Useat ympäristöaktiivit ja -tieteilijät vaativat, että
vuonna 2012 päättyvän Kioton pöytäkirjan seuraaja olisi käytössä jo
vuonna 2008, jotta ilmaston lämpenemistä voitaisiin hillitä
mahdollisimman tehokkaasti. Myös yritysmaailma toivoo, että sijoitusten
suuntaamisen ohjenuoraksi saataisiin mahdollisimman pian selville pitkän tähtäimen
ilmastosäännöt, Reuters kirjoittaa.
Kioton pöytäkirjan toteutusta ja jatkoa mietitään parhaillaan YK:n ilmastokokouksessa Montrealissa 9. joulukuuta asti. "Käytäväkeskusteluissa on heitelty arviota vuosista 2008-2010", UNFCCC:n (U.N. Framework Convention on Climate Change ) johtaja Richard Kinley kertoi Reutersille Kioton jatkotoimenpiteiden sopimisesta.
"Vuosi 2012 saattaa kuulostaa kaukaiselta. Käytännössä
neuvotteluihin on kuitenkin vain kolme vuotta aikaa, sillä uuden
sopimuksen ratifiointi vie oman aikansa", toteaa
Greenpeacen energiakampanjavastaava Kaisa Kosonen suomalaisten
ympäristöjärjestöjen tiedotteessa. "Neuvottelujen onnistuminen tai
epäonnistuminen ratkaisee pitkälti, voidaanko ilmastonmuutoksen
pahimmat uhkakuvat torjua, sillä aika on loppumassa kesken."
Kinleyn mukaan on havaittavissa uudenlaista huolta
ilmastosta, kun Kioton pöytäkirja tuli voimaan tämän vuoden
helmikuussa huolimatta Yhdysvaltain vetäytymistä, Reuters kirjoittaa.
Kioton pöytäkirjan tavoitteena on vähentää teollisuusmaissa
vuosina 2008-2012 kasvihuonekaasupäästöjä keskimäärin 5,2
prosenttia vuoden 1990 tasosta. Pöytäkirjan on ratifioinut 156 maata, mutta
Yhdysvallat vetäytyi siitä vuonna 2001.
Vaikka Yhdysvallat on ilmoittanut kannattavansa sitovien
sopimusten sijaan ilmastonmuutosten ratkaisuksi uuteen teknologiaan
panostamista, toteaa Kinley Reutersin uutisessa YK:n tähtäävän edelleen siihen, että
Yhdysvallat saataisiin mukaan neuvottelemaan Kioton jatkosta.
"Yhdysvalloille tulee varata mahdollisuus liittyä sopimukseen, mutta
neuvotteluja ei missään nimessä tule käydä Bushin hallinnon ehdoilla.
Jos Montrealin kokouksen lopputulos muotoutuu sellaiseksi, että Bushkin
voi allekirjoittaa sen, kokousta voidaan pitää täysin epäonnistuneena",
sanoo Tuuli Kaskinen Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Ympäristöjärjestöt kannattavatkin vaihtoehtoa, että
neuvotteluja jatketaan Kioton pöytäkirjan eikä YK:n ilmastosopimuksen
pohjalta. Näin lähtökohtana olisivat sitovat päästövähennykset eikä
Yhdysvalloilla olisi mahdollisuutta sabotoida neuvotteluja, toteavat
järjestöt.
IPS:n mukaan Kioton sopimuksen jälkeistä aikaa mietittäessä
pitää myös huomioida se, että avainneuvottelijoiksi saattavat nousta
Meksiko, Brasilia, Etelä-Afrikka ja Kiina.