Ulkoministeriön hanketuen hakijoiden määrä on jatkanut laskuaan. Tämä on haaste moniääniselle kansalaisyhteiskunnalle, arvioivat Fingon asiantuntijat Pauliina Savola, Niina Tenhio ja Reija Mikkola.

Fingon lausunto Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle 19.11.2020 EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksesta ja kehitysyhteistyön rahoituksesta.

Fingo lausui Eduskunnan ulkoasianvaliokunnalle hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2021 ja kansainvälisestä kehitysyhteistyöstä.

Fingon lausunto hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2021 (HE 246/2020) ja kansainvälisestä kehitysyhteistyöstä eduskunnan valtionvarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostolle.

Fingo välitti ministerille kantojaan EU:n kehitysyhteistyörahoituksesta ja suhteista Afrikkaan EU:n kehitysministerien kokouksen alla.

Hallituksen ensi vuodelle hyväksymän talousarvioesityksen mukaan kehitysyhteistyön määrärahoja nostetaan hallitusohjelman mukaisesti. Suomi käyttää ensi vuonna varsinaiseen kehitysyhteistyöhön yli 710 miljoonaa euroa, eli kasvua on lähes 29 miljoonaa euroa. Kehitysjärjestöt saavat esityksen mukaan reilun neljän miljoonan euron, eli noin viiden prosentin korotuksen.

Valtiovarainministeriön budjettiluonnoksessa kehitysyhteistyön rahoituksen tasoa nostetaan hallitusohjelman mukaisesti. Järjestöt kiittävät ehdotusta.

Toivottavasti ensi vuoden budjetin laatijat muistavat, että Suomen elpyminen edellyttää myös kehittyvien maiden tukemista, kirjoittaa Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.

OECD:n kehitysapukomitea päätti, että kehitysrahoittajat voivat tilastoida anteeksiannettavat tai uudelleen aikataulutetut lainat osaksi virallista kehitysapua.

Saksa astui heinäkuun alussa EU:n puheenjohtajamaan rooliin, mutta kehityspolitiikan agendalla ei näytä olevan tilaa uusille avauksille. Päällimmäisenä pyörivät neuvottelut EU:n monivuotisesta rahoituksesta.