalaisyhteiskuntaa, ja Fingo kokoaa yhteen järjestöjen kantoja ja välittää viestejä.

Kampanjoimme kehitysrahoituksen puolesta.

Pidämme esillä kehitysyhteistyötä monin tavoin: kampanjoilla, tapahtumissa ja viestimällä aktiivisesti. Vuoden 2019 eduskuntavaalien alla kampanjoimme kehitysyhteistyörahoituksen nostamiseksi, sillä nolo totuus on, että on Suomi kehitysyhteistyörahoituksessa kaukana kansainvälisistä lupauksistaan ja muista Pohjoismaista.

Teemme yhteistyötä jäsenjärjestöjemme kanssa.

Kokoamme yhteen järjestöjen kantoja kehitysrahoituksesta ja välitämme viestejä päättäjille ja viranomaisille. Järjestöjen yhteiset tapaamiset, tietoiskut, seminaarit ja keskustelutilaisuudet sekä tiedonvaihto sähköpostilistoilla tarjoavat jäsenjärjestöille ajankohtaista tietoa ja mahdollisuuden osallistua kehitysrahoitusvaikuttamiseen.

Osallistumme kansainväliseen keskusteluun kehitysyhteistyön kriteereistä.

Vaikutamme OECD:n kehitysapukomitea DAC:ssa käytyyn keskusteluun kehitysyhteistyön rahoituksen kansainvälisten kriteerien muutoksista. Olimme myös perustamassa maailmanlaajuista verkostoa, jonka kautta varmistetaan kansalaisjärjestöjen säännöllinen osallistuminen DAC:n työhön tulevaisuudessa.

Toimimme yhdessä eurooppalaisten järjestöjen kanssa.  

Vaikutamme EU:n ja sen jäsenmaiden kehitysrahoitukseen yhdessä eurooppalaisten järjestöjen kanssa eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö CONCORDissa. Julkaisemme esimerkiksi vuosittain AidWatch-raportin, joka vertailee kaikkien EU:n jäsenmaiden kehitysavun määrää ja laatua.

Missä on menty eteenpäin?

Hallitusohjelma toistaa 0,7 prosentin sitoumuksen.

Sanna Marinin hallitusohjelmassa tähdätään tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön sekä 0,2 prosenttia vähiten kehittyville maille. Työtä on vielä, sillä sitoutumisesta huolimatta nykysuunnitelmilla päästään parhaimmillaankin vain noin 0,45 prosenttiin 2023 mennessä.

Ilmapiiri on suotuisa kehitys- ja järjestörahoituksen nostamista kohtaan.

Suomen hallitus tukee kehitysyhteistyötä ja arvostaa kansalaisjärjestöjen työtä. Suomalaisista 89 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Tämä on myönteinen merkki kehitysrahoituksen tulevaisuutta ajatellen.