Rahoitusta saavien järjestöjen määrä jatkaa laskuaan, ja järjestöjen toiminta keskittyy yhä enenevissä määrin pääkaupunkiseudulle. Pienien ja keskisuurien järjestöjen työ kaipaa nyt puolustajaa.

Kehitysrahoituksen seuranta on viime vuosina monimutkaistunut. Perinteisen kehitysavun lisäksi entistä suurempi osuus kehittyville maille suunnatusta kehitysrahoituksesta on lainaa, sekarahoitusta, valtion takauksia tai muuta erityisesti yksityisen sektorin vahvistamiseen suunnattua tukirahoitusta. Virallinen kehitysapu on kuitenkin laskusuhdanteessa jo toista vuotta perätysten.

Hallitus esittää talousarvion täydennyksessä 800 000 euron lisärahoitusta järjestöille ensi vuoden budjettiin. Summat jakautuvat ulkoministeriön, oikeusministeriön ja ympäristöministeriön kesken.

Fingon kannanotto.

1. Aikataulutettu tiekartta 0,7 % tavoitteen saavuttamiseksi
2. Täytettävä sitoumus 0,2 % LDC-maihin
3. Turvattava kehitysjärjestöjen toimintaedellytykset
4. Kohdennettava ilmastorahoitusta sopeutumiseen

Fingon lausunto Eduskunnan valtionvarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostolle 16.10.2019

Köyhissä valtioissa on intressiryhmiä ja ideologisia erimielisyyksiä aivan kuten rikkaammissakin, muistuttaa Teppo Eskelinen kolumnissaan.

Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana heinäkuusta joulukuuhun. Puheenjohtajuus osuu kehityspoliittisesti tärkeään aikaan pitkälle tulevaisuuteen kantavien neuvottelujen vuoksi. Samalla Suomella on mahdollisuus nostaa EU:n agendalle myös omia teemojaan, kuten sukupuolten tasa-arvoa.

Valtiovarainministeriön esitys vuoden 2020 talousarvioksi lunastaa pitkälti hallitusneuvotteluiden lupaukset kehitysyhteistyön määrärahojen korotuksesta, kansalaisyhteiskunnan systemaattisesta tukemisesta sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja kestävän kehityksen asettamisesta kehityspolitiikan keskiöön.

Keskustelu EU:n kehitysrahoituksen tulevaisuudesta ja erityisesti yksityiselle sektorille kanavoitavasta rahoituksesta käy kuumana. Jäsenmaissa ja myös Brysselissä painotetaan kehityspoliittisten tavoitteiden parempaa saavuttamista (niin sanottua policy-first-ajattelua) rahoitusuudistuksen motivaattorina, mutta toisaalta työryhmässä on kuitenkin jumiuduttu väittelyyn Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin paremmuudesta.