Suomea pidetään kansainvälisesti usein sukupuolten välisen tasa-arvon mallimaana. Viime vuosina tasa-arvoasioissa on kuitenkin otettu jopa takapakkia ympäri maailman. Taantumukselliset arvot ja kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän haastaminen ovat nousussa myös Euroopassa. Siksi suomalaiset järjestöt halusivat haastaa ministerit kertomaan, millaisia konkreettisia toimia he tekivät tasa-arvon eteen Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.

Kehitysrahoituksen seuranta on viime vuosina monimutkaistunut. Perinteisen kehitysavun lisäksi entistä suurempi osuus kehittyville maille suunnatusta kehitysrahoituksesta on lainaa, sekarahoitusta, valtion takauksia tai muuta erityisesti yksityisen sektorin vahvistamiseen suunnattua tukirahoitusta. Virallinen kehitysapu on kuitenkin laskusuhdanteessa jo toista vuotta perätysten.

Fingon kannanotto.

Ensi vuonna on tarkoitus laatia Suomen historian ensimmäinen Afrikka-strategia. Millainen sen pitäisi olla kansalaisjärjestöjen näkökulmasta? Miksi strategialle on kysyntää juuri nyt?

YK:n kestävän kehityksen tavoite 4.7:n mukaan kaikilla ihmisillä tulee olla tiedot ja taidot edistää kestävää kehitystä. 200 päättäjää, tutkijaa ja kansalaisjärjestöjen asiantuntijaa 54 maasta laativat marraskuun alussa Helsingissä järjestetyssä Envision 4.7 -konferenssissa tiekartan ja suositukset tavoitteen toimeenpanemiseksi Euroopassa.

Viime viikkoina on arvailtu, miten kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavaksi komissaariksi ehdolla oleva Urpilainen profiloituu. Omana toiveenani on ollut, että uusi komissaari on vahva yhteistyön, köyhyyden vähentämisen, tasa-arvon ja koulutuksen puolustaja. Näiden odotusten kanssa oli ilo seurata, kun Euroopan parlamentin kehitysvaliokunta tenttasi Urpilaista tiistaina kolme tuntia.

Suomen ja EU:n kehityspolitiikan päätavoitteena on köyhyyden vähentäminen. Köyhyyden vähentäminen on tärkeää, mutta merkityksetöntä, jos samanaikaisesti ei pysäytetä globaalia eriarvoistumista. Tämän vuoksi eriarvoisuuden vähentämisen tuleekin olla keskiössä Suomen ja EU:n kehityspolitiikassa.

Suomalaiset kehitysjärjestöt ovat ottaneet iloisina vastaan tiedon Jutta Urpilaisen (sd.) nimityksestä EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavaksi komissaariksi. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi salkkujaosta Brysselissä tiistaina. Nimitykset varmistuvat lokakuussa, kun Euroopan parlamentti äänestää komission kokoonpanosta.

Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana heinäkuusta joulukuuhun. Puheenjohtajuus osuu kehityspoliittisesti tärkeään aikaan pitkälle tulevaisuuteen kantavien neuvottelujen vuoksi. Samalla Suomella on mahdollisuus nostaa EU:n agendalle myös omia teemojaan, kuten sukupuolten tasa-arvoa.