Fingo toivottaa lämpimästi tervetulleeksi Suomen uuden Sustainable Europe – Sustainable Future -EU-puheenjohtajakausiohjelman. Jo ohjelman nimi kertoo, että kestävyys on Suomen puheenjohtajakauden läpileikkaava teema. Pintaa raaputtamalla ohjelmasta löytyy myös kehitettävää, jotta Suomen kaudella EU:sta tulee nykyistä reilumpi ja kestävämpi.

Kehitysapukomitean jäsenmaat ja kansalaisjärjestöt kokoontuivat Pariisiin puimaan kansalaisyhteiskunnan muuttuvaa tilaa, ilmastokriisiä ja kehitysrahoituksen trendejä.

Eduskuntavaalit ovat kansallisen tutkistelun paikka meille tärkeimmistä teemoista.

Vuonna 2018 tehtyjen uudistusten keskelläkin Fingon onnistui pitämään vauhdin yllä ja jäsenet mukana varsinaisessa toiminnassaan.

Fingon Kansalaisyhteiskunta ja demokratia -vaalitentissä tuomittiin vihapuhe ja kannatettiin kehitysrahoituksen nostamista.

Suomen Unicef on niittänyt mainetta sosiaalisen median taiturina. Järjestö paitsi levittää tietoa ja kerää varoja, käy erityisesti Facebookissa tiivistä keskustelua ihmisten kanssa. Nyt Suomen järjestökentän sosiaalisen median jätti kertoo parhaat vinkinkkinsä muille järjestöille.

Ulkoministeriön päätökset kansalaisjärjestöjen valtionavustuksista iskevät kipeästi järjestökentän kriittisiin ääniin. Finnwatch ja SaferGlobe paikkaavat rahoitusvajetta muun muassa joukkorahoituksella.

Noudattaakseen Agenda 2030:n keskeisiä periaatteita Suomen on huolehdittava siitä, että kehitysyhteistyö tavoittaa kaikista haavoittuvammassa asemassa olevat ihmiset, kirjoittaa Fingon kestävän kehityksen asiantuntija Jussi Kanner.

Fingo kampanjoi eduskuntavaalien alla sen eteen, että Suomi nostaisi kehitysyhteistyömäärärahansa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2028 mennessä. Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Jonas Biström vastaa 10 kysymykseen kehitysyhteistyöstä ja kehitysrahoituksesta.

Polku2030-hanke selvitti Suomen kestävän kehityksen politiikkaa. Kehitysjärjestöt vaativat, että Agenda 2030 -tavoitteet eivät jää hallitusohjelmassa tyhjäksi lupaukseksi.