Keräilijäreservaatin asukkaat valmistautuvat pirarucu-kalan pyyntiin Medio Juruán Amazonasin osavaltiossa Brasiliassa. Siemenpuu tukee keräilijäväestön liitto CNS:ää.
Keräilijäreservaatin asukkaat valmistautuvat pirarucu-kalan pyyntiin Medio Juruán Amazonasin osavaltiossa Brasiliassa. Siemenpuu tukee keräilijäväestön liitto CNS:ää.
Kuva:
Siemenpuusäätiö
Uutinen

Ympäristöjärjestöt kaipaavat ilmastotoimien ohella tukea luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen

Kevään eduskuntavaalit julistettiin monessa yhteydessä ilmastovaaleiksi. Kehitysyhteistyötä tekevät ympäristöjärjestöt odottavat, että puheet näkyisivät tällä hallituskaudella myös rahoituksessa.
Sanna Jäppinen
24.7.2019

Suomen Luonnonsuojeluliitto (SLL) käynnisti ensimmäisen kehitysyhteistyöhankkeensa vuonna 2011. Mikä sai suomalaisen ympäristöjärjestön suuntaamaan Madagaskarin metsiin?

”Halusimme hyödyntää osaamistamme metsiensuojelusta ja -kartoituksesta. Melko pienillä panostuksilla voimme tehdä kehitysmaassa paljon luonnon monimuotoisuuden eteen”, SLL:n lähialue- ja kehitysyhteistyökoordinaattori Olli Turunen vastaa.

Madagaskarilta saadut kokemukset metsien ja soiden suojelusta ovat olleet niin hyviä, että nyt SLL:n suunnitelmissa on tehdä kehitysyhteistyötä myös kuivien alueiden Afrikassa, esimerkiksi Gambiassa.

”Haluamme panostaa metsien kokonaisvaltaiseen turvaamiseen. Metsät liittyvät luonnon monimuotoisuuteen, hiilivarantoihin sekä veden saatavuuteen ja ruokaturvaan. Kun metsät katoavat, seuraa kuivuutta ja nälänhätää, sadekaudet lyhenevät ja ongelmavyyhti kasvaa.”

Siemenpuu puolustaa yhteisöjen oikeuksia metsiin

Vaikka kehitysyhteistyö on SLL:lle melko uusi aluevaltaus, on se toiminut kehittyvien maiden ympäristökysymysten parissa jo pitkään, esimerkiksi vuonna 1998 perustetun Siemenpuu-säätiön taustaorganisaationa. Siemenpuun ydintehtävänä on alusta asti ollut kehitysmaiden kansalaisjärjestöjen omien hankkeiden tukeminen. 

Säätiön takaa löytyy SLL:n lisäksi 14 muuta kehitys- ja ympäristöjärjestöä pienestä, vapaaehtoisvoimin pyörivästä Kehitysmaayhdistys Pääskyistä maailmanlaajuiseen jättiin WWF:ään.

Perustajajärjestöistä aktiivisimmin Siemenpuun linjaa ovat rakentaneet säätiön hallitukseen jäseniä esittäneet Maan Ystävät, Uusi tuuli, Luonto-liitto sekä Ympäristö ja kehitys, kertoo ohjelmakoordinaattori Kirsi Chavda.

”Metsäkysymykset sosiaalisesta näkökulmasta ovat aina olleet meillä isossa roolissa. Siis se, miten alkuperäiskansojen ja perinteisten yhteisöjen oikeudet metsien hallintaan, elinkeinon hankkimiseen ja ihmisarvoiseen elämään toteutuvat.”

Vaikka Siemenpuu on kehitysyhteistyökentän konkari, on se myös uusimpia tulokkaita Fingon jäsenistössä – se liittyi kattojärjestöön vasta tänä vuonna. Tiivistä yhteistyötä on toki ollut tähänkin asti, olihan Fingon edeltäjä Kepa yksi säätiön perustajista.

”Täysivaltaisena jäsenenä saamme nyt varmemmin tietoa Fingosta päin, ja toisaalta voimme itse koittaa vaikuttaa Fingon sisällä esimerkiksi ilmastoteemaan”, Chavda perustelee tuoretta jäsenyyttä.

Toive etelästä: ottakaa ilmastonmuutos huomioon

Siemenpuun kehitysmaissa tukemat hankkeet on jaettu viiteen kokonaisuuteen: ilmasto- ja energiaoikeudenmukaisuus, maaseudun naiset ja ruokasuvereniteetti, metsä- ja rannikkoekosysteemien suojelu ja kestävä käyttö, metsäyhteisöjen biokulttuuriset oikeudet sekä oikeudenmukainen siirtymä ekologiseen demokratiaan.

”Aiemmin ajattelimme, että muut järjestöt keskittyvät niin paljon ilmastonmuutokseen, että me teemme töitä perinteisten teemojemme eli esimerkiksi juuri sosiaalisten metsäkysymysten parissa”, Chavda toteaa.

Nykyään ilmastonmuutos on kuitenkin vahvasti läsnä jokaisessa kokonaisuudessa, sillä etelän järjestöt ovat niin toivoneet: ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo selvästi niiden toiminnassa.

”Esimerkiksi Brasiliassa olemme tukeneet pitkään keräilijäväestön liittoa, ja päähuomio on edelleen keräilijäyhteisön oikeudessa metsien käyttöön. Mutta jos esimerkiksi tietyn kasvin sato tuhoutuu yhtenä vuonna lämmenneen ilmaston vuoksi, huomioimme, kuinka keräilytuotteiden monipuolisuus auttaisi toimeentulossa eli helpotamme myös keräilijöiden sopeutumista ilmastonmuutoksen seurauksiin.”

Kalastusta Canavieirasin merellisessä keräilijäreservaatissa Bahiassa, Brasiliassa.
Kalastusta Canavieirasin merellisessä keräilijäreservaatissa Bahiassa, Brasiliassa. Siemenpuu tukee merellisten reservaattien kattojärjestöä Confremia.
Kuva:
Siemenpuusäätiö

Ympäristö näkyy puheissa, muttei niinkään rahoituksessa

Ilmasto ja ympäristö ovat nousseet Suomen politiikan kärkiteemoiksi viimeistään viime syksynä julkaistun kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin myötä.

”Järjestöjen ajamat asiat pääsivät paljon esille esimerkiksi vaalikeskusteluissa, ja eihän meillä varmaan olisi nyt ympäristö- ja ilmastoministeriä ilman järjestöjen työtä”, Chavda toteaa.

Hänen mielestään kampanjointi on kuitenkin keskittynyt paljon kotimaisiin ilmastotoimiin, ja erityisesti kehityspolitiikan ja -rahoituksen osalta nyt kaivattaisiin ryhtiliikettä Sipilän hallituskauden jäljiltä. Viime hallituksen aikana esimerkiksi päästöhuutokaupasta kerättyjen tulojen suuntaaminen kehitysyhteistyöhön ja kansainväliseen ilmastorahoitukseen lopetettiin.

Luonnon monimuotoisuutta tukevien hankkeiden suhteen kohtelu on ollut vielä tylympää, Olli Turunen arvioi.

”Ulkoministeriön tilastojen perusteella biodiversiteettihankkeiden rahoitus kehitysyhteistyössä on laskenut kuin lehmän häntä – sekä yleisesti että järjestöjen osalta”, Turunen ihmettelee.

”Tiedossani on, että SLL:n ja Siemenpuun lisäksi luonnon monimuotoisuuteen liittyvää kehitysyhteistyötä tekee järjestöistä tällä hetkellä vain WWF.”

Arvoista ei tingitä – tulosohjaus kuuluu yritysmaailmaan

Siemenpuulle viime hallituskauden tiukka kehityspolitiikka tarkoitti 65 prosentin pudotusta rahoituksessa. Vaikka rajut leikkaukset koskettivat kaikkia kehitysyhteistyöjärjestöjä, Chavda arvelee, että Siemenpuun kohdalla niukkuuteen vaikutti osaltaan säätiön vahva halu pitää kiinni arvoistaan ja periaatteistaan.

”Meille ohjelman tekemisessä pääasia ei ollut viimeisen tulosohjausmuodin mukainen kehikko. Koimme haasteelliseksi monimutkaisten asioiden yksinkertaistamisen esimerkiksi suoraviivaisten tulokset versus eurot -taulukoiden muotoon.” 

Arvot ovat nousseet esille myös silloin, kun säätiössä on viime aikoina keskusteltu paljon siitä, miten pitäisi suhtautua ilmastopäästöjen kompensointiin. Voisihan se olla oiva mahdollisuus hankkia lisärahoitusta tiukassa taloudellisessa tilanteessa.

”Virallista päätöstä ei ole tehty, mutta kompensointia ei nähdä kestävänä ratkaisuna. Mieluummin fossiiliset pitäisi jättää maan sisään. Meidän kauttamme ei siis voi kompensoida päästöjään, mutta voi lievittää huonoa omatuntoaan lahjoittamalle rahaa, jota käytetään esimerkiksi yhteisöpohjaisten metsien hallinnan tukemiseen”, Chavda sanoo.

Mehiläistarhauksen opiskelua efén kansallismetsässä Amazonasin osavaltiossa Siemenpuun tuella.
Mehiläistarhauksen opiskelua Tefén kansallismetsässä Amazonasin osavaltiossa Siemenpuun tuella.
Kuva:
Siemenpuusäätiö