Madridin joulukuun ilmastokokouksessa pitäisi päättää Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon yksityiskohdista. Luvassa on tiukkaa vääntöä päästöjen laskemisesta ja rahasta, joista erimielisten valtioiden olisi sovittava. Ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat myös EU:ta päivittämään nopeasti ilmastotavoitteensa 1,5 asteen lämpenemisrajan mukaiseksi.  

Joitakin ilmastonmuutoksen aiheuttamia tuhoja voimme minimoida ilmastonmuutoksen hillinnällä ja sopeutumisella, joitakin voimme korvata Varsovan mekanismin täytäntöönpanon kautta. On kuitenkin myös menetyksiä, joita ei ole mahdollista korvata, kirjoittaa Fingon ilmastoasiantuntija Enni Kallio.

Suomen ja EU:n kehityspolitiikan päätavoitteena on köyhyyden vähentäminen. Köyhyyden vähentäminen on tärkeää, mutta merkityksetöntä, jos samanaikaisesti ei pysäytetä globaalia eriarvoistumista. Tämän vuoksi eriarvoisuuden vähentämisen tuleekin olla keskiössä Suomen ja EU:n kehityspolitiikassa.

Kehitysjärjestöjen on lähes mahdoton lopettaa kaikkea työhön kuuluvaa lentämistä, mutta moni järjestö pyrkii vähentämään päästöjään nykyään aktiivisesti. Tarjolla on myös green office -sertifiointi määrätietoiseen ilmastotyöhön.

Ei ole mitään syytä olla ottamatta tosissaan väitettä, että väestönkasvu on merkittävä haaste planeettamme ilmastoa ja ympäristöä koskevissa ongelmissa. Ne, jotka pitävät väestönkasvua ilmastonmuutoksen juurisyynä, päätyvät kuitenkin lopulta kasvutalouden kritiikin äärelle, kirjoittaa Suomen Lähetysseuran taloudellisen oikeudenmukaisuuden asiantuntija Niko Humalisto.

Pelkkä fossiilisista polttoaineista luopuminen ei riitä, vaan tarvitaan toimia maankäyttösektorilla ja kehityspolitiikassa, jotta lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, kuuluu hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n maankäyttöä koskevan raportin pääviesti.

Kansalaiset marssivat kaduilla ja kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli peräänkuuluttaa nopeita ilmastotoimia. Samaan aikaan EU:n ilmastotavoitteet ovat kuitenkin vanhentuneet. Suomen on kiritettävä yhdessä muiden kunnianhimoisten maiden kanssa EU:n ilmastopolitiikka 1,5 asteen mukaiseksi.

Fingo yhdessä ympäristöjärjestöjen kanssa välitti ilmastoviestit pääministeri Anni Rinteelle ennen Eurooppa-neuvoston kokousta.

Suomen tärkein tehtävä Euroopan unionin puheenjohtajamaana on vauhdittaa välittömiä toimia ilmastokriisin selättämiseksi, painottavat suomalaiset ympäristö- ja kehitysjärjestöt, kun Suomen EU-puheenjohtajuuskauden alkuun on vajaat kaksi viikkoa.

Metsäkadon ja elinympäristöjen heikentymisen jatkuminen pahentaa ilmastokriisiä ja tuhoaa ihmiskunnan hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Päättäjien Suomessa ja EU:ssa on pysäytettävä metsäkato ja suojeltava elinympäristöjä. Alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen tukeminen on avainasemassa, jotta luonto voi elpyä.