EU:n uudet suunnitelmat lisätä entisestään yksityistä rahaa ja lainaa kehitysrahoitukseen voi jopa vaikeuttaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, kirjoittaa kehitysrahoituksen asiantuntija Jan Van de Poel.

Koronaviruspandemia näytti, miksi valtion tärkeitä peruspalveluita ja huoltovarmuutta ei pidä jättää sijoittajien mielenliikkeiden varaan, kirjoittaa tutkija Matti Ylönen.

Saharan eteläpuolista Afrikkaa uhkaa uusi velkakriisi. Jos - tai pikemminkin kun - velkaongelma realisoituu, sen hoitaminen tulee olemaan huomattavasti vaikeampaa kuin edellisen kriisin kohdalla.

Suomen toimintaa Maailmanpankissa ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa ei seurata tarpeeksi, kirjoittaa Kepan vieraskolumnisti Matti Ylönen.

Kehitysrahoituslaitokset ovat kasvavia toimijoita kehitysyhteistyössä. Niiden rooli yksityisen sektorin tukijana aiheuttaa välillä skandaaleja ja jännitettä siitä, kenen etuja rahoituksella ajetaan.

Columbian yliopiston Karl Sauvant kävi Suomessa edistämässä uutta maailmanjärjestystä, jossa sijoitukset tukevat kestävää kehitystä. Se on miehen mielestä kasvava trendi.

Pankki siirtää vastuuta lainaaottaville valtioille. Kriitikkojen mielestä ympäristö- ja sosiaalistandardit laskevat.

Meneillään olevissa neuvotteluissa TTIP-vapaakauppasopimuksen luomiseksi on mukana ronski lemahdus huonoa ilmaa 1990-luvulta.

Panama-vuoto potkaisi EU:ta puuttumaan anonyymeihin yhtiöihin. Komissio ehdottaa yhteistä rekisteriä yritysten edunsaajista, mutta verkkoon jää vielä isoja reikiä, joita Suomella olisi mahdollisuus kutoa umpeen.

Viimeviikkoinen äänestys EU-jäsenyydestä on aiheuttamassa maanjäristyksen myös kansainvälisessä kehityspolitiikassa.