Keskustelu EU:n kehitysrahoituksen tulevaisuudesta ja erityisesti yksityiselle sektorille kanavoitavasta rahoituksesta käy kuumana. Jäsenmaissa ja myös Brysselissä painotetaan kehityspoliittisten tavoitteiden parempaa saavuttamista (niin sanottua policy-first-ajattelua) rahoitusuudistuksen motivaattorina, mutta toisaalta työryhmässä on kuitenkin jumiuduttu väittelyyn Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin paremmuudesta.

Missä maailma menee 17 kestävän kehityksen tavoitteen suhteen? Tätä kysymystä kokoontui arvioimaan korkean tason poliittinen foorumi HLPF (High Level Political Forum) heinäkuussa New Yorkissa. Fingon vetämän Bridge47-verkoston tapahtuma käsitteli HLPF:ssä koulutusta ja jatkuvaa oppimista, joita tarvitsemme saavuttaaksemme kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteet.

Ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen edistymisestään raportoinut EU kiillotti kilpeään Suomen ja EU:n tapahtumassa YK:ssa.

Suomi on tehnyt pitkäjänteistä ja vaikuttavaa työtä seksuaaliterveyden ja -oikeuksien (SRHR-oikeuksien) edistämiseksi kehityspolitiikassa. Konservatiiviset, naisten oikeuksia ja seksuaalioikeuksia vastustavat liikkeet ovat vahvistuneet ympäri maailman, joten SRHR-oikeuksien puolustaminen on juuri nyt tärkeämpää kuin koskaan.

Nälän poistuminen maailmasta vuoteen 2030 mennessä vaatii ripeitä toimia ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä, selviää HLPF:ssa julkaistusta ruokaturvaraportista.

Siirtolaisuudesta ja pakolaisuudesta on uutisoitu viime vuosina paljon. Kyseessä ovat monimutkaiset, globaalit ja pitkään jatkuneet ilmiöt, joista ihmiset ansaitsevat faktoihin perustuvaa ja ymmärrettävää uutisointia. Frame, Voice, Report! -hankkeen keskustelutilaisuudessa Brysselissä kolme toimittajaa kertoi, kuinka he pyrkivät työssään pintaraapaisua syvemmälle kirjoittaessaan pakolaisista ja siirtolaisuudesta.