Kuvassa Paavo Väyrynen puhuu Kehyksen tilaisuudessa.
Kuva:
Fingo

Kehys ry

Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys vaikutti globaalisti kestävämmän Euroopan unionin puolesta 15 vuoden ajan. Vuonna 2018 Kehys yhdistyi Kepan kanssa Fingoksi.

Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 sai myös kehitysyhteistyöjärjestöt aktivoitumaan. Vaikuttamistyötä tuli tehdä nyt myös EU:ssa, mistä aukeni samalla uusi rahoitusmahdollisuus kehitysyhteistyöhön. Kehyksen edeltäjä Suomen EU-yhteystoimikunta perustettiin Kepan siipien suojiin keväällä 1995.

2000-luvun alussa Euroopan komissio tarkasti kehitysyhteistyöjärjestöjen toimintaa. Arviointiin joutui myös eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö CONCORDin edeltäjä, jota Suomessa edusti EU-yhteystoimikunta. Komissio linjasi, että CONCORDin kansallisten tahojen tuli olla itsenäisiä toimijoita, joten Kehys ry rekisteröitiin yhdistykseksi vuonna 2002.

Vaikka Kehys perustettiin virallisesti vuonna 2002, jo vuonna 1995 suomalaiset kansalaisjärjestöt osallistuivat EU:n kehitysyhteistyön järjestörakenteisiin. Näin kirjoitti aikanaan muun muassa Kepan toiminnanjohtajana, EU-yhteystoimikunnan puheenjohtajana ja EU NGDO Liaison Committeen varapuheenjohtajana toiminut Folke Sundman blogissaan Miten Kehyksen tarina alkoi?

Vuonna 2003 perustettiin CONCORD, jonka aktiivisena jäsenenä Kehys toimi jo 2000-luvun alussa. Vaikka Kehys edusti CONCORDissa pientä maata yhtenä 50 jäsenestä, oli se yksi aktiivisimmista jäsenistä, pohti CONCORDin puheenjohtaja Johannes Trimmel blogissaan Europe in Finland. Finland in Europe. Kehys' journey in CONCORD.

Temaattiset työryhmät vaikuttamisen ja tiedonjaon välineenä

Temaattiset työryhmät olivat yksi Kehyksen perinteisistä toimintatavoista. Esimerkiksi kehityspoliittista johdonmukaisuutta käsiteltiin koherenssi-työryhmässä, jonka toiminnasta voi lukea kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri Marikki Stocchettin blogissa Konsensus on sittenkin kova juttu, myös EU:n kehityspolitiikassa.

Kun Suomi toimi EU:n puheenjohtajamaana vuonna 2006, Kehys kampanjoi aktiivisesti. Kauden aikana EU:n yhteistyötä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa käsittelevää AKT-työryhmää vetänyt Timo Olkkonen muisteli blogissaan Suomen EU-puheenjohtajuus vedettiin kunnialla läpi, kuinka Kehys piti esillä kehityspoliittista johdonmukaisuutta.

2010-luvun taitteessa Kehys pureutui muun muassa EU:n asekaupan ongelmiin turvallisuus ja kehitys -työryhmässä ja EU:n maahanmuuttopolitiikkaan siirtolaisuus ja kehitys -työryhmässä. Kehyksen hallituksen puheenjohtajana vuosina 2009–2012 toiminut Anne Haaranen pohti blogissaan EU:n kehityspolitiikka ulkopoliittisten intressien jaloissa, kuinka vuonna 2017 esillä ovat hyvin samat kysymykset kuin vuonna 2010.

Globaali kansalaiskasvatus on ollut yksi Kehyksen tärkeimmistä teemoista jo vuosia. Eurooppalainen yhteistyö teeman parissa alkoi vuonna 2003 eurooppalaisten järjestöjen yhteisellä DEEEP-hankkeella. Kehys toteutti DEEEP-hankkeen tuella esimerkiksi Suomessa vuonna 2011 kansainvälisen kesäkoulun, jota kesäkoulun koordinaattori Riikka Suhonen muisteli blogissaan Laadun ja vaikuttavuuden vuosi 2011.

DEEEP-hankkeita toteutettiin lopulta yhteensä neljä, joista viimeinen päättyi vuonna 2016. Onneksi matka jatkui Kehyksen Bridge 47 -hankkeen parissa vuonna 2017, kiitteli DEEEP4-hankkeen projektipäällikkö Tobias Troll blogissaan How DEEEP is your love?

Vaikuttamistyötä, jäsenjärjestöjen tukemista, kansainvälistä ja sektorit ylittävää yhteistyötä

Aluksi erityisesti EU:n kehitysyhteistyörahoitukseen keskittynyt Kehys teki alusta saakka myös vaikuttamistyötä. Vaikuttamistyön rooli vahvistui 2000-luvun puolivälissä, kun se strategiauudistuksen myötä nostettiin yhdeksi kolmesta Kehyksen päätehtävästä. Strategiaprosessista kirjoitti Kehyksen tuolloinen puheenjohtaja Aki Temisevä blogissaan Kehyksen kasvu poliittiseksi vaikuttajaksi.

Jäsenjärjestöjen vahvistaminen kulki vahvana tavoitteena vaikuttamistyön rinnalla. Yhtenä keinona lisätä jäsenistön Euroopan unionin kehityspolitiikan tuntemusta ja mahdollisuuksia vaikuttaa EU:ssa toimivat järjestömatkat, joita Kehyksen projektikoordinaattorina toiminut Anna Pollari muisteli blogissaan Bryssel, Bryssel, Hanoi, Bryssel.

Kehys teki myös paljon yhteistyötä muiden maiden järjestöjen kanssa. Esimerkiksi Anna Lindh -säätiön tuella tuotiin yhteen kuuden maan kansalaisjärjestöt Itämeren ja Välimeren alueilta. "Vaikka toimijoiden välillä yhteistyö voi ajoittain olla hankalaakin, Välimeren ja Itämeren dialogihanke osoitti, että yhteisten haasteiden ratkominen ja toisilta oppiminen rikastuttaa lopulta kaikkia osapuolia", pohti hankkeeseen osallistunut Tampereen yliopiston professori Tuomo Melasuo blogissaan Yhteistyötä Välimereltä Itämerelle ja päinvastoin.

Yhteistyö myös muiden toimijoiden kuin järjestöjen kanssa oli Kehykselle ominainen toimintatapa. Esimerkiksi OECD:n kanssa yhteistyötä tehtiin vuonna 2012 aloitetussa ruokaturvapilotissa, josta OECD:n yksikönpäällikkö Ebba Dohlman kirjoitti blogissaan The Finnish food security pilot – an important step in advancing Policy Coherence for Development.

Ulkoministeriö oli Kehyksen luottokumppani monissa teemoissa. Yhteistyötä tehtiin esimerkiksi vuoden 2015 EU:n kehitysyhteistyön teemavuonna, jota ulkoministeriön tiedottaja Hanna Päivärinta muisteli blogissaan Kehitysyhteistyön teemavuosi – yhteistyön iloa!.

Kehys kunnostautui myös vaalivaikuttamisessa esimerkiksi vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa. Sirpa Pietikäinen kiitteli Kehyksen vaalivaikuttamisesta blogissaan EU-vaalikeskusteluista vauhtia poliittiseen muutokseen: ”Kehyksen työn tärkeys korostuu esimerkiksi vaaleissa, joissa käydään merkittävistä aiheista julkista keskustelua. On tärkeää tietää ehdokkaiden kannat meitä kaikkia yhteisesti vaikuttavista teemoista.”

Kestävä kehitys haastoi toimintakentän

Kehyksen toiminta-ajatukseen on aina kuulunut ketteryys ja temaattisia työryhmiä perustettiin ja lakkautettiin jäsenistön tarpeita kuunnellen. Vuonna 2016 nähtiin tarve laajentaa toimintaa kestävän kehityksen ja globaalin talouden pariin. Eeva Houtbeckers, joka toimi Kehyksen hallituksessa vuonna 2007 ja sittemmin kestävän talouden työryhmässä, analysoi muutosta blogissaan Nyt puhutaan kestävästä taloudesta: ”Kymmenen vuotta sitten talous oli teema, jota sivuttiin, mutta aiheen käsittely oli vielä hahmottumassa. Nyt teema on hahmottunut kestävän talouden työryhmäksi. Nyt aika on kypsä, ja keskustelu on alkanut.”

Viimeisinä vuosinaan Kehys piti esillä globaalin kansalaiskasvatuksen merkitystä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja aidon muutoksen aikaansaamisessa. Kehys olikin osana CONCORDia perustamassa uutta yhteiseen toimintaan keskittyvää foorumia Action For Sustainable Developmentia, josta foorumin koordinaattori Oli Henman kirjoitti blogissaan Taking Action for Sustainable Development.

Vuonna 2017 Kehystä arvioi kriittisinä ystävinä Kaisu Tuominen ja Miia Toikka. ”Kehys on panostanut vahvasti toimintaan osana useita eri kansainvälisiä järjestöverkostoja. Sen ansiosta Kehyksen toiminnan tulokset ovat mittakaavaltaan suurempia kuin sen resurssien koon perusteella voisi olettaa”, kirjoittivat he blogissaan Kriittisinä ystävinä Kehyksen rinnalla.

Vuonna 2017 Kehys alkoi rakentaa uutta asiantuntija-, yhteistyö- ja kattojärjestöä yhdessä Kepan kanssa. Tavoitteena oli entistä vaikuttavampi ja tuloksellisempi toiminta, johon voitaisiin päästä yhdistämällä resurssit. Näin sulkeutui Kehyksen ympyrä: vuonna 1995 tarina alkoi Kepan suojista, mistä irtauduttiin vuonna 2002 ja 15 vuotta myöhemmin palattiin tekemään yhdessä entistä vaikuttavampaa työtä reilumman maailman puolesta. Yhdistyminen vahvistettiin kesäkuussa 2018 pidetyssä kokouksessa. Uudeksi nimeksi valittiin Fingo ry.

Lisää tietoa

Voit lukea lisää Kehyksen historiasta vuonna 2012 julkaisusta historiikista EU:n kehityspolitiikan raameja oikomassa – Kehys 10 vuotta.