Köyhissä valtioissa on intressiryhmiä ja ideologisia erimielisyyksiä aivan kuten rikkaammissakin, muistuttaa Teppo Eskelinen kolumnissaan.

Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana heinäkuusta joulukuuhun. Puheenjohtajuus osuu kehityspoliittisesti tärkeään aikaan pitkälle tulevaisuuteen kantavien neuvottelujen vuoksi. Samalla Suomella on mahdollisuus nostaa EU:n agendalle myös omia teemojaan, kuten sukupuolten tasa-arvoa.

Valtiovarainministeriön esitys vuoden 2020 talousarvioksi lunastaa pitkälti hallitusneuvotteluiden lupaukset kehitysyhteistyön määrärahojen korotuksesta, kansalaisyhteiskunnan systemaattisesta tukemisesta sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja kestävän kehityksen asettamisesta kehityspolitiikan keskiöön.

Keskustelu EU:n kehitysrahoituksen tulevaisuudesta ja erityisesti yksityiselle sektorille kanavoitavasta rahoituksesta käy kuumana. Jäsenmaissa ja myös Brysselissä painotetaan kehityspoliittisten tavoitteiden parempaa saavuttamista (niin sanottua policy-first-ajattelua) rahoitusuudistuksen motivaattorina, mutta toisaalta työryhmässä on kuitenkin jumiuduttu väittelyyn Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin paremmuudesta.

Mitä suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät kehittyvissä maissa? Missä maissa suomalaisjärjestöt toimivat? Tutustu Fingon julkaisemaan visualisaatioon ulkoministeriön rahoittamasta järjestöjen kehitysyhteistyöstä vuonna 2018.

Arvoisa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, me suomalaiset kehitysjärjestöt haluamme lämpimästi onnitella Teitä uudesta merkittävästä tehtävästä kehitysyhteistyöstä vastaavana ministerinä!

Fingon jäsenet kampanjoivat Säätytalolla kehitysyhteistyörahoituksen noston puolesta.

Fingo välitti kantojaan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaiselle toukokuisen EU:n kehitysministerien kokouksen alla erityisesti EU:n kehityspolitiikkaan liittyen.

Laadukkaan ja tuloksellisen kehitysyhteistyön tärkein tehtävä on köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen tukeminen. Kumppanimaiden omistajuus on edellytys kestävän kehityksen toteutumiselle. Kun kehittyvien maiden ja ihmisten päätäntävalta kehitysyhteistyön suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa kasvaa, työ vastaa paremmin paikallisia tarpeita ja tukee ihmisten omia ponnisteluita.

Suomen kehitysrahoituksen taso on jähmettynyt puoleen kansainvälisestä tavoitteesta, johon Suomi sitoutui jo vuonna 1970. Fingo kampanjoi eduskuntavaalien alla kehitysrahoituksen nostamisen puolesta. Nolo totuus -kampanjan loppukiri otetaan nyt, kun hallitusneuvottelut ovat kiihkeimmillään.