Kehitysrahoituksen seuranta on viime vuosina monimutkaistunut. Perinteisen kehitysavun lisäksi entistä suurempi osuus kehittyville maille suunnatusta kehitysrahoituksesta on lainaa, sekarahoitusta, valtion takauksia tai muuta erityisesti yksityisen sektorin vahvistamiseen suunnattua tukirahoitusta. Virallinen kehitysapu on kuitenkin laskusuhdanteessa jo toista vuotta perätysten.

Politiikkaa tehdään edelleen bruttokansantuote edellä, vaikka se ei kerro meille mitään hyvinvoinnista.

Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää, että materiaalien ja energian käyttöä vähennetään, Helsingissä vieraillut tutkija toteaa.

1. Aikataulutettu tiekartta 0,7 % tavoitteen saavuttamiseksi
2. Täytettävä sitoumus 0,2 % LDC-maihin
3. Turvattava kehitysjärjestöjen toimintaedellytykset
4. Kohdennettava ilmastorahoitusta sopeutumiseen

Fingon päätapahtuma Suomen EU-puheenjohtajakaudella kokosi eri maiden asiantuntijat keskustelemaan, kuinka talouden prioriteetit muutetaan kestävämmiksi.

Kansalaisjärjestöjen kirje ministeri Lintilälle EUn julkisesta maakohtaisesta veroraportoinnista

Paras vaihtoehto Agenda 2030 -tavoitteiden rahoittamiseen ovat valtioiden omat verotulot, mutta valtioiden veronkantokyky vaihtelee rajusti. Suomi voisi tukea nykyistä vahvemmin kehittyvien maiden veropolitiikan ja -käytöntöjen vahvistamista.

Onko media nykyisen talousparadigman säilyttäjä vai voiko journalismi myös haastaa ja uudistaa talousjärjestelmää? Kuuluisiko ilmastonmuutos sanomalehden taloussivuille? Entä miten talouskehitys heijastuu ihmisten hyvinvointiin?

Kestävä kehitys edellyttää, että talouskasvun rinnalla tarkastellaan ja tavoitellaan ihmisten hyvinvointia sekä ympäristökestävyyttä. Suomen kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo tuo Helsinkiin kansainvälisiä asiantuntijoita pohtimaan, kuinka kestävyyden ja hyvinvoinnin mittareiden painoarvoa voi kasvattaa.

Fingon lausunto Eduskunnan valtionvarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostolle 16.10.2019