Kehitysyhteistyöjärjestöt pitävät hallituksen uusia leikkauspäätöksiä Suomen kehitysrahoitukseen erittäin kielteisinä. Hallitus linjasi kehysriihessä leikkaavansa kehitysrahoitusta 50 miljoonalla eurolla tulevina vuosina. Lisäksi hallitus aikaistaa jo aiemmin linjattuja leikkauksia.
”Tämä on kova kolaus ensisijaisesti maailman heikoimmassa asemassa oleville ihmisille, mutta myös Suomen omalle edulle. Kehityspolitiikka on erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja vaikuttaa etenkin turvallisuuteen, taloussuhteisiin ja Suomen vaikutusvaltaan”, sanoo Fingon toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi.
Hallitus linjasi viime vuonna hallitusohjelmassa miljardin euron leikkauksista hallituskauden aikana. Fingosta muistutetaan, että jo nämä leikkauspäätökset ovat kovia.
”Uudet leikkaukset iskevät vanhojen leikkauspäätösten päälle. Leikkausten aikaistaminen myös haastaa lakkautetuksi päätettyjen maaohjelmien hallittua alasajoa. Leikkausten vaikutukset ovat moninkertaiset köyhimmille maille, joissa kehitys otti takapakkia koronapandemian aikana” sanoo, Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
”Vaarana on, että uusien leikkausten myötä Suomi joutuu purkamaan sitoumuksia ja muuttamaan kehityspolitiikan perustaa. Pienelle maalle mahdollisuudet ovat kansainvälisiä. Suomi katsoo sisäänpäin, eikä näe eteensä”, Nalbantoglu painottaa.
Suomen etu on olla heikoimpien puolella
Myös muut kansalaisjärjestöt ovat samoilla linjoilla.
”Leikkaukset kehitysyhteistyöstä ovat leikkauksia köyhimmiltä ja tasa-arvosta. Tällaisena aikana tasa-arvon vahvan puolestapuhujan käpertyminen itseensä on erityisen haitallista”, sanoo Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen.
”Kehitysyhteistyön leikkaukset vaarantavat työn sorrettujen ryhmien, muun muassa vammaisten ihmisten, oikeuksien puolesta. Kehitysyhteistyöstä leikkaaminen vie niiltä, joilla on jo valmiiksi vähiten”, sanoo Abilis-säätiön puheenjohtaja Amu Urhonen.
Fingon Ilmari Nalbantoglu lisää, että kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu ja rauhantyö ovat keinoja rakentaa turvallisempaa ja vakaampaa maailmaa. Ne ovat työkaluja tarttua kriisien ja konfliktien juurisyihin, kuten ihmisoikeuksien polkemiseen ja demokratian rapautumiseen. Nalbantoglu muistuttaa, että konfliktien ehkäisemättä jättämisellä on kova inhimillinen, mutta myös taloudellinen hintalappu.
Suomen etu on olla heikoimmassa asemassa olevien puolella – asuivatpa he missä vain.
”Suomen kehitysyhteistyövaroin tehdään esimerkiksi rauhantyötä 20 maassa, luodaan työpaikkoja – jo noin 2 miljoonalle ihmiselle – sekä osallistutaan 100 miljoonan ihmisen hätäapuun yhdessä YK-järjestöjen kanssa. Lisäksi sillä turvataan lasten ja nuorten pääsyä kouluun, tarjotaan hädänalaisille suojaa ja etsitään ratkaisuja konflikteihin. Kaikki tämä luo turvallisempaa maailmaa. Se on myös Suomen etu – keskinäisriippuvaisessa maailmassa toisella puolella maapalloa tapahtuvat ongelmat vaikuttavat myös meihin”, Nalbantoglu sanoo.
”Hallitus päätti kehysriihessä kuitenkin uudelleenkohdentaa 10 miljoonaa euroa suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työhön. On myönteistä, että järjestöjen hyvä työ huomioidaan ja sitä arvostetaan”, Nalbantoglu toteaa.
Yhteystiedot
Salla Peltonen, viestintäjohtaja, Fingo (pääasiallinen haastateltava Fingosta 16.4.–18.4.)
050 317 6710 | salla.peltonen@fingo.fi
Ilmari Nalbantoglu, vaikuttamistyön johtaja, Fingo
050 317 6693| ilmari.nalbantoglu@fingo.fi
Ossi Heinänen, pääsihteeri, Plan International Suomi
+358 40 752 0080, ossi.heinanen@plan-international.org
Amu Urhonen, puheenjohtaja, Abilis-säätiö
044 7316 339, amu.urhonen@kolumbus.fi
Lisää haastateltavia kehitysjärjestöistä
Haastateltavia kansalaisjärjestöistä (pdf)
Lisätietoja kehitysyhteistyön tuloksista:
Ulkoministeriön tulosraportti: https://um.fi/web/kehityspolitiikan-tulosraportti-2022/yhteenveto
Fingo: kehitysyhteistyön tuloksia: