Kuvassa suuri joukko ihmisiä seisoo lähekkäin mielenosoituksessa, ja etualalla näkyy kyltti tekstillä "Planet Earth First".
Kuva:
Hanna Vaittinen
Fingo

Ilmastopolitiikka

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet eivät toteudu ilman suuria poliittisia muutoksia. Me vaikutamme oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan puolesta sekä Suomessa että maailmalla.

Mikä ilmastopolitiikka?

Vaarallisen ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii kestävää ilmastopolitiikkaa sekä maiden sisällä että kansainvälisellä tasolla. Erityisen suuri vastuu on vaurailla mailla, joiden asukkaiden hiilijalanjälki on suuri - myös Suomella. Vauraiden maiden täytyy leikata ilmastopäästöjään merkittävästi, suunnata riittävästi rahoitusta kehittyvien maiden ilmastotoimille ja muuttaa kulutus- ja tuotantotapansa aidosti kestäviksi.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää vastuullista energiapolitiikkaa, joka vie meidät kohti uudenlaista energiajärjestelmää. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä merkittävästi. Samalla meidän pitää panostaa enemmän uusiutuvaan energiaan ja kuluttaa ylipäätään vähemmän energiaa.

Meidän täytyy myös vahvistaa luonnon kykyä sitoa päästöjä ja viilentää ilmastoa. Ilmastonmuutoksen hillinnässä ei voida onnistua, jos hiilinieluja ei vahvisteta Suomessa ja maailmalla.

Tarvitsemme kansainvälistä ilmastopolitiikkaa, jossa vastuu jaetaan oikeudenmukaisesti eri maiden kesken. Kansainväliset ilmastokokoukset kokoavat rikkaat ja köyhät maat saman neuvottelupöydän ääreen sopimaan yhteisistä tavoitteista ja toimista. Vuoden 2015 kokouksessa solmittiin Pariisin ilmastosopimus, joka oli merkittävä voitto ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Sen tavoitteena on rajata maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahden asteen ja tavoitella enintään 1,5 asteen nousua. 

Pariisin ilmastosopimuksen tulee ohjata valtioiden ilmastopolitiikkaa, mutta sen tavoitteet uhkaavat jäädä puheen tasolle. Esimerkiksi Suomen ja EU:n nykyiset sitoumukset päästöjen vähentämiseen eivät ole riittäviä tavoitteiden saavuttamiseksi. Meidän on vaadittava, että päättäjät pitävät sanansa ja tekevät yhteisiä sitoumuksia vastaavaa ilmastopolitiikkaa.

Mitä vaadimme?

Suomen pitää tukea ainoastaan vähähiilistä kehitystä.  

Suomen ja EU:n budjettien tulee olla vähähiilisiä, ja kaiken Suomen kehitysyhteistyön tulee olla ilmastokestävää. Investoinnit fossiilitalouteen pitää lopettaa.

Suomen pitää vähentää päästöjään vähintään 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja nollaan ennen vuotta 2050.  

Nykyiset tavoitteet eivät ole riittäviä eivätkä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia, joten niitä tulee kiristää välittömästi. Myös hiilinieluja on vahvistettava, jotta Suomi voi olla Euroopan ensimmäinen hiilinegatiivinen maa.

Suomen pitää vaatia EU:ta päivittämään vuoden 2030 päästövähennystavoitetta ennen vuotta 2020.  

EU on sitoutunut 20 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 40 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Tähtäimessä pitäisi olla vähintään 60 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä. EU:n tulee olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä.

Mitä teemme?

Tapaamme päättäjiä ja vaadimme heiltä kestävää ilmasto- ja energiapolitiikkaa.  

Vuonna 2018 asiantuntijamme ovat käyneet tapaamassa vaaleilla valittuja päättäjiä 20 kertaa ilmasto-oikeudenmukaisuudesta.  

Julkaisemme kannanottoja ja lausuntoja, myös yhdessä jäsenjärjestöjemme kanssa.  

Vuonna 2018 olemme antaneet lausuntoja esimerkiksi hiilen energiakäytön kieltämisestä, päästökaupan uudistamisesta ja puolueiden vaaliohjelmien ympäristösisällöstä. Olemme myös tehneet ilmastopoliittisen kannanoton yhdessä muiden järjestöjen kanssa Puolan ilmastokokousta varten.

Vaikutamme EU-tason ilmastopolitiikkaan tapaamalla europarlamentaarikkoja ja toimimalla verkostoissa.  

Teemme yhteistyötä esimerkiksi Climate Action Network Europen kanssa, joka on Euroopan suurin ilmasto- ja energiakysymysten järjestöverkosto.

Osallistumme kansainvälisiin ilmastokokouksiin.  

Ilmastokokousten Suomen virallisen valtuuskunnan tapaamisissa olemme puolustaneet ilmasto-oikeudenmukaisuutta ja kehittyvien maiden asemaa suoraan ministereille, virkamiehille ja kansanedustajille.  

Teemme säännöllistä yhteistyötä jäsenjärjestöjemme kanssa.  

Ennen 2017 kuntavaaleja nostimme yhdessä esiin ilmastokysymyksiä sekä lisäsimme julkista keskustelua Suomen hiilinielupolitiikasta ja kivihiilestä luopumisesta. Vuonna 2018 julkaisimme ympäristöjärjestöjen kanssa Ratkaisuja ilmastonmuutokseen -suosituksen (pdf), jolla pyrimme vaikuttamaan puolueiden vaaliohjelmiin.

Tuomme yhteen kansalaisyhteiskunnan toimijoita.  

Esimerkiksi ennen Pariisin ilmastokokousta vuonna 2015 olimme kokoamassa Käänteentekijät-koalitiota, jossa oli mukana kansalaisjärjestöjä, yritysmaailman ja kirkon edustajia, päättäjiä ja tutkijoita.  

Missä on menty eteenpäin?

Suomessa astui 2015 voimaan uusi ilmastolaki.

Olimme vaikuttaneet aktiivisesti ilmastolain puolesta. Laki tukee päästövähennyksiä ja parantaa ilmasto- ja energiapolitiikan läpinäkyvyyttä.

Suomen irtaantuminen fossiilienergiasta on lähempänä.   

Vaikuttamistyömme yhdessä Hiilivapaa Suomi -kampanjan kanssa kantoi hedelmää, kun Sipilän hallitus toi kivihiilen kieltävän lain eduskuntaan syksyllä 2018. Laki kannustaisi energiayhtiöitä luopumaan kivihiilen käytöstä aikaistetusti vuonna 2025 ja lopettaisi kivihiilen energiakäytön kokonaan vuonna 2029.

Keskustelu ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt.

Olemme jäsenjärjestöjemme kanssa vaikuttaneet siihen, että Suomessa ymmärretään entistä paremmin ilmastonmuutoksen vaikutukset kehittyviin maihin. 1,5 astetta pidetään nyt yleisesti ainoana hyväksyttävänä rajana lämpenemiselle.

Olemme lisänneet kansalaisten tietoisuutta ja osallisuutta Ilmastomarssin kaltaisilla tapahtumilla. Ilmastomarsseille osallistui yhteensä noin 10 000 ihmistä lokakuussa 2018. Ilmastonmuutos nähdään nyt yhteiskunnallisena ilmiönä, ei vain ympäristökysymyksenä, ja siitä käydään laajaa keskustelua erilaisten toimijoiden kesken.

Pariisin ilmastosopimus oli kansainvälinen läpimurto.

Vuonna 2015 solmittiin Pariisin ilmastosopimus, jossa 196 maata sitoutui rajoittamaan ilmaston lämpenemisen selvästi alle kahden asteen ja pyrkimään kohti 1,5 asteen tavoitetta.  Sopimus  oli voitto järjestöille ja ilmastonmuutokselle haavoittuville maille, jotka olivat vuosia kampanjoineen 1,5 asteen tavoitteen puolesta.