Kuvassa suuri joukko ihmisiä seisoo lähekkäin mielenosoituksessa, ja etualalla näkyy kyltti tekstillä "Planet Earth First".
Kuva:
Hanna Vaittinen
Fingo

Ilmastopolitiikka

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet eivät toteudu ilman suuria poliittisia muutoksia. Me vaikutamme oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan puolesta sekä Suomessa että maailmalla.

Mikä ilmastopolitiikka?

Vaarallisen ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii kestävää ilmastopolitiikkaa sekä maiden sisällä että kansainvälisellä tasolla. Erityisen suuri vastuu on vaurailla mailla, joiden asukkaiden hiilijalanjälki on suuri - myös Suomella. Vauraiden maiden täytyy leikata ilmastopäästöjään merkittävästi, suunnata riittävästi rahoitusta kehittyvien maiden ilmastotoimille ja muuttaa kulutus- ja tuotantotapansa aidosti kestäviksi.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää vastuullista energiapolitiikkaa, joka vie meidät kohti uudenlaista energiajärjestelmää. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä merkittävästi. Samalla meidän pitää panostaa enemmän uusiutuvaan energiaan ja kuluttaa ylipäätään vähemmän energiaa.

Meidän täytyy myös vahvistaa luonnon kykyä sitoa päästöjä ja viilentää ilmastoa. Ilmastonmuutoksen hillinnässä ei voida onnistua, jos hiilinieluja ei vahvisteta Suomessa ja maailmalla.

Tarvitsemme kansainvälistä ilmastopolitiikkaa, jossa vastuu jaetaan oikeudenmukaisesti eri maiden kesken. Kansainväliset ilmastokokoukset kokoavat rikkaat ja köyhät maat saman neuvottelupöydän ääreen sopimaan yhteisistä tavoitteista ja toimista. Vuoden 2015 kokouksessa solmittiin Pariisin ilmastosopimus, joka oli merkittävä voitto ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Sen tavoitteena on rajata maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahden asteen ja tavoitella enintään 1,5 asteen nousua. 

Pariisin ilmastosopimuksen tulee ohjata valtioiden ilmastopolitiikkaa, mutta sen tavoitteet uhkaavat jäädä puheen tasolle. Esimerkiksi Suomen ja EU:n nykyiset sitoumukset päästöjen vähentämiseen eivät ole riittäviä tavoitteiden saavuttamiseksi. Meidän on vaadittava, että päättäjät pitävät sanansa ja tekevät yhteisiä sitoumuksia vastaavaa ilmastopolitiikkaa.

Mitä vaadimme?

Suomen pitää tukea ainoastaan vähähiilistä kehitystä.

Suomen ja EU:n budjettien tulee olla vähähiilisiä, ja kaiken Suomen kehitysyhteistyön tulee olla ilmastokestävää. Investoinnit fossiilitalouteen pitää lopettaa.

Suomen pitää vähentää päästöjään vähintään 65 prosenttia ja vahvistaa hiilinielujaan niin, että Suomen nettopäästöt ovat negatiiviset vuoteen 2030 mennessä.  

Nykyiset tavoitteet eivät ole riittäviä eivätkä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia, joten niitä tulee kiristää välittömästi ilmastotieteeseen pohjautuen. Myös hiilinieluja on vahvistettava, jotta Suomi voi olla Euroopan ensimmäinen hiilinegatiivinen maa.

Suomen pitää vaatia EU:ta nostamaan vuoden 2030 päästövähennystavoitetta.

EU on asettanut hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2050 mennessä ja sitoutunut vähintään 40 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Ilmaston, että tähtäimessä pitäisi olla vähintään 65 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä ja EU:n tulisi olla hiilineutraali jo vuoteen 2040 mennessä.

Mitä teemme?

  • Tapaamme päättäjiä ja vaadimme heiltä kestävää ilmasto- ja energiapolitiikkaa.  
  • Julkaisemme kannanottoja ja lausuntoja, myös yhdessä jäsenjärjestöjemme kanssa.  
  • Vaikutamme EU-tason ilmastopolitiikkaan tapaamalla europarlamentaarikkoja ja toimimalla verkostoissa.  
  • Osallistumme kansainvälisiin ilmastokokouksiin.  
  • Teemme säännöllistä yhteistyötä jäsenjärjestöjemme kanssa.  
  • Tuomme yhteen kansalaisyhteiskunnan toimijoita.  

Missä on menty eteenpäin?

Suomessa astui 2019 maailman ensimmäinen kestävän kehityksen hallitusohjelma.

Suomen 2019 hallitusohjelmaa pidetään ilmastopolitiikan osalta yhtenä maailman edistyksellisemmistä. Myös sosiaalisen, ekologisen ja talouden kestävyyden tasapaino näkyy kattavasti koko hallitusohjelmassa. Vasta hallitusohjelman toimeenpano kuitenkin osoittaa onnistuuko Suomi saavuttamaan muun muassa hiilineutraaliustavoitteensa 2035 mennessä.

Suomen irtaantuminen fossiilienergiasta on lähempänä.

Vuonna 2019 astui voimaan laki, joka kieltää kivihiilen energiakäytön kokonaan vuonna 2029. Vuonna 2018 uusiutuvilla energialähteillä katettiin Suomessa lähes 37 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Suomen energiankulutus henkeä kohden on kuitenkin yksi maailman suurimpia ja tätä ei voida pitää kestävänä. Vuonna 2018 Suomen energian kokonaiskulutuksesta 40% on edelleen fossiilisia polttoaineita.

Keskustelu ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt.

Olemme jäsenjärjestöjemme kanssa vaikuttaneet siihen, että Suomessa ymmärretään entistä paremmin ilmastonmuutoksen vaikutukset kehittyviin maihin. Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen lämpenemisrajaa pidetään nyt yleisesti ainoana hyväksyttävänä rajana.
Olemme lisänneet kansalaisten tietoisuutta ja osallisuutta Ilmastomarssin kaltaisilla tapahtumilla. Ilmastomarsseille osallistui yhteensä noin 10 000 ihmistä lokakuussa 2018. Ilmastonmuutos nähdään nyt yhteiskunnallisena ilmiönä, ei vain ympäristökysymyksenä, ja siitä käydään laajaa keskustelua erilaisten toimijoiden kesken.

Pariisin ilmastosopimus oli kansainvälinen läpimurto.

Vuonna 2015 solmittiin Pariisin ilmastosopimus, jossa 196 maata sitoutui rajoittamaan ilmaston lämpenemisen selvästi alle kahden asteen ja pyrkimään kohti 1,5 asteen tavoitetta.  Sopimus  oli voitto järjestöille ja ilmastonmuutokselle haavoittuville maille, jotka olivat vuosia kampanjoineen 1,5 asteen tavoitteen puolesta.