Kehitysjärjestöt välittivät eurooppaministeri Sampo Terholle kantansta EU:n tulevasta ulkosuhderahoituksesta joulukuun yleisten asioiden neuvoston kokouksen alla.

Kehitysjärjestöt välittivät pääministeri Juha Sipilälle kantansa EU:n tulevaan ulkosuhderahoitukseen Eurooppa-neuvoston joulukuun kokouksen alla.

Euroopan unioni on vuonna 2019 tärkeiden arvovalintojen edessä. Tuleeko unionista aidosti reilumman maailman edelläkävijä vai keskittyykö sen huomio talouskasvun varmistamiseen ja muuttoliikkeen estämiseen?

Mihin suuntaan EU:n ja Afrikan suhteita tulisi nyt kehittää? Tähän etsittiin vastauksia 12. marraskuuta.

Euroopan parlamentti on asettanut jäsenmaita ja komissiota korkeammat ilmastotavoitteet, mutta Merja Kyllönen kyseenalaistaa niiden riittävyyden.

Suomella on takanaan kaksi EU-puheenjohtajakautta vuosilta 1999 ja 2006. Näistä molemmilla saatiin aikaan merkittäviä tuloksia. Puheenjohtajuuskaudet tarjosivat myös järjestöille kanavia tuoda näkemyksiään esiin sekä mahdollisuuden osaamisen kasvattamiseen ja verkostoitumiseen. Tällainen tilaisuus avautuu jälleen vuoden 2019 jälkimmäisellä puoliskolla, kun Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana.

Kehitysyhteistyön EU-teemavuosi 2015 ei Suomen kannalta osunut ihan parhaaseen aikaan. Keskustelu kehitysyhteistyön rahoitusleikkauksista kävi kuumana, ja työn tuloksellisuuskin kirvoitti mielipiteitä.

Sain sähköpostin entiseltä, yhä rakkaalta työnantajaltani: ”Juhlistamme tänä vuonna 15 vuotta täyttävää Kehystä julkaisemalla verkkosivuillamme yhden blogikirjoituksen jokaisesta toimintavuodestamme. Nyt kaipaamme kirjoitusta vuodelle 2008.” Ensimmäinen ajatus: onpa aikaa kulunut. Mitä ihmettä tapahtui vuonna 2008?

EU:n ja Kanadan välisessä CETA-vapaakauppasopimuksessa ekologinen ja sosiaalinen kestävyys jää taloudellisten tavoitteiden varjoon.

Kehitystä tukeva politiikkajohdonmukaisuus (PCD) puhutti joulukuun 12. päivänä Brysselissä kokoontunutta kehitysministerien neuvostoa. Neuvosto rohkaisee komissiota ja EU:n ulkosuhdehallintoa jatkamaan maatason PCD -prosessien ja aloitteiden seuraamista ja kannustaa jäsenmaita tiiviimpään yhteistyöhön EU:n kanssa.