Rahoitusta saavien järjestöjen määrä jatkaa laskuaan, ja järjestöjen toiminta keskittyy yhä enenevissä määrin pääkaupunkiseudulle. Pienien ja keskisuurien järjestöjen työ kaipaa nyt puolustajaa.

Yritysyhteistyön muodot moninaistuvat. Aktivismi muuttaa muotoaan. Puheen valta kasvaa. Auttamistyötä kriminalisoidaan. Kansalaisoikeudet ovat kaupan.

Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon syyskokouksessa valittiin järjestön uusi hallitus ja hyväksyttiin ensi vuoden toimintasuunnitelma sekä talousarvio. Kokouksessa esiteltiin myös Fingon viisi uutta jäsenjärjestöä.

Hallitus esittää talousarvion täydennyksessä 800 000 euron lisärahoitusta järjestöille ensi vuoden budjettiin. Summat jakautuvat ulkoministeriön, oikeusministeriön ja ympäristöministeriön kesken.

Maakoordinaattorit ja fasilitaattorit ovat Abiliksen suomalaisille työntekijöille kollegoita, joiden kanssa on tärkeä jakaa tietoa ja kokemuksia, käydä keskusteluita, saada ja antaa vertaistukea sekä kerätä ja jakaa ideoita, kirjoittaa Abiliksen ohjelmakoordinaattori Marina Kitaigorodski.

Kehitysyhteistyö ja globaalikasvatus täydentävät toisiaan, kun tavoitteena on luoda aktiivisia maailmankansalaisia, sanoo Hanna Hjerppe Taksvärkki ry:stä. Järjestöjen globaalikasvatusverkostoon kuuluu jo lähes 120 jäsentä.

Kulttuurialan kehitysyhteistyön kultakausi saattaa olla takanapäin, mutta edelleen osa kehitysjärjestöistä käyttää työssään taiteen keinoja.

Ilmastolakkoilijat, eettiset kuluttajat ja SASKin kunnon työn lähettiläät osoittavat, että ihmisillä on yhä palavampi halu oppia, tietää ja auttaa. Omistajien edun palveleminen on vanhanaikaista, ei solidaarisuus.

Demokratia ja toimivat yhteiskunnat on yksi hallituksen kehityspolitiikan painopistealueista. Demokratian toteutuminen edellyttää vapaata mediaa, joka juuri nyt tarvitsee kipeästi puolustajia, kirjoittaa Vikesin toiminnanjohtaja Auli Stark.