Henkilö viittaa kädellä saadakseen puheenvuoron
Kuva:
Fingo

Usein kysyttyä

Vastasimme keskeisiin kysymyksiin Fingon toiminnasta ja kehitysyhteistyöstä.

Mikä Fingo on?

Fingo on suomalainen yhteistyö-, asiantuntija- ja kattojärjestö, joka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja globaalia oikeudenmukaisuutta. Fingolla on jäseninään 300 kehitysyhteistyötä, kestävää kehitystä tai globaalikasvatusta tekevää järjestöä.

Fingo syntyi vuonna 2018, kun kaksi kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestöä, Kepa ja Kehys, yhdistivät voimansa ja muuttivat saman katon alle.  

Miksi Fingo on perustettu?

Kehitysyhteistyön kattojärjestöt Kepa ja Kehys perustivat Fingon vuonna 2018, jotta niiden toiminta olisi entistä vaikuttavampaa ja tuloksellisempaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Voimme palvella jäsenjärjestöjämme parhaiten ja vaikuttaa päätöksentekoon tehokkaimmin yhteisessä kattojärjestössä, joka toimii sekä Suomessa, EU:ssa että kansainvälisesti. Myös kaikki jäsenjärjestöjen palvelut, koulutukset ja neuvonnat on nyt keskitetysti ja entistä kattavammin jäsenten saatavilla.

Mitä kaikkea Fingo tekee?

Fingo edistää globaalisti oikeudenmukaista kestävää kehitystä vaikuttamalla politiikkaan, tukemalla kansalaisyhteiskuntaa ja jakamalla tietoa kansalaisille.

  • Vahvistamme järjestöjen, yhdistysten, kansalaisliikkeiden ja vapaaehtoisten toimintaedellytyksiä ja puolustamme kansalaisyhteiskunnan toimintatilaa.
  • Tuemme jäsenjärjestöjämme ja kasvatamme niiden osaamista.
  • Vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon ja vaadimme päättäjiltä oikeudenmukaista ja kestävää politiikkaa.
  • Vahvistamme yhteiskunnallisen päätöksenteon moniäänisyyttä. Puolustamme kaikkien oikeutta osallistua, myös niiden, joiden ääni on vaiennettu poliittisissa prosesseissa.
  • Lisäämme kansalaisten ymmärrystä globaaleista kehityskysymyksistä ja kansalaisyhteiskunnasta.

Voit lukea lisää Fingon työstä Toiminta-sivulta.

Ketkä ovat Fingon jäseniä?

Fingolla on 300 jäsenjärjestöä, jotka tekevät työtä kehityskysymysten tai globaalikasvatuksen parissa. Voit tutustua niihin tarkemmin Jäsenet-sivulla.

Miten voin tukea toimintaanne?

Fingolla ei ole omaa varainkeruuta, mutta toimintaamme voi tukea esimerkiksi tilaamalla Maailman Kuvalehden tai liittymällä jäseneksi.  

Minulla on käyttökelpoisia tavaroita, joita en itse tarvitse. Voinko lahjoittaa ne kehittyvien maiden köyhille?

Fingo ei välitä tavaralahjoituksia kehittyviin maihin. Hyvin usein tavaralahjoitusten rahtikuluista, tullauksesta, veroista ja varastoinnista koituvat kustannukset kohoavat lahjoitetun tavaran arvoa suuremmiksi.

Lahjoitukset kannattaa antaa suoraan rahana sellaisille hankkeille, joita haluaa tukea. Siten lahjoitusvaroilla voidaan hankkia juuri niitä tavaroita tai palveluita, joille on kohdemaassa suurin tarve. Monet Fingon jäsenjärjestöistä ottavat vastaan rahalahjoituksia.

Voinko hakea Fingolta tukea kehitysyhteistyöhankkeelleni?

Fingo ei rahoita suomalaisten järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeita. Niitä rahoittaa ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestöyksikkö. Fingo tarjoaa koulutusta ja neuvontaa, joka auttaa hanketukihakemusten laatimisessa.

Voiko yksityishenkilö liittyä Fingon jäseneksi?

Yksityishenkilö ei voi liittyä Fingon varsinaiseksi jäseneksi. Varsinaisiksi jäseniksi hyväksytään vain yhdistyksiä ja säätiöitä. Yksityishenkilö voi kuitenkin ryhtyä Fingon kannatusjäseneksi. Myös suurin osa Fingon jäsenjärjestöistä ottaa mielellään henkilöjäseniä. Tietoa jäsenjärjestöistä saa Jäsenet-sivulta.

Millä rahalla Fingo toimii?

Fingon toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoista. Fingolla on myös jonkin verran omaa varainhankintaa.

Suosiiko Fingo joitakin puolueita?

Fingo on aatteellisesti, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö, jonka jäsenistöön kuuluvien ihmisten taustat ovat hyvin erilaisia, myös poliittisesti.

Miksi tarvitaan kehitysyhteistyötä, kun köyhyys vähenee myös kaupan ja investointien avulla?

Kehitysyhteistyö on edelleen tärkeää maailman köyhimmille ihmisille, jotka harvoin hyötyvät kaupasta ja yritysten investoinneista. Taloudellisesti vahvoja maita suosivat maailmankaupan säännöt ovat olleet pitkään suuri syy sille, että kehittyvät maat eivät ole päässeet nousemaan köyhyydestä. Monikansallisilla suuryrityksillä on ollut valtaa minimoida veronmaksunsa ja suunnitella liiketoimintansa niin, että työntekijät, pientuottajat tai ympäristö ovat kärsineet.  

Yksityisellä sektorilla on parhaimmillaan potentiaalia luoda arvokkaita työpaikkoja, pääomaa, teknologiaa ja tietotaitoa kehittyviin maihin. Yritykset eivät tutkimusten valossa kuitenkaan ainakaan vielä tavoita kehitysmaiden köyhimpiä ihmisiä. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö UCTADin selvityksen World Investment Report 2018 (pdf) mukaan tällä hetkellä alle kaksi prosenttia yritysten ulkomaan investoinneista suuntautuu vähiten kehittyneisiin maihin. Niissä maissa kehitysyhteistyöllä on edelleen tärkeä rooli.

Miten maapallo kestää, kun köyhät nousevat keskiluokkaan?  

Maailman rikas vähemmistö käyttää jatkuvasti leijonanosan luonnonvaroista ja aiheuttaa edelleen suurimman osan päästöistä. Euroopan komission julkaisemien tietojen mukaan esimerkiksi Kiinassa päästöt olivat 7,5 tonnia henkilöä kohden vuonna 2016, kun suomalaisen hiilijalanjälki oli 9,3 tonnia.

Valtaosa kehittyvien maiden ihmisistä haluaa ennen kaikkea tyydyttää perustarpeensa, eli saada riittävästi ravintoa, toimivan terveydenhuollon ja koulutuksen lapsilleen. Perustarpeiden turvaaminen kaikille on mahdollista ilman merkittäviä ympäristöongelmia tai saastumista.

Sen sijaan ihmisten perustarpeiden laiminlyönti aiheuttaa monenlaisia ongelmia myös ympäristölle. Ympäristö vaarantuu, kun ihmiset yrittävät viimeisenä mahdollisuutenaan hankkia leipänsä viljelemällä maata kestämättömin menetelmin tai joutuvat hakkaamaan viimeiset metsänsä saadakseen polttopuuta.

Miksei vuosikymmenten kehitysyhteistyö ole vieläkään poistanut köyhyyttä?

Kehitysyhteistyö auttaa lievittämään köyhyyttä, mutta se ei ole ainoa kehittyviin maihin vaikuttava asia. OECD:n mukaan kehitysyhteistyö on vain noin 0,3 prosenttia kehitysyhteistyötä tekevien maiden bruttokansantulosta. Monilla muilla tavoilla esimerkiksi kauppa- ja velkapolitiikassa rikkaat maat toimivat kehitysyhteistyön tavoitteita vastaan ja ylläpitävät köyhyyttä kehittyvissä maissa.

Lisäksi haasteet kehittyvissä maissa ovat suuria. Monissa maissa demokratia ei ole kehittynyt, ja vallan keskittyminen harvoille sekä korruptio vaikeuttavat köyhyyden vastaista taistelua. Kun lisätään vielä aids, malaria ja muut sairaudet sekä luonnonkatastrofit, on helppoa ymmärtää, että yksin kehitysyhteistyöllä köyhyyttä ei poisteta.

Kaikesta huolimatta köyhyys on vähentynyt maailmalla reippaasti: äärimmäinen köyhyys onnistuttiin puolittamaan vuosien 1990 ja 2010 välillä.

Miten varmistetaan, että apu ei päädy vääriin käsiin?

Kehitysyhteistyön rahojen käyttöä seurataan tarkasti niin järjestöjen kuin valtioiden toiminnassa. Esimerkiksi Suomen tukema kehitysyhteistyö on tarkoin valvottua toimintaa, jossa tavoitteiden saavuttamista ja rahankäyttöä valvoo sekä ulkoministeriö että kansainväliset tahot.

Seurannasta löytyy lisää tietoa ulkoministeriön sivulta Kehitysyhteistyötä valvotaan. Myös kansalaisjärjestöjen hankkeissa on tarkat seurantamekanismit, jotta väärinkäytöksiltä vältyttäisiin.

Lisäksi säännöllisesti toteutetuissa evaluoinneissa riippumattomat asiantuntijat arvioivat kehitysyhteistyötä. Asiantuntijat tutkivat, onko tehty työ ollut tehokasta ja onko siinä keskitytty oikeisiin asioihin. Ennen kaikkea arvioidaan, ovatko veronmaksajien kustantamat rahat päätyneet sinne, minne oli alun perin tarkoituskin. Tutustu viimeisimpiin arviointeihin ulkoministeriön sivulla Kehitysyhteistyön evaluointiraportit: Laajat evaluoinnit.

Kehitysyhteistyön avulla myös kitketään korruptiota kehittyvissä maissa. Erityisen tärkeää on tukea paikallisia kansalaisjärjestöjä, jotka valvovat oman maansa rahankäyttöä ja hallinnon avoimuutta. Esimerkiksi Botswanassa on saavutettu konkreettisia tuloksia korruption vastaisessa taistelussa kehitysyhteistyövaroin, kuten ilmenee Transparency Internationalin raportista Overview of corruption and anti-corruption in Botswana (pdf).  

Eikö olisi parempi panostaa kehitysyhteistyön laatuun eikä määrään?

Arvostettu kehitystutkija ja taloustieteilijä Jeffrey Sachs on laskenut, että äärimmäisen köyhyyden poistaminen 20 vuodessa maksaisi 175 miljardia vuodessa. Summa on vähemmän kuin yksi prosentti maailman rikkaimpien maiden tuloista, käy ilmi YK:n raportista No poverty: Why it matters (pdf).

Määrällä on siis lasketusti merkitystä. Laadukkainkaan kehitysyhteistyö ei vähennä köyhyyttä, jos sen määrä ei riitä. Kehitysyhteistyön vaikutusta köyhyyteen lisää sekä määrän kasvu että laadun parantuminen. Suomi on sitoutunut YK:ssa maksamaan 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön, mutta tällä hetkellä maamme yltää vain vajaaseen 0,4 prosenttiin.  

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä laadun parantamiseen on keskitytty viime vuosina erityisen voimakkaasti. Fingokin järjestää järjestöille vuosittain useita koulutuksia, jotka tähtäävät kehitysyhteistyön laadun parantamiseen.

Häviääkö kehitysyhteistyöhön annettu raha hallintokuluihin?

Osa kehitysyhteistyövaroista kuluu hallintoon Suomessa ja kohdemaissa. Työtä täytyy suunnitella ja seurata tarkasti, jotta apu päätyy sitä eniten tarvitseville ihmisille tehokkaasti ja mahdollisimman toimivasti.  

Hallinto syö lopulta kuitenkin vain pienen osan kehitysyhteistyövaroista. OECD:n selvityksen Development Co-operation Report 2018 (pdf) mukaan Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön rahoituksesta seitsemän prosenttia meni ulkoministeriön hallintokuluihin vuonna 2016. Ulkoministeriön tukemien kansalaisjärjestöjen hankkeissa hallintokulut voivat olla enintään 10 prosenttia kokonaiskuluista.

Mitä näyttöä kehitysyhteistyön saavutuksista löytyy?

Kehitysyhteistyöllä on saavutettu huomattavia tuloksia huolimatta siitä, että yleinen talouskehitys on pitkään toiminut kehittyviä maita vastaan. Juhlimisen arvoista oli esimerkiksi äärimmäisen köyhyyden puolittuminen vuonna 2015 osana YK:n vuosituhattavoitteita. Kun vielä vuonna 1990 äärimmäisessä köyhyydessä eli 1,9 miljardia ihmistä, vuonna 2015 luku oli enää 836 miljoonaa, kuten käy ilmi YK:n The Millenium Development Goals Report 2015. Tutustu muihin saavutuksiin Kehitysyhteistyön tulokset -sivulla.

On kuitenkin tärkeää korostaa, että esimerkiksi äärimmäisen köyhyyden vähentyminen ei ole suinkaan pelkän kehitysyhteistyön saavutus. Talouskasvu etenkin Aasiassa on näytellyt merkittävää osaa. Tämä kuvaakin sitä, miten vaikeaa kehitysyhteistyön tuloksia on välillä mitata. Pitkällä aikavälillä kehitysyhteistyön vaikutusta on vaikea nähdä erillään muiden taloudellisten ja yhteiskunnallisten prosessien vaikutuksista. Kokonaiskuva on joka tapauksessa kohtuullisen positiivinen.  

Järjestöjen hankkeilla ja pitkäjänteisellä toiminnalla on ollut suuri merkitys paikallisella tasolla. Ulkoministeriö julkaisemassa riippumattomassa arvioinnissa Kehitysevaluoinnin vuosiraportti 2017 (pdf) todettiin, että järjestöjen tekemä kehitysyhteistyö tavoittaa ihmiset etenkin ruohonjuuritasolla ja vastaa paikallisten tarpeisiin. Arvion mukaan järjestöt toimivat tuloksellisesti jopa hyvin hauraissa ja kaukaisissa paikoissa, joihin valtioiden välinen kehitysyhteistyö ei välttämättä yllä. Lue lisää suomalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeiden saavutuksista Järjestöjen työn tuloksia -sivulta.