Vuosina 2012–2014 esimerkiksi paperiteollisuusyritykset saivat veronpalautuksina takaisin keskimäärin 72 prosenttia maksamistaan energiaveroista. Kuva: Vuosina 2012–2014 esimerkiksi paperiteollisuusyritykset saivat veronpalautuksina takaisin keskimäärin 72 prosenttia maksamistaan energiaveroista.

VATT: Energiatuet ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa

Tuoreen selvityksen mukaan valtio menettää vuosittain 200 miljoonaa euroa verotuloja tukiessaan energiasyöppöjä suuryrityksiä.

Teksti: Sanna Jäppinen Kuva: Estormiz / Public domain

Suomen energiaverotusta kiristettiin vuonna 2011, mutta jo seuraavana vuonna paljon energiaa käyttävän teollisuuden verotukseen tehtiin huojennuksia kilpailukyvyn nimissä. Tämä tarkoitti energiaveron palautuksia yli 200 miljoonan euron edestä noin 140 yritykselle.Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on nyt selvittänyt, mikä vaikutus tuilla on yritysten kilpailukykyyn todellisuudessa ollut.Euromääräisesti suurimman osan veronpalautuksista on saanut paperiteollisuus yli 50 prosentin osuudella. Seuraavaksi suurimpia toimialoja ovat kemikaali- ja muoviteollisuus 17 prosentin osuudella sekä metalli- ja mineraaliteollisuus 16 prosentin osuudella, selvityksessä todetaan.VATT:n mukaan energiaveronpalautuksia saavat yritykset olivat keskimääräistä teollisuusyritystä suurempia ja tuottavampia jo ennen palautuksia, eivätkä niiden liikevaihdot ole juurikaan muuttuneet viisivuotisjaksoilla ennen veronpalautuksen piiriin tuloa ja sen jälkeen. Sen sijaan yritysten suhteellinen kannattavuus on kasvanut huomattavasti vuoden 2012 jälkeen.Verohuojennukset vesittävät kannustimet ilmastotoimiin”Analyysimme valossa suurella osalla palautuksia saaneista yrityksistä ei ollut kilpailukykyongelmaa alun perinkään”, VATT:n erikoistutkija Saara Tamminen toteaa tutkimuslaitoksen tiedotteessa.Selvityksen mukaan yritysten kilpailukyky ei siis ole kiinni energiaveron helpotuksista.”Turhan energiaveron palautuksen poisto tasapainottaisi julkista taloutta ja mahdollistaisi esimerkiksi ansiotuloverotuksen keventämisen”, Tamminen toteaa.Paitsi julkisten varojen haaskuuta, VATT arvioi energiaverohelpotusten olevan ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa. Kun energiaintensiiviset suuryritykset saavat verotukia nykyiseen toimintaansa, on vaikea samaan aikaan kannustaa niitä etsimään vähäpäästöisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja.Päästöjen vähentäminen kustannustehokkaasti ei myöskään toteudu, kun osa yrityksistä maksaa viimeisestä käyttämästään kivihiilitonnista veroa 20 euroa ja osa 130 euroa, selvityksessä todetaan.