Kuvassa kolme henkilöä seisaa eduskuntatalon portailla käsissään ruisleipiä ja 0,7-kampanjan materiaalia.
Kuva:
Veikko Somerpuro
Fingo

Kehitysrahoitus

Riittävä ja ennustettava rahoitus on kehitysyhteistyön edellytys. Fingo puolustaa kehitysrahoituksen tilaa Suomessa ja EU:ssa yhdessä jäsenjärjestöjemme kanssa.

Mikä kehitysrahoitus?

Paraskaan kehitysyhteistyö ei vähennä köyhyyttä tehokkaasti, jos siihen ei ohjata riittävästi resursseja. Suomi ja muut rikkaat valtiot ovat YK:n asettaman tavoitteen mukaisesti luvanneet käyttää kehitysyhteistyöhön vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan. Lisäksi Suomi on sitoutunut ohjaamaan 0,2 prosenttia bruttokansantulostaan maailman kaikkein vähiten kehittyneiden maiden tukemiseen.

Suomi on kuitenkin jättänyt lupaukset lunastamatta. Vuonna 2015 hallituksen ilmoittamat 330 miljoonan euron leikkaukset varsinaisesta kehitysyhteistyöstä romahduttivat kehitysrahoituksen tason. Erityisesti kärsi kansalaisjärjestöjen rahoitus, joka laski 43 prosenttia vuonna 2016. Valtavat leikkaukset johtivat useiden satojen hankkeiden alasajoon ja vaikeuttivat miljoonien kaikkein köyhimpien ihmisten elämää. Lisää tietoa leikkauksista löydät Kehitysyhteistyötilastot-sivulta.

Laadukkaan kehitysavun tulee suuntautua köyhyyden ja arvoisuuden poistamiseen kehittyvissä maissa. Olemme keränneet tietoa ulkoministeriön kansalaisjärjestöille antamasta rahoituksesta vuodesta 2016 alkaen. Ulkoministeriön tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle 2017 -sivulta voit tutkia, miten ja missä järjestöt ovat käyttäneet ulkoministeriön rahoitusta.

Rahoitusta on valvottava tarkasti etenkin, kun aiempaa suurempi osa rahoituksesta annetaan yrityksille, jotka yleensä suosivat keskitason maita. Samojen kehityspoliittisten tavoitteiden ja raportointivaatimusten tulee koskea kaikkia kehitysyhteistyön toimijoita.

Mitä vaadimme?

Suomen tulee nostaa kehitysyhteistyörahoituksensa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

Suomi ei voi väittää olevansa globaalia vastuuta kantava ja ihmisoikeuksien toteutumista ajava maa ilman tekoja. Sen on pidettävä kiinni sitoumuksestaan ja tavoiteaikataulusta on julkaistava konkreettinen suunnitelma sen saavuttamiseksi.

Kehitysyhteistyön rahoituksen tulee auttaa kaikista köyhimpiä ja heikoimmassa asemassa olevia.  

Suomen tulee kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti ohjata vähintään 0,2 prosentin bruttokansantulostaan vähiten kehittyneille maille. Kehitysrahoitusta on suunnattu entistä enemmän yksityiselle sektorille, joka suosii keskitulon maita. Meidän on pidettävä huolta, että rahoitus tavoittaa kaikkein köyhimmät ihmiset.

Kehitysyhteistyössä on noudatettava kansainvälisesti sovittuja pelisääntöjä avun tuloksellisuudesta.

Kansalaisten pitää pystyä seuraamaan, minkälaisia konkreettisia tuloksia heidän verorahoillaan saadaan aikaan. Kehitysavun pitää tuottaa todistettavasti tuloksia myös silloin, kun toteuttajana on yksityinen yritys.

Mitä teemme?

Julkaisemme kannanottoja, lausuntoja ja tietoiskuja kehitysrahoituksen tärkeydestä.

Vaikutamme riittävän ja laadukkaan kehitysrahoituksen puolesta julkaisemalla asiantuntemukseen perustuvaa materiaalia, jota esimerkiksi useat kansanedustajat ovat hyödyntäneet eduskunnan keskusteluissa ja päätöksenteossa.

Tapaamme päättäjiä kehitysrahoituksesta.

Puolustamme kehitysrahoituksen tärkeyttä keskustelemalla aiheesta henkilökohtaisesti päättäjien kanssa. Asiantuntijamme on myös usein kutsuttu eduskunnan valiokuntiin kuulemisiin kehitysrahoituskysymyksissä. Ministeriö kuulee useista kehityspolitiikkaan liittyvistä aiheista kansalaisyhteiskuntaa, ja Fingo kokoaa yhteen järjestöjen kantoja ja välittää viestejä.

Kampanjoimme kehitysrahoituksen puolesta.

Pidämme esillä kehitysyhteistyötä monin tavoin: kampanjoilla, tapahtumissa ja viestimällä aktiivisesti. Esimerkiksi elokuussa 2017 otimme yhdessä jäsenjärjestöjemme kanssa kansanedustajat vastaan eduskunnan portailla antamalla heille uunituoreen ruisleivän, josta oli leikattu pois 0,7 prosentin siivu. Seuraavana vuonna jatkoimme kampanjaa jakamalla kansanedustajille 0,7 prosentin siivun ruisleivästä – ja kannustamalla kunnianhimoisempaan kehityspolitiikkaan.

Teemme yhteistyötä jäsenjärjestöjemme kanssa.

Kokoamme yhteen järjestöjen kantoja kehitysrahoituksesta ja välitämme viestejä ulkoministeriöön. Järjestöjen yhteiset tapaamiset, tietoiskut, seminaarit ja keskustelutilaisuudet sekä tiedonvaihto sähköpostilistoilla tarjoavat jäsenjärjestöille ajankohtaista tietoa ja mahdollisuuden osallistua kehitysrahoitusvaikuttamiseen.

Toimimme yhdessä eurooppalaisten järjestöjen kanssa.  

Vaikutamme EU:n ja sen jäsenmaiden kehitysrahoitukseen yhdessä eurooppalaisten järjestöjen kanssa erityisesti eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö CONCORDin HUB 2 -ryhmässä. Kehitysrahoitusta seuraava HUB 2 -ryhmä julkaisee esimerkiksi vuosittain AidWatch-raportin, joka vertailee kaikkien EU-maiden kehitysavun määrää ja laatua.

Missä on menty eteenpäin?

Viestimme näkyvät hyvin puolueiden ohjelmassa.

Melkein kaikissa vuoden 2018 puolueohjelmissa kannatetaan kehitysrahoituksen nostamista 0,7 prosentin tasolle bruttokansantulosta. Suurten kehitysrahoitusleikkausten jälkeen tämä on tärkeä järjestöjen vaikuttamistyön voitto.

Ilmapiiri on suotuisa kehitysrahoituksen nostamista kohtaan.

Melkein kaikki puolueet suhtautuvat myönteisesti kehitysrahoituksen nostamiseen. Lisäksi ulkoministeriön vuonna 2018 teettämän tutkimuksen mukaan 61 prosenttia väestöstä nostaisi kehitysyhteistyön määrärahoja. Tämä on myönteinen merkki kehitysrahoituksen tulevaisuutta ajatellen.