Kuvassa henkilö pitelee sylissään vauvaa, jota lääkäri hoitaa.
Kuva:
Dominic Chavez
World Bank

Kehitysyhteistyö

Kehitysyhteistyöllä parannetaan maailman köyhimpien ihmisten elämän edellytyksiä. Fingo vaikuttaa sen puolesta, että rikkaat maat kantavat vastuuta ja rakentavat reilumpaa maailmaa laadukkaalla kehitysyhteistyöllä.

Elämme äärimmäisen eriarvoisuuden maailmassa, jossa miljoonilta ihmisiltä edelleen puuttuvat ihmisarvoisen elämän edellytykset. Kehitysyhteistyö toimii näiden ihmisten hyväksi, siellä missä tarve on suurin. Järjestöjen, valtioiden, kansalaisten ja yritysten yhdessä tekemä työ ponnistaa paikallisista tarpeista, tukee muutoksentekijöitä ja parantaa konkreettisesti miljoonien ihmisten elämää.

Laadukas kehitysyhteistyö on toimiva tapa tukea ihmisoikeuksien toteutumista ja parantaa köyhimpien maiden ihmisten mahdollisuuksia kohentaa itse elinolojaan. Ilman sitä maailma olisi huomattavasti synkempi paikka kaikkein köyhimmässä ja heikoimmassa asemassa eläville. Kehitysyhteistyö ei kuitenkaan yksin poista köyhyyttä ja eriarvoisuutta: sen osuus on vain noin 0,3 prosenttia kehitysrahoitusta antavien maiden bruttokansantulosta. Myös muussa päätöksenteossa, kuten ilmasto-, kauppa- ja veropolitiikassa, on otettava huomioon kehittyvien maiden asema.

Fingo puolustaa aktiivisesti kehitysyhteistyön tilaa Suomessa ja kansainvälisesti. Vaadimme suomalaispäättäjiltä laadukasta kehityspolitiikkaa ja kehitysvaikutusten huomioimista kaikessa päätöksenteossa. Hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen ei ole luonnonlaki vaan ihmisen toiminnan tulosta. Suomi voi olla osa ratkaisua.

Tässä osiossa voit lukea lisää vaikutustyömme teemoista: kehityspolitiikasta, kehitysrahoituksesta, genderistä, ruokaturvasta ja koulutuksesta. Kannattaa tutustua myös kehitysyhteistyön tuloksiin, yleisimpiin myytteihin kehitysyhteistyöstä ja tekemiimme kannanottoihin.

Usein kysyttyä kehitysyhteistyöstä

Mitä näyttöä kehitysyhteistyön saavutuksista löytyy?

Kehitysyhteistyöllä on saavutettu huomattavia tuloksia huolimatta siitä, että yleinen talouskehitys on pitkään toiminut kehittyviä maita vastaan. Juhlimisen arvoista oli esimerkiksi äärimmäisen köyhyyden puolittuminen vuonna 2015 osana YK:n vuosituhattavoitteita. Kun vielä vuonna 1990 äärimmäisessä köyhyydessä eli 1,9 miljardia ihmistä, vuonna 2015 luku oli enää 836 miljoonaa, kuten käy ilmi YK:n The Millenium Development Goals Report 2015 -selvityksestä (pdf). Tutustu muihin saavutuksiin Kehitysyhteistyön tulokset -sivulla.

On kuitenkin tärkeää korostaa, että esimerkiksi äärimmäisen köyhyyden vähentyminen ei ole suinkaan pelkän kehitysyhteistyön saavutus. Talouskasvu etenkin Aasiassa on näytellyt merkittävää osaa. Tämä kuvaakin sitä, miten vaikeaa kehitysyhteistyön tuloksia on välillä mitata. Pitkällä aikavälillä kehitysyhteistyön vaikutusta on vaikea nähdä erillään muiden taloudellisten ja yhteiskunnallisten prosessien vaikutuksista. Kokonaiskuva on joka tapauksessa kohtuullisen positiivinen.  

Järjestöjen hankkeilla ja pitkäjänteisellä toiminnalla on ollut suuri merkitys paikallisella tasolla. Ulkoministeriö julkaisemassa riippumattomassa arvioinnissa Kehitysevaluoinnin vuosiraportti 2017 (pdf) todettiin, että järjestöjen tekemä kehitysyhteistyö tavoittaa ihmiset etenkin ruohonjuuritasolla ja vastaa paikallisten tarpeisiin. Arvion mukaan järjestöt toimivat tuloksellisesti jopa hyvin hauraissa ja kaukaisissa paikoissa, joihin valtioiden välinen kehitysyhteistyö ei välttämättä yllä. Lue lisää suomalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeiden saavutuksista Järjestöjen työn tuloksia -sivulta.

Miksi tarvitaan kehitysyhteistyötä, kun köyhyys vähenee myös kaupan ja investointien avulla?

Kehitysyhteistyö on edelleen tärkeää maailman köyhimmille ihmisille, jotka harvoin hyötyvät kaupasta ja yritysten investoinneista. Taloudellisesti vahvoja maita suosivat maailmankaupan säännöt ovat olleet pitkään suuri syy sille, että kehittyvät maat eivät ole päässeet nousemaan köyhyydestä. Monikansallisilla suuryrityksillä on ollut valtaa minimoida veronmaksunsa ja suunnitella liiketoimintansa niin, että työntekijät, pientuottajat tai ympäristö ovat kärsineet.  

Yksityisellä sektorilla on parhaimmillaan potentiaalia luoda arvokkaita työpaikkoja, pääomaa, teknologiaa ja tietotaitoa kehittyviin maihin. Yritykset eivät tutkimusten valossa kuitenkaan ainakaan vielä tavoita kehitysmaiden köyhimpiä ihmisiä. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö UCTADin selvityksen World Investment Report 2018 (pdf) mukaan tällä hetkellä alle kaksi prosenttia yritysten ulkomaan investoinneista suuntautuu vähiten kehittyneisiin maihin. Niissä maissa kehitysyhteistyöllä on edelleen tärkeä rooli.

Miten maapallo kestää, kun köyhät nousevat keskiluokkaan?  

Maailman rikas vähemmistö käyttää jatkuvasti leijonanosan luonnonvaroista ja aiheuttaa edelleen suurimman osan päästöistä. Euroopan komission julkaisemien tietojen mukaan esimerkiksi Kiinassa päästöt olivat 7,5 tonnia henkilöä kohden vuonna 2016, kun suomalaisen hiilijalanjälki oli 9,3 tonnia.

Valtaosa kehittyvien maiden ihmisistä haluaa ennen kaikkea tyydyttää perustarpeensa, eli saada riittävästi ravintoa, toimivan terveydenhuollon ja koulutuksen lapsilleen. Perustarpeiden turvaaminen kaikille on mahdollista ilman merkittäviä ympäristöongelmia tai saastumista.

Sen sijaan ihmisten perustarpeiden laiminlyönti aiheuttaa monenlaisia ongelmia myös ympäristölle. Ympäristö vaarantuu, kun ihmiset yrittävät viimeisenä mahdollisuutenaan hankkia leipänsä viljelemällä maata kestämättömin menetelmin tai joutuvat hakkaamaan viimeiset metsänsä saadakseen polttopuuta.

Miksei vuosikymmenten kehitysyhteistyö ole vieläkään poistanut köyhyyttä?

Kehitysyhteistyö auttaa lievittämään köyhyyttä, mutta se ei ole ainoa kehittyviin maihin vaikuttava asia. OECD:n mukaan kehitysyhteistyö on vain noin 0,3 prosenttia kehitysyhteistyötä tekevien maiden bruttokansantulosta. Monilla muilla tavoilla esimerkiksi kauppa- ja velkapolitiikassa rikkaat maat toimivat kehitysyhteistyön tavoitteita vastaan ja ylläpitävät köyhyyttä kehittyvissä maissa.

Lisäksi haasteet kehittyvissä maissa ovat suuria. Monissa maissa demokratia ei ole kehittynyt, ja vallan keskittyminen harvoille sekä korruptio vaikeuttavat köyhyyden vastaista taistelua. Kun lisätään vielä aids, malaria ja muut sairaudet sekä luonnonkatastrofit, on helppoa ymmärtää, että yksin kehitysyhteistyöllä köyhyyttä ei poisteta.

Kaikesta huolimatta köyhyys on vähentynyt maailmalla reippaasti: äärimmäinen köyhyys onnistuttiin puolittamaan vuosien 1990 ja 2010 välillä.

Miten varmistetaan, että apu ei päädy vääriin käsiin?

Kehitysyhteistyön rahojen käyttöä seurataan tarkasti niin järjestöjen kuin valtioiden toiminnassa. Esimerkiksi Suomen tukema kehitysyhteistyö on tarkoin valvottua toimintaa, jossa tavoitteiden saavuttamista ja rahankäyttöä valvoo sekä ulkoministeriö että kansainväliset tahot.

Seurannasta löytyy lisää tietoa ulkoministeriön sivulta Kehitysyhteistyötä valvotaan. Myös kansalaisjärjestöjen hankkeissa on tarkat seurantamekanismit, jotta väärinkäytöksiltä vältyttäisiin.

Lisäksi säännöllisesti toteutetuissa evaluoinneissa riippumattomat asiantuntijat arvioivat kehitysyhteistyötä. Asiantuntijat tutkivat, onko tehty työ ollut tehokasta ja onko siinä keskitytty oikeisiin asioihin. Ennen kaikkea arvioidaan, ovatko veronmaksajien kustantamat rahat päätyneet sinne, minne oli alun perin tarkoituskin. Tutustu viimeisimpiin arviointeihin ulkoministeriön sivulla Kehitysyhteistyön evaluointiraportit: Laajat evaluoinnit.

Kehitysyhteistyön avulla myös kitketään korruptiota kehittyvissä maissa. Erityisen tärkeää on tukea paikallisia kansalaisjärjestöjä, jotka valvovat oman maansa rahankäyttöä ja hallinnon avoimuutta. Esimerkiksi Botswanassa on saavutettu konkreettisia tuloksia korruption vastaisessa taistelussa kehitysyhteistyövaroin, kuten ilmenee Transparency Internationalin raportista Overview of corruption and anti-corruption in Botswana (pdf).

Eikö olisi parempi panostaa kehitysyhteistyön laatuun eikä määrään?

Arvostettu kehitystutkija ja taloustieteilijä Jeffrey Sachs on laskenut, että äärimmäisen köyhyyden poistaminen 20 vuodessa maksaisi 175 miljardia vuodessa. Summa on vähemmän kuin yksi prosentti maailman rikkaimpien maiden tuloista, käy ilmi YK:n raportista No poverty: Why it matters (pdf).

Määrällä on siis lasketusti merkitystä. Laadukkainkaan kehitysyhteistyö ei vähennä köyhyyttä, jos sen määrä ei riitä. Kehitysyhteistyön vaikutusta köyhyyteen lisää sekä määrän kasvu että laadun parantuminen. Suomi on sitoutunut YK:ssa maksamaan 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön, mutta tällä hetkellä maamme yltää vain vajaaseen 0,4 prosenttiin.  

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä laadun parantamiseen on keskitytty viime vuosina erityisen voimakkaasti. Fingokin järjestää järjestöille vuosittain useita koulutuksia, jotka tähtäävät kehitysyhteistyön laadun parantamiseen.

Häviääkö kehitysyhteistyöhön annettu raha hallintokuluihin?

Osa kehitysyhteistyövaroista kuluu hallintoon Suomessa ja kohdemaissa. Työtä täytyy suunnitella ja seurata tarkasti, jotta apu päätyy sitä eniten tarvitseville ihmisille tehokkaasti ja mahdollisimman toimivasti.  

Hallinto syö lopulta kuitenkin vain pienen osan kehitysyhteistyövaroista. OECD:n selvityksen Development Co-operation Report 2018 (pdf) mukaan Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön rahoituksesta seitsemän prosenttia meni ulkoministeriön hallintokuluihin vuonna 2016. Ulkoministeriön tukemien kansalaisjärjestöjen hankkeissa hallintokulut voivat olla enintään 10 prosenttia kokonaiskuluista.