Koululapsia Keniassa vuonna 2017.
Keniassa huomattiin Kuva: Keniassa huomattiin

Viisi psykologista kikkaa tehdä kehitysavusta toimivampaa

Voi olla vaikeaa saada ihmisiä ottamaan vastaan apua. Tutkijat kehittivät viisi yksinkertaista strategiaa, jolla ihmiset saadaan ”hakkeroitua” auttamaan itseään.

Teksti: Esa Salminen Kuva: Kelly Lynch

Ihmiset eivät ole kovin hyviä toimimaan omaksi parhaakseen. Haluamme mieluummin välittömiä palkintoja kuin pitkäaikaista hyötyä. Lisäksi jos pääkoppaa vaivaavat stressi, nälkä ja väsymys, huomiokyky heikkenee, emmekä välttämättä tajua toimia omaksi parhaaksemme.

Nämä ovat tunnettuja mielen mekanismeja. Vuonna 2014 Maailman kehitysraportti pureutui siihen, kuinka tällaiset esteet kiusaavat ihmisiä köyhissä oloissa enemmän kuin rikkaissa maissa. Köyhyys ja siitä johtuvat huolet ovat ikään kuin ylimääräinen rasite ajattelulle.

Chicagon yliopiston Christopher J. Bryanin johtama joukko tutkijoita julkaisi elokuussa tutkimuksen, jossa esitettiin viisi kohtuullisen yksinkertaista strategiaa, jolla avustushankkeet saataisiin psykologisilla kikoilla toimivammiksi.

1. Tee aloittamisesta halpaa tai ilmaista

Terveydenhuollon ja koulutuksen alkuinvestoinnit kannattaa tehdä halvoiksi tai jopa ilmaisiksi. Hyttysverkkojen, vedenpuhdistustablettien ja matokuurien halvat hinnat säästävät paljon terveydenhoitokuluja myöhemmin. Keniassa huomattiin, että kun noin viiden euron arvoisista koulupuvuista tehtiin ilmaisia, nousi koulussa käyvien lasten määrä 6,4 prosentilla.

2. Helpota paperityötä

Lomakerumbaan ryhtyminen voi olla kerta kaikkiaan mahdoton urakka, jos asiat muutenkin ovat sekaisin. Automaattisesta osallistumisesta on ollut hyötyä kehityshankkeissa, samoin esitäytetyistä lomakkeista. Marokossa oli ohjelma, jossa tarjottiin ihmisille korotonta lainaa vesiputkien vetämiseen kotitalouksiin. Eräässä yhteisössä vain 10 prosenttia tarttui tarjoukseen. Kun ihmisille tarjottiin apua lomakkeiden täyttämiseen, nousi osallistujien määrä 69 prosenttiin.

3. Ajoita rahoitus viisaasti

Usein kehityshankkeissa rahaa jaetaan säännöllisin väliajoin: vaikkapa kolmen tai neljän kuukauden välein – tai silloin kun ulkoministeriö tai muu rahoittaja varat tilille laittaa. Tämä ei välttämättä ole loppuun asti ajateltu tapa toimia. Rahaa ja muita mahdollisuuksia kannattaa jakaa silloin, kun ihmiset ovat mahdollisimman kauaskatseisia.

Esimerkiksi pienviljelijät ovat tutkitusti suopeampia harkitsemaan lannoitteiden hankintoja silloin, kun sadonkorjuu on juuri saatu päätökseen, tilillä on rahaa, vatsa täysi ja mieli rauhallinen. Tansaniassa on havaittu, että perustulokokeiluihin osallistuneet ihmiset ottavat auliimmin sairausvakuutuksen, jos sitä tarjotaan heti sen jälkeen, kun tuo tulo on tilille kilahtanut.

4. Sitouta

Ihmiset lähtevät usein mielellään mukaan ohjelmiin, jotka kannustavat säästämään tai sitoutumaan johonkin pitkäaikaiseen hyötyyn. Keniassa saatiin lannoitteiden myynti kasvuun, kun ihmisille tarjottiin vain vähän aikaa voimassa oleva alennus niiden ostoon. Ugandassa taas nimettiin säästötili ”koulutustiliksi”, sillä seurauksella, että vaikka rahaa olisi saanut käyttää muuhunkin, ihmiset käyttivät sitä tavallista enemmän juuri lasten koulutukseen. Myös pehmeä kannustaminen toimii: Chilessä yhteisön oma säästämisryhmä kokoontui viikoittain seuraamaan kunkin osallistujan säästämistä. Toisten kehut kannustivat, ja rahaa saatiin enemmän säästöön.

5. Muistuta

On monia tapoja auttaa ihmisiä huomaamaan nenän edessä olevat hyvät asiat. Yksinkertaisesta päästä on muistuttaminen – erittäin hyödyllinen keino, jos elämässä on kaikenlaista huolta. Keniassa saatiin hiv-positiiviset ihmiset ottamaan selvästi säännöllisemmin lääkkeensä, kun kännykkä muistutti asiasta. Muistutusohjelmat ovat parantaneet myös lainojen takaisinmaksua Boliviassa, Filippiineillä ja Perussa, lasten rokottamista Guatemalassa ja elatusmaksujen maksamista Yhdysvalloissa. Muistuttamisessa pitää kuitenkin olla maltillinen, tutkijat muistuttavat. Jos kännykkä piippaa liian usein, siitä tulee vain yksi lisärasite kaiken muun päälle.