Nolo totuus, piirroshahmo piiloutuu puhujankorokkeen taakse

 

Suomalaisista 88 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Silti Suomi on leikannut sen määrän alle YK:n suositusten. Ruotsi, Norja ja Tanska antavat enemmän – ja se on meille aika noloa.

Pystymme parempaan!
 

 

 

Mikä tässä on noloa?

Suomen tekemä kehitysyhteistyö on laadukasta ja tehokasta. Jotta kehitysyhteistyö tuottaa kestäviä tuloksia, se tarvitsee riittävästi rahoitusta. Suomi ja muut rikkaat maat ovat YK:n asettaman tavoitteen mukaisesti sitoutuneet käyttämään kehitysyhteistyöhön vähintään 0,7 prosenttia BKTL:stä. Suomen kehitysrahoitus oli 2018 kuitenkin vain 0,38 prosenttia BKTL:stä.

 

Kampanjaa tukemassa
 

Tarja Halonen, kasvokuva

Presidentti

"Köyhyyden poistaminen on ihmisoikeuskysymys ja kestävän kehityksen ensimmäinen tavoite. Planeetan tulevaisuuden turvaamiseksi on kaikkien maiden ja ihmisten mukanaolo välttämätöntä. Siksi tuen kehitysyhteistyörahoituksen nostamista."
Noora Räty, kasvokuva

Jääkiekkoilija

"Ammattini ja intohimoni puolesta matkustan paljon ja olen myös sen myötä kohdannut äärimmäistä köyhyyttä ja nälkää. Apu ja tuki, jota me suomalaiset voimme tarjota ja joka on useimmille meille pieni, voi pelastaa ihmishenkiä maailmalla. Tästä syystä olen mukana tukemassa kehitysyhteistyörahoituksen nostamista!"
Jaakko Hämeen-Anttila, kasvokuva

Professori

"0,7% on alle sadasosa meidän bruttokansantuotteesta. Kyllä meidän parempaan pitäisi pystyä."
Elina Gustafsson, kavokuva

Nyrkkeilijä

"Olen kiertänyt paljon maailmaa kisoissa ja leireillä. Olen nähnyt paljon erilaisia paikkoja. Viimeisempänä kokemuksena Intian Delhi, mikä pysäytti täysin. Näin äärimmäistä köyhyyttä ympärilläni. Ilma oli niin saasteinen, ettei aurinko näkynyt kunnolla. Se sai minut miettimään, miten maailma voi olla niin epätasa-arvoinen. Haluan olla mukana auttamassa ja viemässä kehitysyhteistyötä eteenpäin, että maailmasta voisi tulla tasa-arvoisempi paikka kaikille."
Jarmo Mäkelä, kasvokuva

Näyttelijä

"Olen kohdannut maailmalla äärimmäistä köyhyyttä. Me suomalaiset voimme kantaa oman kortemme kekoon kaikkein hädänalaisimpien auttamiseksi. Siksi tuen kehitysyhteistyörahoituksen nostamista."
Julia Thuren, kasvokuva

Bloggaaja

"Hoen päivittäin 3-vuotiaalleni pojalleni, että omastaan pitää jakaa. Sama pätee myös aikuisten kohdalla, ihan valtiotasolla saakka. Suomi on rankattu monilla mittareilla maailman parhaitenvoivaksi kansaksi, ja on päivänselvää, että meillä on kyllä varaa nostaa kehitysyhteistyörahoitusta. Ei olla itsekkäitä, jaetaan omasta hyvästämme – meidätkin autettiin jaloillemme sata vuotta sitten."
Pauli Hanhiniemi

Muusikko

"Maailmassa eivät onnenlahjat jakaannu tasan. Tehkäämme asialle jotain!"

 

Kehitysrahoitus 0,7 % vuoteen 2028 mennessä

 

Nyt on ryhdyttävä tositoimiin. Suomen pitää liittyä vastuullisten maiden joukkoon ja nostaa kehitysrahoitus 0,7 prosenttiin viimeistään kahden seuraavan vaalikauden kuluessa eli vuoteen 2028 mennessä.

Rahoitusta on nostettava suunnitelmallisesti heti ensi hallituskauden alkupuolella, jotta 0,7 prosentin tavoite saavutetaan. Suomen pitää kantaa kortensa kekoon maailman suurten ongelmien ratkaisemiseksi.

Järjestöillä on kehitysyhteistyössä tärkeä rooli. Järjestöt toimivat usein haurailla alueilla katastrofien runtelemissa maissa ja konfliktien keskellä. Riippumattomat arvionnit osoittavat, että järjestöjen kehitysyhteistyöllä saadaan aikaan monipuolisia tuloksia ja se on kustannustehokasta. Järjestöjen työllä on todettu olevan huomattavia vaikutuksia muun muassa konfliktien vähenemiseen, demokratian vahvistamiseen ja naisten aseman paranemiseen.

 

Mitä sinä voit tehdä?

 

  • Kysy ehdokkaaltasi, tukeeko hän kehitysrahoituksen nostamista.
    Pyydä ehdokastasi mukaan kampanjaan nolototuus@fingo.fi.
     
  • Jaa Nolo totuus -kampanjan viestejä sosiaalisessa mediassa.
    Fingon Twitter-, Facebook- ja Instagram-tileiltä löydät kampanjan materiaaleja, joita voit helposti levittää ja saada ystäväsikin mukaan.
     
  • Käy vaalikojulla viemässä viestiä kehitysyhteistyöstä ja hallitusohjelmatavoitteista.
    Lataa Nolo totuus -esite (pdf) printattavaksi ja vie se vaalityötä tekeville ehdokkaille omalla paikkakunnallasi.
     
  • Äänestä eduskuntaan päättäjä, joka pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä ja on valmis toimimaan.
    Tarkista, löytyykö ehdokkaasi tältä verkkosivulta kampanjaa tukevien ehdokkaiden joukosta.

 

 

Sitoutuneita ehdokkaita

Li Andersson
Vas.
03 Varsinais-Suomi

Li Andersson

"Ilmaston lämpeneminen ja vaurauden kasautuminen ovat globaaleja ongelmia, jotka vaikuttavat ihmisten elämään kaikkialla. Kehitysyhteistyöllä edistetään kestävää kehitystä ja oikeudenmukaisuutta koko maailmassa, ja se on siksi koko maailman etu."
Eva Biaudet
RKP
01 Helsinki

Eva Biaudet

"Kyllä, tuen kehitysyhteistyövarojen nostoa 0,7 % ensi vaalikaudella (kuten RKP:n vaaliohjelmassa lupaamme) ja vähitellen sen jälkeen 1 %. Olen kuulunut prosenttiliikkeeseen koko aikuisikäni ja maksan itse vapaaehtoisesti kehitysyhteistyötä tekevälle järjestölle tukea joka kuukausi."
Sari Essayah
KD
09 Savo-Karjala

Sari Essayah

"Kestävä ruokaturva, vesihuolto, tyttöjen ja naisten koulutus ja yrittäjyyteen kannustaminen, metsitys, hyvä hallinto ja konfliktien hallinta. Tässä joitain asioita, mitä Suomen kehitysyhteistyöllä on edistetty. Tärkein osa kehitysyhteistyöstä tapahtuu ihmisten tasolla. Tehdyt leikkaukset ovat siksi sattuneet kipeimmin kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön. Kannatamme polkua kohti 0,7% tavoitetta."
Tuula Haatainen
SDP
01 Helsinki

Tuula Haatainen

"Kehitysyhteistyön tavoite on, että yhteisöjen jäsenet kykenevät itse auttamaan itseään ja yhteisöään. Päämääränä on oikeudenmukaisempi yhteiskunta. Vakaa ja tasa-arvoinen maailma on meidän kaikkien etu."
Satu Hassi
Vihr.
07 Pirkanmaa

Satu Hassi

"Kehitysyhteistyöllä autamme köyhien maiden ihmisiä parantamaan elämäänsä. Kun toimimme kriisien seurausten lieventämiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi, vähennämme myös pakolaisuutta Eurooppaan."
Juhani Klemetti
Liike Nyt
01 Helsinki

Juhani Klemetti

"Kehitysyhteistyön avulla voidaan rakentaa kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa maailmaa. Lisäpanostuksia tulee erityisesti kohdentaa ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen investoimalla uusiin teknologioihin ja tapoihin."
Petteri Orpo
Kok.
03 Varsinais-Suomi

Petteri Orpo

"Kokoomus kannattaa kehitysyhteistyön määrärahojen nostamista 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta pitkällä aikavälillä. Ilmastonmuutoksen vastaisen työn on oltava kehitysyhteistyössämme yhä keskeisempi painopistealue, samalla kun jatkamme työtä naisten ja tyttöjen oikeuksien parantamiseksi."
Aila Paloniemi
Kesk.
11 Keski-Suomi

Aila Paloniemi

"Kehitysyhteistyö on minulle tärkeää, koska maailmassa on miljoonia ihmisiä, jotka tarvitsevat työtä, koulutusta, terveydenhoitoa ja mahdollisuutta kohentaa elämäänsä. Kehitysyhteistyötä tarvitaan myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä kehittyvissä maissa että hauraissa valtioissa. Suomi voi kehityskumppanina auttaa kaikilla näillä sektoreilla. Erityisen paljon annettavaa meillä on koulutuksessa. Perusopetuksen laatu, ammatillinen koulutus ja opettajankoulutus ovat tärkeitä kehittämiskohteita köyhissä maissa. Toivon, että Suomi nostaa koulutuksen vahvemmaksi keihäänkärjeksi kehityspolitiikassaan."
Annamaija Saarela
FP
07 Pirkanmaa

Annamaija Saarela

"Kehitysyhteistyön määrärahat nostetaan 1 prosenttiin bruttokansantulosta. Tästä summasta vähintään 0,3% tulee ohjata kaikista hauraimmille valtioille. Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden rahoitus kasvatetaan viiteentoista prosenttiin Suomen varsinaisesta kehitysyhteistyöstä. Laaditaan suunnitelma ja aikataulu sille, kuinka Suomi saavuttaa nämä tavoitteet ennen vuotta 2030."

Oletko ehdokkaana eduskuntavaaleissa?

Ilmoittaudu mukaan kampanjaan osoitteessa

 


Lue lisää kehitysyhteistyöstä
 

Kehitysyhteistyön rahoituksen taso kuvaajana

Jotta kehitysyhteistyö tuottaa kestäviä tuloksia, se tarvitsee riittävästi rahoitusta. Suomi ja muut rikkaat maat ovat YK:n asettaman tavoitteen mukaisesti sitoutuneet käyttämään kehitysyhteistyöhön vähintään 0,7 prosenttia BKTL:stä. Moni maa antaa kehitysyhteistyöhön sitäkin enemmän.

 

88 prosenttia

suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä.

 

Kehitysyhteistyö

tuottaa tuloksia: lapsikuolleisuus ja äärimmäinen köyhyys ovat puolittuneet sen myötävaikutuksesta.

 

0,7 prosenttia

on pieni luku, jolla on suuri vaikutus.

 

Kuvaaja: Suomen kehitysroituksen määrä vs muita maita
Kuvaaja: Kehitysrahoitus vs YK:n tavoite


Esimerkkejä järjestöjen työn tuloksista

Kuvassa kolme henkilöä seisaa eduskuntatalon portailla käsissään ruisleipiä ja 0,7-kampanjan materiaalia.
Kuva:
Veikko Somerpuro
Fingo

Kehitysrahoitus

Riittävä ja ennustettava rahoitus on kehitysyhteistyön edellytys. Fingo puolustaa kehitysrahoituksen tilaa Suomessa ja EU:ssa yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

 

Kuvassa on eduskuntatalon portaat, joilla on kaksi ihmistä sekä palikat, jotka muodostavat sanan "maailma".
Kuva:
Veikko Somerpuro
Fingo

Kehityspolitiikka

Suomessa ja EU:ssa tehdyt poliittiset päätökset vaikuttavat globaaliin köyhyyteen. Fingo vaatii päättäjiltä johdonmukaista ja pitkäjänteistä kehityspolitiikkaa.

 

Kuvassa Tapani Tölli (kesk.) vastailee ihmisten kysymyksiin Eduskuntatalon edessä.
Kuva:
Veikko Somerpuro
Fingo

Viestit hallitusohjelmaan

Vaalit ovat vaikuttamisen paikka meille kehitysjärjestöille. On tärkeää, että Suomen tuleva hallitusohjelma tukee parempaa maailmaa ja kestävää kehitystä.