Kuvassa henkilö kantaa megafonia päänsä päällä keskellä ihmisjoukkoa.
Kuva:
Panos
USAID

Tilaa toimia

Kansalaisyhteiskunnan toimintatila on uhattuna eri puolilla maailmaa. Fingo puolustaa kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa Suomessa ja maailmalla.

Mikä kansalaisyhteiskunnan tila?

Kansalaisyhteiskunta muodostaa oman, valtiosta ja markkinoista erillisen tilan, jossa käydään avointa yhteiskunnallista keskustelua ja väittelyä yhteisistä asioista, kuten esimerkiksi sosiaalipalveluista, verotuksesta tai kaupunginosan kerhotiloista. Kansalaisjärjestöt, yhteisöt ja kansalaisyhteiskunnan aktiivit toimivat tässä tilassa ja vaikuttavat yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, vaativat muutoksia sekä tarjoavat tärkeitä palveluja.  

Viime aikoina kansalaisyhteiskunnan toimintatila on kaventunut ympäri maailman.  Etenkin ihmisoikeusjärjestöt ja yhteiskunnallista muutosta ajavat toimijat ovat kohdanneet yhä enemmän rajoituksia tai sääntelyä. CIVICUSin selvityksen mukaan kansalaisyhteiskunnan tila on kaventunut 103 maassa − eli yli puolessa maailman valtioista.

Käytännössä rajoitukset ovat usein kansalaisjärjestöjen toiminnalle asetettuja lainsäädännöllisiä tai hallinnollisia esteitä. Esimerkiksi julkisia kokoontumisia ja sananvapautta on rajoitettu tai järjestörahoitusta tai sen saamisen ehtoja on kiristetty. Rajoittaminen voi tarkoittaa poliisiratsioita kansalaisjärjestöjen tiloihin tai aktivisteihin kohdistunutta uhkailua ja fyysistä väkivaltaa. Aktivisteja eri puolilla maailmaa on myös kidnapattu ja surmattu.

Suomea ei ole turhaan kutsuttu yhdistysten luvatuksi maaksi. Suomalaisjärjestöt ovat osallistuneet vuosikymmenten ajan yhteiskunnan rakentamiseen niin kotimaassa kuin maailmalla. Tätä suomalaisen yhteiskunnan vahvuutta on syytä varjella, samaan aikaan kun puolustamme myös muiden maiden kansalaisyhteiskuntien toimitilaa. On tärkeää tunnistaa aktiivinen kansalaisuus osana avointa ja osallistavaa yhteiskuntaa.

Mitä vaadimme?

Suomen tulee puolustaa kansalaisyhteiskunnan tilaa osana ulko- ja kehityspolitiikkaa.

Suomen tulee tunnustaa kansalaisjärjestöjen moninaiset roolit ja riippumattomuus kehityspoliittisissa linjauksissa, strategioissa, ohjeistuksissa ja rahoituskriteereissä.

Suomen tulee varmistaa, että järjestöt voivat osallistua ja tarjota asiantuntemustaan poliittisissa prosesseissa, jotka vaikuttavat niiden toimintaan.  

Suomen tulee edistää kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja päätöksenteon ja tiedonsaannin avoimuutta sekä kotimaassa että osana kansainvälistä yhteistyötä.

Suomen tulee varmistaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset tehdä kehitysyhteistyötä.  

Järjestöillä tulee olla tarpeeksi resursseja ja osallistumismahdollisuuksia, jotta ne voivat tehdä kehitysyhteistyössä sekä globaalikasvatusta, kehitysviestintää ja kehityspoliittista vaikuttamistyötä.

Mitä teemme?

Tapaamme päättäjiä.  

Näin pidämme heitä ajan tasalla kansalaisyhteiskunnan tilasta niin Suomessa kuin maailmalla ja puolustamme kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä.  

Julkaisemme kannanottoja ja lausuntoja yhdessä jäsenjärjestöjemme kanssa.  

Vuonna 2018 olemme lausuneet muun muassa rahankeräyslain uudistamisesta ja kansalaisyhteiskunnan toimintatilaa edistävistä ja suojelevista hyvistä käytännöistä.  

Vaikutamme EU-tasolla kansalaisyhteiskunnan toimintatilaan.

Tapaamme europarlamentaarikkoja ja vaikutamme Suomen EU-kantoihin. Teemme yhteistyötä eurooppalaisten kansalaisjärjestöverkostojen, kuten CONCORDin ja SDG Watchin, kanssa, jotta voimme turvata kansalaisyhteiskunnan toimintatilan ja järjestöjen osallistumismahdollisuudet EU-päätöksenteossa.

Osallistumme julkiseen keskusteluun.

Puhumme kansalaisyhteiskunnan tilasta ja toimintaedellytyksistä sekä kansalaisjärjestöjen osaamisesta ja työn tuloksista. Tuotamme tietoa ja uutisoimme maailmalaajuisista trendeistä, jotka koskevat kansalaisyhteiskunnan tilaa ja toimintaympäristöä.  

Tarjoamme tukea ja palvelua jäsenillemme.  

Koulutamme ja neuvomme kehitysyhteistyöstä ja globaalikasvatuksesta ja tarjoamme tiloja järjestötoiminnalle.

Järjestämme oppimistilaisuuksia ja tapahtumia.

Fingo järjestää seminaareja, työpajoja, maatapaamisia, keskustelutilaisuuksia ja koulutuksia niin jäsenjärjestöille kuin muille kehitysyhteistyöstä ja globaalikasvatuksesta kiinnostuneille toimijoille.  

Vahvistamme kansalaisyhteiskunnan tilaa.  

Vaikutamme kehitysrahoitukseen, edistämme ja ylläpidämme yhteistyötä ja dialogia viranomaistarhojen ja kansalaisyhteiskunnan välillä ja toimimme jäsenistömme äänitorvena tuoden järjestökentän osaamista esille.  

Teemme yhteistyötä jäsenjärjestöjemme kanssa ja tuomme yhteen kansalaisyhteiskunnan toimijoita.  

Seuraamme kotimaista ja kansainvälistä kehityspoliittista keskustelua sekä analysoimme ja jaamme tietoa järjestökentälle. Lisäksi koordinoimme järjestöjen yhteisiä verkostoja ja työryhmiä, osallistumme kansainvälisten järjestöverkostojen toimintaan ja jaamme niissä tuotettua tietoa.

Osoitamme solidaarisuutta.

Pieneltä tuntuva teko, kuten vetoomuksen allekirjoittaminen, voi osaltaan luoda kansainvälistä painetta päättäjiä kohtaan ja voimauttaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita.

Missä on menty eteenpäin?

Saamme uuden rahankeräyslain, johon järjestöt ovat päässeet vaikuttamaan.

Kansalaisjärjestöt ovat päässet osallistumaan aktiivisesti uuden rahankeräyslain valmisteluun. Olemme vaikuttaneet lakiesityksen sisältöön ja tuoneet kuuluviin jäsentemme ääntä. Vuonna 2015 kritisoimme yhdessä muiden järjestöjen kanssa alkuperäistä suunnitelmaa, joka olisi vaarantanut rahankeräyksen yleishyödyllisyyden periaatteen.

Ulkoministeriö päivitti periaatteensa kehittyvien maiden kansalaisyhteiskuntien tukemiseen.

Ulkoministeriön uusi kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus ohjaa sitä, miten ministeriö tukee kehittyvien maiden kansalaisyhteiskuntia. Järjestöt pääsivät työstämään linjausta yhdessä ulkoministeriön kanssa.

Vapaaehtoistyön suosio kasvaa.

Vuonna 2016 kansalaisjärjestöissä tehtiin arviolta noin 460 000 tuntia vapaaehtoistyötä. Se oli hurja nousu vuodesta 2014, jolloin vapaaehtoistyötä tehtiin yhteensä arviolta noin 90 000 tuntia. Varsinkin nuorten aktiivisuus on kasvanut merkittävästi. Vapaaehtoisten tekemä työ on ollut erityisen tärkeää järjestöihin kohdistuneiden kehitysyhteistyöleikkausten jälkeen.