Rilli Lappalainen

Rilli Lappalainen

Kirjoittaja työskentelee Fingon vaikuttamistyön johtajana.

Kuvituskuva

Kestävää kehitystä tukeva johdonmukaisuus alkaa vihdoin näkyä ja kuulua yhä enemmän niin poliittisissa linjauksissa kuin puheissakin. Nyt myös johdonmukaisuutta koskevan kestävän kehityksen tavoitteen 17.14 mittaamista on vihdoin ryhdytty kehittämään.
Lue lisää »
Kuvituskuva

Suomella on takanaan kaksi EU-puheenjohtajakautta vuosilta 1999 ja 2006. Näistä molemmilla saatiin aikaan merkittäviä tuloksia. Puheenjohtajuuskaudet tarjosivat myös järjestöille kanavia tuoda näkemyksiään esiin sekä mahdollisuuden osaamisen kasvattamiseen ja verkostoitumiseen. Tällainen tilaisuus avautuu jälleen vuoden 2019 jälkimmäisellä puoliskolla, kun Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana.
Lue lisää »
Kuvituskuva

Vuonna 2015 Euroopan unioni oli etunenässä luomassa kunnianhimoisia ja transformatiivisia kestävän kehityksen tavoitteita YK:ssa. Kuitenkin EU:lta puuttuu edelleen oma strategia siitä, kuinka unioni toteuttaa kestävää kehitystä. EU-tasolla tarvittaisiin pikaisesti kattava ja kokonaisvaltainen kestävän kehityksen ohjelma, joka kokoaisi yhteen ulkoiset ja sisäiset ulottuvuudet.
Lue lisää »
Kuvituskuva

Asian parissa työskentelevät kasvattajat, järjestötyöntekijät ja muutamat virkamiehet tunnistavat, mistä on kysymys, mutta valitettavan pienen piirin ulkopuolella kovin moni ei. Kuitenkin tällä rakkaalla lapsella on monta nimeä. Erään brittitutkijan mukaan niitä on jo toista sataa: rauhankasvatus, kehityskasvatus, solidaarisuuskasvatus, kulttuurien välinen kasvatus, ihmisoikeuskasvatus, sosiaalinen kasvatus, globaalikasvatus, monikulttuurisuuskasvatus, mediakasvatus, ympäristökasvatus, kestävän kehityksen kasvatus, ilmastokasvatus ja kasvatus aktiiviseen kansalaisuuteen, muutaman mainitakseni.
Lue lisää »
Kepa JOINT Mosambik

Suomi nousi vuonna 2016 muiden Pohjoismaiden ohi Commitment to Development Indexin (CDI) kärkeen. CDI mittaa teollisuusmaiden eri politiikkojen kehitysmyönteisyyttä. Suomen sijoitus parani siitä huolimatta, että se sai aiempaa vähemmän pisteitä useasta politiikka-alasta. Suomi sai parhaat pisteet finanssi- ja investointipolitiikastaan, mutta etenkin maahanmuuttopolitiikassa Suomella riittää vielä huomattavasti parantamista.
Lue lisää »