Kuvassa on eduskuntatalon portaat, joilla on kaksi ihmistä sekä palikat, jotka muodostavat sanan "maailma".
Kuva:
Veikko Somerpuro
Fingo

Kehityspolitiikka

Suomessa ja EU:ssa tehdyt poliittiset päätökset vaikuttavat merkittävästi globaaliin köyhyyteen. Fingo vaatii päättäjiltä johdonmukaista ja pitkäjänteistä kehityspolitiikkaa.

Mikä kehityspolitiikka?

Suomen ja EU:n politiikan vaikutukset ulottuvat kauas rajojemme ulkopuolelle. Kehityspolitiikka ei rajoitu kehitysyhteistyöhön vaan koskee kaikkia niitä poliittisia päätöksiä, joilla on suoria vaikutuksia kehittyviin maihin. Päättäjät eivät saa politiikallaan tuomita muualla eläviä ihmisiä köyhyyteen.

Kehityspolitiikan on oltava johdonmukaista ja pitkäjänteistä. Ei ole järkevää tukea ihmisiä kehitysyhteistyöllä ja samalla tuhota heidän elinkeinonsa epäreilulla maatalous- tai talouspolitiikalla, mutta juuri näin on toisinaan toimittu. Päätösten vaikutukset pitää huomioida kaikessa poliittisessa toiminnassa, mukaan lukien talous-, ympäristö-, maahanmuutto- ja turvallisuuspolitiikassa. Kehityspolitiikan painotukset ja rahoitus eivät voi vaihdella jatkuvasti vaan niihin pitää sitoutua pitkäjänteisesti.

Johdonmukainen kehityspolitiikka tarvitsee jatkuvaa puolustamista, sillä lupauksistaan huolimatta päättäjät sivuuttavat usein kehittyvien maiden tarpeet. Esimerkiksi talousneuvotteluissa ajatellaan helposti vain suomalaisyritysten välitöntä etua. Fingo vaikuttaa aktiivisesti Suomen ja EU:n politiikkaan, jotta päätösten vaikutukset globaaliin köyhyyteen otetaan huomioon kaikilla politiikanaloilla ja kaikissa ministeriöissä.   

Mitä vaadimme?

Köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen on pidettävä kehityspolitiikan kirkkaana tavoitteena.  

Viime vuosina kehityspolitiikkaa on ryhdytty käyttämään yhä enemmän niin ulko- kuin turvallisuuspoliittisiinkin tarkoituksiin. Vaadimme, että köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen kehittyvissä maissa pysyvät tiukasti Suomen ja EU:n kehityspolitiikan ytimessä.  

Suomen ja EU:n kaikessa politiikassa on otettava huomioon vaikutukset kehittyviin maihin ja kehitysyhteistyön tavoitteet.

Vaadimme kehityspoliittista johdonmukaisuutta, eli kehitysyhteistyön tavoitteiden huomioimista, kaikessa politiikassa. Suomen ja EU:n tulee  varmistaa, etteivät ne politiikallaan vahingoita kehittyviä maita ja vaaranna kehitysyhteistyön tavoitteiden saavuttamista. EU on sitoutunut noudattamaan kehitysyhteistyön tavoitteita tukevaa johdonmukaisuutta jo Lissabonin sopimuksessa vuonna 2007.  

Mitä teemme?

Tapaamme päättäjiä ja viranhaltijoita.

Puolustamme johdonmukaisen ja pitkäjänteisen kehityspolitiikan tärkeyttä tapaamalla päättäjiä Suomessa ja EU:ssa, tarjoamalla ajankohtaista tietoa ja ratkaisuehdotuksia.

Vaikutamme Kehityspoliittisessa toimikunnassa.

Toimikunnan jäsenenä arvioimme aktiivisesti Suomen kehityspolitiikkaa ja vahdimme, kuinka hyvin Suomen kehityspoliittinen linjaus toteutuu käytännön politiikassa. Otamme kantaa päättäjien toimintaan ja edistämme kehityspolitiikan laatua ja pitkäjänteisyyttä.

Osallistumme kansainväliseen keskusteluun kehitysyhteistyön kriteereistä.

Vuonna 2017 vaikutimme aktiivisesti OECD:n kehitysapukomitea DAC:ssa käytyyn keskusteluun kehitysyhteistyön kansainvälisten kriteerien muutoksista. Olimme myös perustamassa maailmanlaajuista verkostoa, jonka kautta varmistetaan kansalaisjärjestöjen säännöllisempi osallistuminen DAC:n työhön tulevaisuudessa.

Toimimme yhdessä eurooppalaisten järjestöjen kanssa.  

Vaikutamme eurooppalaiseen kehityspolitiikkaan yhdessä eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kanssa. Olemme yksi eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö CONCORDin aktiivisimmista jäsenistä sekä aktiivisia toimijoita eurooppalaisessa kehitysyhteistyöverkostossa Eurodadissa sekä Tax Justice Network Europessa. Yhdessä vaikutamme myös EU:n alueellisiin sopimuksiin EU:n naapuruusalueen, Afrikan unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa. Myös näiden sopimusten tulee noudattaa kehityspolitiikan tavoitteita ja periaatteita.  

Vaadimme julkisuudessa päättäjiltä parempaa kehityspolitiikkaa.

Viestimme kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä aktiivisesti: kirjoitamme lehtiin, annamme haastatteluja, bloggaamme, teemme videoita, kampanjoimme ja olemme aktiivisia sosiaalisen median vaikuttajia ja yhteiskunnallisia keskustelijoita. Esimerkiksi vuonna 2017 toteutimme Globaalitarkastaja -videokampanjan, jossa arvioimme hallituskauden puolivälissä hallituksen toimia kehitys-, koulutus-, ilmasto-, yritysvastuu- ja veropolitiikassa. Videot keräsivät katsojia ja kiinnittivät keskeisten virkamiesten ja vastuuministerien huomion tarvittaviin poliittisiin muutoksiin.

Missä on menty eteenpäin?

Johdonmukaisen ja pitkäjänteisen kehityspolitiikan tarve tiedostetaan paremmin.

Suomi on sitoutunut parantamaan kehityspoliittista johdonmukaisuutta, jotta päätösten vaikutukset globaaliin köyhyyteen otetaan huomioon kaikilla politiikanaloilla ja kaikissa ministeriöissä. Myös pitkäjänteisyyttä on peräänkuulutettu poliittisessa keskustelussa, jotta kehityspolitiikka ei tempoilisi hallituskauden vaihtuessa. Kehityspoliittinen toimikunta työstää parhaillaan vuosiraporttia, jonka ytimessä on kehityspoliittisen pitäjänteisyyden lisääminen. Useat puolueet ovat ottaneet esille vuoden 2018 ohjelmissaan pyrkimyksen kehityspoliittisen pitkäjänteisyyden ja kehitysrahoituksen lisäämiseen.  

EU:lla uusi vahva kehityspoliittinen konsensus.  

Vuonna 2017 EU uudisti korkeimman tason poliittisen julkilausumansa kehityspolitiikasta eli kehityspoliittisen konsensuksen. Järjestöt ympäri Eurooppaa tekivät pitkäjänteistä vaikuttamistyötä konsensuksen suhteen. Saimmekin läpi vahvat kirjaukset kansalaisyhteiskunnan roolista kehityksessä, köyhyyden vähentämisestä kehityspolitiikan päätavoitteena ja kestävää kehitystä tukevan johdonmukaisuuden merkityksestä.