Fingon kestävän talouden podcast-sarjan neljännessä jaksossa keskustellaan maataloudesta ja ruokaturvasta koronan jälkeisessä maailmassa ja erityisesti kehittyvissä maissa.

Ilmastonmuutos sekä koronaviruspandemia uhkaavat kehittyvien maiden ruokaturvaa. Tässä artikkelissa nostamme esimerkkejä kahden järjestön työn tuloksista ruokaturvan parantamisessa.

Keskiviikkona 3.6. klo 9:00 etäyhteyksin järjestettävässä mediatilaisuudessa Fingo, Fida, Kirkon Ulkomaanapu sekä FFD tarjoavat ajantasaista tietoa globaalista ruokaturvatilanteesta sekä arvioita hätäavun tarpeesta.

Puolet kehitysmaiden maataloustyövoimasta on naisia, mutta suurin osa maataloustuotannon johtopesteistä on miesten hallussa. YK pyrkii vahvistamaan naisten asemaa kehitysmaiden maaseudulla.

Yli kaksi miljardia ihmistä kärsii puhtaan veden puutteesta, kerrotaan Maailman terveysjärjestö WHO:n julkaisemassa raportissa.

Suomi aloittaa kolmivuotiskautensa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n hallintoneuvostossa. Tavoitteena on maailman ruokaturvan parantaminen.

Köyhtyvä maaperä on yksi siirtolaisvirtojen aiheuttajista. Tuhoisaa kehitystä ei ole kuitenkaan vielä myöhäistä estää.

Markkinointitaidot ovat parantaneet viljelijöiden mahdollisuuksia myydä tuotteitaan ja saada parempaa hintaa sadosta Sambiassa.

Kun Etiopian talous kasvaa huimaa vauhtia, toiset näkevät siinä kehitystä. Toisille se merkitsee oikeuksien menetystä.

Suomen osallistumista Agua Zarcan patohankkeeseen on parjattu julkisuudessa sylikaupalla. Kolikolla on kuitenkin myös toinen puoli, kirjoittaa Tapio Wallenius.