Suomalaiset kehitysjärjestöt edistävät monin tavoin työllisyyttä sekä työntekijöiden oikeuksia kehittyvissä maissa. Kerromme tässä artikkelissa kolmen suomalaisen järjestön kehitysyhteistyön tuloksista kestävän toimeentulon parissa.

Turvallisuus on noussut kehityspolitiikan uudeksi prioriteetiksi. Kriitikot varoittavat, että kehitysvaroilla tuetaan EU:n omia turvallisuusintressejä.

Uusi kehityspolitiikan selonteko painottaa naisten ja tyttojen oikeuksien ja aseman vahvistamista
sekä kehitysmaiden elinkeinojen ja tyopaikkojen lisäämistä.

Uusi kehityspolitiikan selonteko vahvistaa kehityspolitiikkamme tavoitteeksi äärimmäisen köyhyyden
poistamisen ja eriarvoisuuden vähentämisen sekä ihmisoikeuksien toteutumisen. Kepa pitää näitä
tavoitteita äärimmäisen tärkeänä.

Ensin tulivat mikrolainat, sitten finanssiosallisuus. Nyt rahoituspalveluja yritetään viedä uuden teknologian avulla kaikkialle. Fintech-yritysten datan keräykseen liittyy kuitenkin suuria eettisiä kysymyksiä.

Nykyinen talousajattelu on johtanut köyhyyden kasvuun monissa Euroopan maissa, minkä lisäksi useat Afrikan ja Aasian maat kärsivät edelleen vakavasta köyhyydestä, kirjoittaa Kepan vieraskolumnisti Timo Kuusiola.

Paljonko maailmassa on köyhiä? Virallista tilastoa ja köyhyysrajaa laskee Maailmanpankki. Tutkijat ovat kuitenkin asiasta erimielisiä. Järkevä köyhyysraja saattaisi olla jopa viisinkertainen. Tai sitten rajoja tarvittaisiin useita.

Suuriin ongelmiin vastaamiseksi tarvitaan lisää resursseja ja lisää yhteistyötä.

Maailmantalous kasvaa, mutta vakaan työn löytäminen osoittautuu monelle edelleen vaikeaksi paisuvan työvoiman takia. Kehitysmaissa yhä monet tekevät töitä äärimmäisessä köyhyydessä.

Maailman 500 rikkainta ihmistä kasvatti omaisuuttaan Bloombergin mukaan huimalla tuhannella miljardilla dollarilla vuonna 2017. Samaan aikaan, kun megarikkaat rikastuvat, syvenee eriarvoisuus.