Kuvassa henkilö on kyyristynyt pyyhkimään aurinkopaneelin pintaa.
Kuva:
Abbie Trayler-Smith
DFID

Ilmastorahoitus

Maailman köyhimmät kärsivät eniten ilmastonmuutoksesta. Me työskentelemme sen puolesta, että rikkaat maat täyttävät velvollisuutensa ja antavat niille riittävästi rahoitusta ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen.

Mikä ilmastorahoitus?

Maailman köyhimmät kärsivät eniten ilmastonmuutoksesta. Me työskentelemme sen puolesta, että rikkaat maat täyttävät velvollisuutensa ja kohdentavat kehittyville maille riittävästi rahoitusta ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen.

Rikkailla mailla on sekä varaa että velvollisuus kanavoida kehittyville maille ilmastorahoitusta, jota ne tarvitsevat ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Tämä ei ole hyväntekeväisyyttä vaan vahingonkorvausta siitä, että vauraat maat ovat hyödyntäneet yhteistä ilmakehää enemmän kuin niiden oikeudenmukainen osuus sallisi.

Rikkaat maat ovat sitoutuneet kasvattamaan kehittyvien maiden ilmastotoimia tukevan vuotuisen rahoituksen 100 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuoteen 2020 mennessä ja jatkamaan samalla tasolla vuoteen 2025 asti. Jatkossa ilmastorahoituksen tarve tulee kasvamaan entisestään.

YK:n ilmastosopimus UNFCCC on arvioinut vuotuisen rahoituksen tarpeeksi vuonna 2030 lähes 300 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Kun kansainvälisen ilmastorahoituksen tarve nousee, myös Suomen velvoitteet kasvavat.

Monien muiden vauraiden teollisuusmaiden tavoin Suomi on nipistänyt ilmastorahoitusosuutensa kehitysyhteistyövaroista. Tähän on tultava muutos. Köyhyyden vähentämiseen tarkoitetusta potista ei riitä myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen, vaan näihin tarpeisiin on ohjattava aidosti uutta rahaa.

Mitä vaadimme?

Suomen pitää maksaa osuutensa kansainvälisestä ilmastorahoituksesta.

Suomen ilmastorahoituksen tasossa kehittyville maille on suurta vuosittaista vaihtelua. Vuoden 2015 kehitysyhteistyöleikkaukset osuivat voimakkaasti myös ilmastorahoitukseen pudottaen tason 43 miljoonaan euroon vuonna 2016.

Vuonna 2017 rahoitus nousi 119 miljoonaan suurien investointien noustessa ja vuoden 2018 osalta rahoitus on 46,6 miljoonaa euroa.

Pariisin ilmastosopimuksen sitoumusten mukaisesti ja Valtiovarainministeriön vuonna 2009 laatiman arvion mukaan Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus tulisi nostaa 200 miljoonan euron vuositasolle.

Suomen pitää varmistaa, että ilmastorahoitus on uutta ja lisäistä suhteessa kehitysrahoitukseen.

Tällä hetkellä ilmastorahoitus otetaan kehitysyhteistyön kokonaisrahoituksesta, mikä on kestämätöntä. Turvaamalla riittävästi uutta ja erillistä rahoitusta kehitysyhteistyöhön ja ilmastotoimiin, taataan, että ilmastotoimet ja kestävän kehityksen tavoitteet kulkevat rinnakkain eivätkä uhkaa toistensa toteuttamista.

Suomen pitää kohdentaa vähintään puolet ilmastorahoituksesta sopeutumiseen.

Sopeutumiseen annetaan huomattavasti vähemmän rahaa kuin ilmastonmuutoksen hillintään, vaikka se on ensisijaisen tärkeää kaikkein köyhimmille ja haavoittuvimmille.

Sopeutumisen rahoitus on vaikeutunut entisestään, kun myös Suomessa on siirrytty enemmän lahjamuotoisesta rahoituksesta sijoituksiin, jotka yleensä suosivat hillitsemiseen liittyviä hankkeita. 

Suomen pitää asettaa kansainväliselle ilmastorahoitukselleen selkeät ja avoimet kriteerit. Tällä hetkellä Suomen ilmastorahoituksen määrää, kohdentamista ja vaikuttavuutta on vaikea seurata niin päättäjien, kansalaisjärjestöjen kuin kansalaistenkin toimesta. Siksi ilmastorahoituksen avoimuutta ja seurattavuutta on lisättävä kotimaassa.

Valtion talousarvioesityksiin on kirjattava todellinen ilmastorahoituksen taso. Ilmastorahoituksen kohdentamiselle tulee asettaa selkeät kriteerit ja tavoitteen. Tuloksellisuudesta tulisi raportoida samoin kuin kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta.

Mitä teemme?

  • Tapaamme päättäjiä henkilökohtaisesti.  
  • Annamme asiantuntemukseemme perustuvia suosituksia päättäjille.
  • Julkaisemme materiaalia ilmastorahoituksen tilasta.

Missä on menty eteenpäin?

Ilmastorahoituksesta puhuttaa Suomen politiikassa aiempaa enemmän.  

Olemme lisänneet ilmastorahoituksen poliittisessa keskustelussa saamaa huomiota yhdessä jäsenjärjestöjemme kanssa.  Ilmastorahoitus kiinnostaa niin kansanedustajia kuin ministereitäkin.

Eduskunnan ihmisoikeusverkosto julkaisi kannanoton Suomen ilmastorahoituksen laadun parantamiseksi maaliskuussa 2020, jossa verkosto vetoaa tarpeeseen luoda Suomen ilmastorahoitukselle selkeät, ihmisoikeudet ja tasa-arvokysymykset huomioivat kriteerit ja tavoitteet. 

Hallitusohjelma 2019-2023 on sitoutunut lisäämään ilmastorahoitusta.

Nykyisessä hallitusohjelmassa on kirjaus, että ”Suomi lisää ilmastorahoitusta osana kehitysrahoitusta ottaen huomioon osuutensa Pariisin ilmastorahoitusvastuusta. Pyrkimyksenä on ohjata puolet ilmastorahoituksesta sopeutumiseen muun muassa kansainvälisten rahastojen ja kansalaisjärjestöjen kautta. Investointi ja lainamuotoista rahoitusta jatketaan erityisesti ilmastorahoituksen vahvistamiseksi.”

Tällä hetkellä rahoituksen määrä ei täytä Suomen ilmastorahoitusvastuuta. 

Suomi tukee Vihreää ilmastorahastoa 100 miljoonalla eurolla vuosina 2020–2023.

Vuonna 2019 Suomi nosti rahoitustaan Vihreään ilmastorahastoon (Green Climate Fund) 25 prosentilla ensimmäiseen rahoituskierrokseen nähden, Suomen osuus lisärahoituskierroksella oli 100 miljoonaa euroa (113 miljoonaa USD).

Vaikka suunta on oikea, nosto oli vähäinen ottaen huomioon, että monet muut läntiset teollisuusmaat tuplasivat oman rahoitussitoumuksensa.

Vihreän ilmastorahoituksen kautta tuetaan kehittyvien maiden vähähiilistä ja ilmastokestävää kehitystä. Rahasto on tärkeä mekanismi Pariisin sopimuksen ja YK:n ilmastopuitesopimuksen toimeenpanossa.