Matkustajia Kolkatan aamujunassa.
Intiasta tulee maailman väkirikkain maa 2020-luvulla.
Kuva:
Kibae Park
UN Photo
Uutistausta

Väestö kasvaa – miten kestää maailma?

Väestönkasvu on jo taittumassa, mutta ihmisten määrä tulee jatkamaan kasvuaan vielä pitkään. Afrikassa väkiluku vähintäänkin tuplaantuu vuoteen 2050 mennessä. Agenda 2030 -tavoitteisiin on vaikea päästä, kun pitää keskittyä suuren väkimäärän pitämiseen tyytyväisenä.
Elina Venesmäki
7.6.2018

Kesäkuun 7. päivänä aamulla noin yhdeksän aikaan maailmassa oli noin 7,627 miljardia ihmistä. Luku on poimittu Worldometers.com-sivustolta, missä sivuston laskuri päivittyy koko ajan.

Ihmisten määrä on kasvanut valtavasti. Kun synnyin vuonna 1976, maailmassa oli reilut neljä miljardia ihmistä. Vuonna 1950 vain 2,6 miljardia. Vuonna 1970 biologi Paul Ehrlich kirjoitti tunnetun kirjansa "The Population Bomb", jossa hän arveli, että maailman väestö tuplaantuu, eikä läheskään kaikille riitä ruokaa.

No, niin tuplaantuikin, mutta samoihin aikoihin kuvaan astui myös vihreä vallankumous, ja pellot saatiin tuottamaan lannoitteiden ja uusien viljelymenetelmien avulla paljon aiempaa paremmin. Vielä nytkin ruokaa riittää tälle väestölle – vaikka se onkin niin epätasaisesti jakautunut, että alueellisia nälänhätiä on maailmassa jatkuvasti.

Mutta kuinka monta ihmistä maailma vielä pystyy kantamaan? Voimmeko luoda uuden vihreän vallankumouksen ja vaikkapa triplata ruoantuotannon vuoden 1970 luvuista?

Väkiluku sen kuin kasvaa

Tulevaisuuden ennusteet ovat hurjia. YK:n talous- ja sosiaalineuvosto arvioi vuosi sitten raportissaan The World Population Prospects: The 2017 Revision, että vuonna 2050 maailmassa on ihmisiä 9,8 miljardia ja vuonna 2100 jo 11,2 miljardia.

Väestö ei kasva tasaisesti kaikkialla, vaan ennen kaikkea seuduilla, joissa elintaso on matala, ilmastonmuutoksen aiheuttamat uhat suurimpia ja köyhyyden takia niihin varautuminen on vaikeinta.

Kiina on vielä nyt maailman väkirikkain maa, mutta raportti odottaa Intian nousevan ykköseksi suurin piirtein jo vuonna 2024. Kymmenestä maailman väkirikkaimmasta maasta Nigeria kasvaa nopeimmin, ja sen odotetaan nousevan kolmoseksi Yhdysvaltojen ohi ennen vuotta 2050.

YK uskoo, että vuoteen 2050 mennessä väestö kasvaa ennen kaikkea näissä yhdeksässä maassa: Intiassa, Nigeriassa, Kongossa, Pakistanissa, Etiopiassa, Tansaniassa, Yhdysvalloissa, Ugandassa ja Indonesiassa.

Väestönkasvun uskotaan hidastuvan lopulta näissäkin maissa, mutta koska nuoria ihmisiä on paljon, väestönkasvu jatkuu kuitenkin  vielä pitkään. Yhdysvalloissa puolestaan väestö kasvaa ennen kaikkea maahanmuuton takia.

Syntyvyys on varsin voimakasta 47:ssä vähiten kehittyneessä maassa eli LDC-maassa. Yhtä naista kohti syntyi vuosina 2010–2015 edelleen 4,3 lasta. Siksi näissä maissa väkiluku on kasvanut nopeasti, noin 2,4 prosenttia vuodessa.

Afrikan väkiluvun odotetaan vähintäänkin kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.

Tällä The Guardian -lehden klassikkovideolla edesmennyt ruotsalaistutkija Hans Rosling selittää maailman väestönkasvua. Haasteena tulee olemaan, miten suuri joukko saadaan nostettua ylös äärimmäisen köyhyyden kierteestä ja maailman rikkaimmat ihmiset käyttämään vähemmän fossiilisia polttoaineita.

Haaste Agenda 2030:n tavoitteille

Väestön voimakas kasvu etenkin maapallon köyhimmissä maissa on vakava haaste Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamiselle. Tavoitteet pyrkivät muun muassa köyhyyden ja nälän poistamiseen, julkisen terveydenhuollon ja koulutuksen tason ja kattavuuden parantamiseen sekä sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseen.

Kun lapsia on paljon enemmän kuin resursseja, hallitusten pitää keskittyä edes perustason hoitamiseen. Kun lapsia taas syntyy vähemmän ja naiset saavat itse päättää perheidensä koosta, heillä on esimerkiksi aiempaa paremmat mahdollisuudet saada opintonsa loppuun, kirjoittaa YK:n väestörahasto UNFPA.

Vaikeuksissa eivät ole pelkästään kaikkein köyhimmät. Agenda 2030 pyrkii äärimmäisen köyhyyden vähentämiseen, siis niiden, jotka elävät alle 1,9 dollarilla päivässä. Mutta ajatushautomo Center for Global Developmentin johtaja Nancy Birdsall kirjoittaa blogissaan ihmisryhmästä, josta on tutkijan mukaan tulossa kehityksen suurimpia väliinputoajia.

Birdsall käyttää ryhmästä termiä strugglers, "kamppailijat". Ryhmän edustajat jäävät puristuksiin turvatun keskiluokan (vähintään 10 dollaria päivässä) sekä toisaalta kaikkein köyhimpien väliin.

Birdsallin mukaan kehitysmaissa nykyisin asuvista ihmisistä 60 prosenttia kuuluu tähän väliinputoajien ryhmään. Heitä tulee olemaan myös samat 60 prosenttia vielä vuonna 2030, jonne YK:n kestävän kehityksen tavoitteetkin ulottuvat. Kamppailijoiden elämä on stressaavaa, ja pienetkin vastoinkäymiset voivat suistaa heidät takaisin köyhyyteen.

Kulutus väestönkasvua isompi ongelma

Viime vuosina syntyvyys on laskenut lähes kaikilla maailman alueilla, jopa Afrikassa. Vain Euroopassa syntyvyys on hieman kasvanut vuosituhannen alun 1,4 synnytyksestä naista kohti vuosien 2010-2015 keskiarvoon 1,6:een.

Yhä useimmissa maissa syntyvyys jää alle 2,1, jota pidetään sopivana hedelmällisyyslukuna yhteiskuntien uusiutumisen kannalta. Jotkut maat ovat olleet tässä tilanteessa jo useita vuosikymmeniä.

Väestö vanhenee voimakkaasti monissa maissa, ja esimerkiksi Euroopassa jo neljännes väestöstä on kuusikymppisiä tai vanhempia. Tämän kehityksen uskotaan jatkuvan ja voimistuvan. Samoin eliniänodotteet kasvavat kaikkialla. Tämä on tietenkin hankalaa, koska jos työssäkäyviä on paljon vähemmän kuin lapsia ja vanhuksia, heidän huoltamisensa tulee kalliiksi.

Voimakas syntyvyys on tietenkin vain toinen  puoli tarinasta. Myös ihmisten elinikä kasvaa. The Guardian -lehden mukaan vuosittain kuolee noin 55 miljoonaa ihmistä, puolet vähemmän kuin syntyy.

Pelkästään väkiluvun kasvu ei ole ongelma maailmalle. Kulutuksen kasvu puolestaan on – ja se, miten tuotamme  kulutettavat asiat. Ruoantuotanto voisi hyvinkin kasvaa. Tällä hetkellä peltoalaa vain käytetään monin tavoin väärin.

Maailman väestö keskiluokkaistuu, ja kun ihmisellä on varaa ajatella muutakin kuin vatsan täyttämistä tavalla tai toisella, alkaa tämä kaivata lautaselleen erikoisuuksia ja juomakuppinsa kahvia. 

Se, miten tämä kahvi tuotetaan tulevaisuudessa yhä useammalle maapallon ihmiselle, onkin yksi tulevaisuutemme kohtalon kysymyksistä.