haastateltavat
Milla Perukangas ja Habiba Ali.
Kuva:
Anna Tervahartiala
Uutinen

Väkivaltaista radikalisoitumista ennaltaehkäisevä työ uhkaa loppua rahoituksen päättyessä

Radikalisoitumista ennaltaehkäisevää työtä tekevät Suomessa muun muassa Kirkon Ulkomaanavun Reach out -hanke ja Vuolle setlementin Radinet-hanke. Sisäministeriö on ollut järjestöjen työhön tyytyväinen.
Johannes Jauhiainen
21.12.2018

Radikalisoitumista ennaltaehkäisevää työtä tekevät järjestöt menettävät hankerahoituksensa työlle vuodenvaihteessa, sillä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) ei ole myöntänyt hankkeille jatkorahoitusta tämän vuoden jälkeen.

Yksi tahoista, joita päätös koskee, on Kirkon Ulkomaanavun Reach Out -hanke. Se muassa tiedottaa palveluista, tukee perheitä, tutkii ja kartoittaa tilannekuvaa sekä opastaa viranomaisia ennaltaehkäistäkseen väkivaltaista radikalisoitumista Suomessa.

Hanke sai alkunsa, kun Suomessakin havahduttiin nuorten vierastaistelijoiden lähtöön Syyriaan ja Irakiin. Reach Outin tuoreimman vuosiraportin mukaan lähtijöitä on tähän mennessä ollut noin sata, joista osa on perheitä. Heistä kahdenkymmenen arvellaan palaneen Suomeen.

Radikalisoitumisen vastaisen työn ei pitäisi olla hankepohjaista vaan pitkäkestoisempaa.

Suomesta lähtevien vierastaistelijoiden määrä on tosin laskenut sen myötä, kun ISIS kukistettiin sotilaallisesti. Radikalisoitumisen vaara on silti edelleen olemassa ja esimerkiksi suojelupoliisin erikoistutkija Sanna Nilsson muistutti Ylen Ykkösaamussa, että Isis yllyttää edelleen iskuihin länsimaissa.

”Läheisen radikalisoituessa moni omainen pelkää lähestyä viranomaisia, koska aihe on niin arkaluontoinen”, arvioivat Kirkon Ulkomaanavun Reach out -hankkeen ohjelmakoordinaattorit Milla Perukangas ja Habiba Ali.

Tulokset vesittyvät, jos hankkeita ei jatketa

Mikäli Reach out -hanke loppuu, uskonnollisilla yhteisöillä ja muilla yhteistyökumppaneilla ei tule Perukankaan mukaan olemaan resursseja jatkaa toimintaa yksin. Tämä puolestaan tarkoittaisi, että eri toimijoiden ja asianomaisten välinen luottamus ja yhteistyö uhkaavat kuivua kasaan eikä radikalisoitumisen vastaisen toiminnan tietotaitoa päästäisi hyödyntämään.

Onnistuakseen työ vaatii Perukankaan mukaan monipuolisen työkalupakin, jossa yhdistyvät niin järjestöjen kuin viranomaisten työpanokset.

”Moni tavoittamamme perhe on haavoittuvaisessa asemassa. Siksi radikalisoitumisen vastaisen työn ei pitäisi olla hankepohjaista vaan pitkäkestoisempaa. Ei voi ensin luvata, että tuetaan apua tarvitsevia perheitä, ja sitten vetää matto jalkojen alta”, Ali sanoo.

Hanke on Perukankaan mukaan edistynyt merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Siinä missä Ali ja Perukangas toimivat aluksi työn välikäsinä ja koordinaattoreina, paikalliset toimijat ovat viime vuoden aikana toimineet itsenäisemmin ja aloitteellisemmin.

Sisäministeriö tyytyväinen järjestöjen työhön

Sisäministeriö on ollut tyytyväinen järjestöjen tekemään väkivaltaisen radikalisoitumisen vastaiseen työhön.

Tällä hetkellä valtion talousarvion sisäministeriötä koskevassa kohdassa ei kuitenkaan ole momenttia, josta voisi osoittaa rahoitusta järjestöille.

”Sisäministeri Mykkänen tiedostaa tilanteen ja ministeriö pohtii parasta tapaa edetä asiassa”, sanoo sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen.

Rahoitusvaikeudet ovat Mankkisen mukaan ongelmallisia, koska järjestöt toteuttavat työssään kansallista toimenpideohjelmaa. Tässä tilanteessa rahoituksen päättyminen ei ollut sisäministeriön vaan STEAn käsissä, joka toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä, hän sanoo.

Mankkisen mukaan muutos sisäministeriön budjetoinnin suhteen vaatisi ensitöikseen vankan päätöksen ministeriön sisällä, minkä jälkeen tarvittaisiin vielä poliittinen hyväksyntä talon ulkopuolelta.  

Toivoisin, että voisimme tulevaisuudessa tukea taloudellisesti järjestöjä, jotka tekevät tärkeää työtä väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemiseksi”, Mankkinen sanoo.