afrikkalainen nainen ja lapsi hirssipellolla
Varsinkin maaseudulla lapset otetaan mukaan töihin, kuten tällä sudanilaisella hirssipellolla.
Kuva:
Gozalez Farran
UN Photo
Uutinen

Voiko kehitysyhteistyöllä parantaa hoivatyön arvostusta?

Naisten tekemä palkaton hoivatyö on perinteisesti vastannut sosiaaliturvaa Afrikassa. Sosiaalialan töiden virallistaminen kuitenkin vahvistaisi naisten asemaa, yhteiskuntia ja kansantalouksia.
Sanna Ra
19.6.2019

Uuden hallitusohjelman mukaan Suomi pyrkii muodostamaan uusia kumppanuuksia erityisesti Afrikan kanssa ja antaa vahvan tuen Afrikan unionin ja EU:n kumppanuudelle.

Afrikan unioni pyrkii kehittämään virallista sosiaaliturvaa harmaassa taloudessa ja maataloudessa työskenteleville naisille ja miehille.

Suomi on ollut sen tärkein eurooppalainen kumppani Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n toteuttaman EU-ohjelman kautta, jossa on muun muassa räätälöity Afrikan oloihin sosiaaliturvan johtajuuskoulutusohjelma.

”Suomessa sosiaaliturva käsitetään laajemmin kuin pelkkänä rahana. Afrikan unioni korostaakin, ettei siellä voida kopioida suoraan eurooppalaista mallia, koska 90 prosenttia afrikkalaisesta työvoimasta on epävirallisella sektorilla”, sanoo THL:n EU-ohjelmassa työskennellyt kehityspolitiikan asiantuntija Timo Voipio.

Hän puhui aiheesta SASK:n 14.6. järjestämässä miniseminaarissa.

Afrikan maissa työperäinen sosiaaliturva toteutuu vastuullisissa työpaikoissa ja valtion viroissa. Silti naisten tekemä palkaton hoivatyö on perinteisesti vastannut sosiaaliturvaa.

Vain harvat työskentelevät virallisen sektorin töissä, joista kertyy eläkettä ja sairaus- ja äitiysturvaa kuten Suomessa.

Naisten hoivatyön ja ylipäätään sosiaalialan töiden virallistaminen vahvistaisi naisten asemaa, yhteiskuntia ja kansantalouksia.

”Jos luodaan luotettava lapsenhoitojärjestelmä, syntyy työpaikkoja, kun suurempi osa naisia vapautuu kotona olevista hoivavelvoitteista ja voi lähteä vaikka yrittäjäksi” Voipio sanoo.

SASK:issa nähdään, että yksin työpaikka ei riitä, vaan sen on turvattava myös toimeentulo.  

”On vääntöä siitä, että yksityinen sektori luo työpaikkoja. Mutta niiden pitäisi olla sellaisia, että niistä saa säällisen palkan. Työpaikkojen säällisyys ei näytä korostuvan hallitusohjelmassa”, arvioi SASK:n toiminnanjohtaja Janne Ronkainen.

Afrikassa väestö kasvaa nopeammin kuin taloudet eikä työpaikkoja synny samaan tahtiin kuin työvoimaa on tarjolla. Ronkaisen mukaan maahanmuuton juurisyyt palaavat aina toimeentuloon.

”En näe, että Afrikasta tulee väestötulva Eurooppaan, mutta meidän pitää tehdä töitä sen eteen, että myös Afrikassa tulisi toimeen palkalla”, Ronkainen sanoo.

Hänen mukaansa monissa Afrikan maissa on hyvät lait, mutta lain henki ei toteudu. SASK on tukenut eri Afrikan maissa kotitaloustyötä tekeviä ihmisiä, joilla on pienet palkat ja vaikeuksia saada työnantajaa maksamaan sosiaaliturvaa.

Voipio näkee tässä valtavan potentiaalin.  ”Haluaisin, että meidän kehityspolitiikkamme ottaisi tarkastelun kohteeksi epävirallisen sektorin, jolla erityisesti naiset työskentelevät.”

Hoivatalous on nouseva teema myös kansainvälisessä ammattiyhdistysliikkeessä.