Kuvassa on eduskuntatalon portaat, joilla on kaksi ihmistä sekä palikat, jotka muodostavat sanan "maailma".
Kuva:
Veikko Somerpuro
Fingo

Kehityspolitiikka

Suomessa ja EU:ssa tehdyt poliittiset päätökset vaikuttavat merkittävästi globaaliin köyhyyteen ja eriarvoisuuteen. Fingo vaatii päättäjiltä johdonmukaista ja pitkäjänteistä kehityspolitiikkaa.

Mikä kehityspolitiikka?

Suomen ja EU:n politiikan vaikutukset ulottuvat kauas rajojemme ulkopuolelle. Kehityspolitiikka ei rajoitu kehitysyhteistyöhön vaan koskee kaikkia niitä poliittisia päätöksiä, joilla on suoria vaikutuksia kehittyviin maihin. Päättäjät eivät saa politiikallaan tuomita ihmisiä köyhyyteen.

Kehityspolitiikan on oltava johdonmukaista ja pitkäjänteistä. Ei ole järkevää tukea ihmisiä kehitysyhteistyöllä ja samaan aikaan tuhota heidän elinkeinonsa epäreilulla maatalous-, talous- tai kauppapolitiikalla, mutta juuri näin on toisinaan toimittu. Päätösten vaikutukset pitää huomioida kaikessa poliittisessa toiminnassa, mukaan lukien talous-, ympäristö-, maahanmuutto- ja turvallisuuspolitiikassa. Kehityspolitiikan painotukset ja rahoitus eivät voi vaihdella jatkuvasti vaan niihin pitää sitoutua pitkäjänteisesti, jotta kestäviä tuloksia syntyy.

Johdonmukainen kehityspolitiikka tarvitsee jatkuvaa puolustamista, sillä lupauksistaan huolimatta päättäjät sivuuttavat usein kehittyvien maiden tarpeet. Fingo vaikuttaa aktiivisesti Suomen ja EU:n päättäjiin ja viranomaisiin, jotta päätösten vaikutukset globaaliin köyhyyteen ja eriarvoisuuteen otetaan huomioon kaikilla politiikanaloilla ja kaikissa ministeriöissä.

Mitä vaadimme?

Köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen on pidettävä kehityspolitiikan kirkkaana tavoitteena.  

Kehityspolitiikka on osa ulko- ja turvallisuuspolitiikan keinovalikoimaa, mutta kehityspolitiikan tavoitteiden tulee perustua kehittyvien maiden tarpeisiin. Vaadimme, että köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen kehittyvissä maissa ihmisoikeusperustaisesti pysyvät tiukasti Suomen ja EU:n kehityspolitiikan ytimessä.  

Suomen ja EU:n kaikessa politiikassa on otettava huomioon vaikutukset kehittyviin maihin ja kehitysyhteistyön tavoitteet.

Vaadimme kehityspoliittista johdonmukaisuutta, eli kestävän kehityksen tavoitteiden huomioimista, kaikessa politiikassa. Suomen ja EU:n tulee varmistaa, etteivät ne politiikallaan vahingoita kehittyviä maita ja vaaranna kehitysyhteistyön tavoitteiden saavuttamista. EU on sitoutunut noudattamaan kehitysyhteistyön tavoitteita tukevaa johdonmukaisuutta jo Lissabonin sopimuksessa vuonna 2007.  

Mitä teemme?

Tapaamme päättäjiä ja viranhaltijoita.

Puolustamme johdonmukaisen ja pitkäjänteisen kehityspolitiikan tärkeyttä tapaamalla päättäjiä Suomessa ja EU:ssa, tarjoamalla ajankohtaista tietoa ja ratkaisuehdotuksia.

Vaikutamme Kehityspoliittisessa toimikunnassa.

Toimikunnan jäsenenä arvioimme aktiivisesti Suomen kehityspolitiikkaa ja seuraamme, kuinka hyvin Suomen kehityspoliittinen linjaus toteutuu käytännön politiikassa. Otamme kantaa päättäjien toimintaan ja edistämme kehityspolitiikan laatua ja pitkäjänteisyyttä.

Toimimme yhdessä eurooppalaisten järjestöjen kanssa.  

Vaikutamme eurooppalaiseen kehityspolitiikkaan yhdessä eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kanssa. Olemme yksi eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö CONCORDin aktiivisimmista jäsenistä. Yhdessä vaikutamme EU:n kehityspolitiikkaan ja unionin toimien kehityspoliittiseen johdonmukaisuuteen.

Vaadimme julkisuudessa päättäjiltä parempaa kehityspolitiikkaa.

Viestimme kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä aktiivisesti: kirjoitamme lehtiin, annamme haastatteluja, bloggaamme, teemme videoita, kampanjoimme ja olemme aktiivisia sosiaalisen median vaikuttajia ja yhteiskunnallisia keskustelijoita.

Missä on menty eteenpäin?

Pitkäjänteisen kehityspolitiikan tarve tiedostetaan paremmin.

Kehityspolitiikan pitkäjänteisyyttä on peräänkuulutettu poliittisessa keskustelussa, jotta kehityspolitiikka ei tempoilisi hallituskauden vaihtuessa. Esimerkiksi kehityspoliittisen toimikunnan vuosiraportissa 2019 toivottiin Suomelta globaalia vastuuta yli hallituskausien ja hallintorajojen. Pitkäjänteisyyttä nähtiin käytännössä, kun vuonna 2019 uusi hallitus ei muokannut kehityspoliittisia painopisteitä aiempien hallitusten tapaan, vaan lisäsi aiempien linjausten jatkoksi omansa.

Kehityspoliittinen johdonmukaisuus on agendalla.  

Suomi on sitoutunut parantamaan kehityspoliittista johdonmukaisuutta, jotta päätösten vaikutukset globaaliin köyhyyteen otetaan huomioon kaikilla politiikanaloilla ja kaikissa ministeriöissä. Hallitusohjelmassa vuonna 2019 linjattiin, että Suomelle laaditaan kehityspolitiikan politiikkajohdonmukaisuutta ja vaikuttavuutta edistävät periaatteet, jotka ovat ylivaalikautiset.