kalatori
Kuva:
Benjamin Suomela
Plan International
Uutinen

Uudenlainen yritysyhteistyö tekee yrityksistäkin eettisempiä – Plan ja Kesko saivat tuloksia aikaan Thaimaassa

Perinteisen sponsoroinnin rinnalle on syntynyt syvempää yhteistyötä järjestöjen ja yritysten välille. Plan International Suomen ja Keskon yhteistyö esimerkiksi hyödytti paitsi molempia hankkeen toteuttajia, myös tuhansia siirtotyöläisiä Thaimaassa.
Esa Salminen
11.12.2018

Plan International Suomi ja Kesko saavat vuodenvaihteessa päätökseen nelivuotisen yhteistyön Thaimaassa. Sen piirissä Plan ja paikalliset yhteistyökumppanit ovat tukeneet yli 6 000 siirtotyöläistä, rakentaneet oppimiskeskuksia ja auttaneet lapsia kouluun – ja samalla Kesko on saanut tärkeää tietoa tuotantoketjustaan.

Hanke onnistui yli odotusten, Plan tiedotti marraskuussa

Lähestymistavassa on uutta se, että yhteistyö on koskenut myös Keskon toimitusketjua, sanoo yritysyhteistyövastaava Niina Mikolanniemi Planista.

"Tässä on saatu linkitettyä siirtotyöntekijöiden perheiden kanssa tehtävä työ suoraan Keskon tuotteiden tuotantoketjuun. Se on ollut paljon liiketoimintaan sidotumpaa yhteistyötä kuin aikaisemmin", Mikolanniemi kehuu.

Tällainen yhteistyö on esimerkki siitä, kuinka perinteikkäämmän sponsoroinnin rinnalle on noussut uusia yhteistyön muotoja. Perinteinen tapa on toimia niin, että yritys antaa järjestölle rahaa ja saa vastineeksi positiivista näkyvyyttä siitä, että tekee hyvää. Yrityksen omaan liiketoimintaan ja sen eettisyyteen yhteistyö ei ole kuitenkaan välttämättä vaikuttanut.

"Ymmärrystä siirtolaisten elämästä"

Jopa 90 prosenttia Thaimaan kalateollisuudessa työskentelevistä on siirtotyöläisiä. Erityisen haavoittuvassa asemassa Planin mukaan ovat lapset, jotka ovat vaarassa pudota pois koulusta ja ajautua töihin kalateollisuuteen.

Planin paikallinen kumppani LPN oli jo pitkään ennen tätä hanketta tehnyt töitä tuolla alueella siirtotyöntekijöiden perheiden ja heidän oikeuksien puolesta, joten kun K-ryhmä halusi tuntea paremmin Pirkka-kala- ja -äyriäistuotteiden toimitusketjunsa vastuullisuuden varmistamiseksi, yhteistyö oli loogista.

Mikolanniemi sanoo, että pitkien tuotantoketjujen tähden monille yrityksille voi olla haastavaa kantaa vastuunsa kielteisten ihmisoikeusvaikutusten ehkäisemisessä. Vastuita on määritelty esimerkiksi YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavissa periaatteissa.

"Tähän yhteistyöhön lähdettiin siitä näkökulmasta, että riskejä voidaan ennaltaehkäistä yhdessä."

Mikolanniemi sanoo, että Kesko on saanut yhteistyöstä syvempää ymmärrystä siirtotyöntekijöiden oloista, arjesta ja siitä, millaisia haasteita perheiden ja lasten kohdalla saattaa liittyä siihen, että ihmiset muuttavat työn perässä Kambodzhasta Thaimaahan. Planin työ lasten parissa taas on omiaan ennaltaehkäisemään lapsityövoiman käyttöä.

Planin ja K-ryhmän yhteistyö on ollut osa Ruotsin kehitysyhteistyöviraston SIDAn rahoittamaa Seas of Change -hanketta Thaimaassa ja Kambodzhassa. Hanketta rahoitti myös Kesko.

Fingo tukee yritysyhteistyötä

Kehitysyhteistyön kentällä on selkeä trendi siitä, että järjestöt ja yritykset luovat hankkeita ja palveluita yhdessä, sanoo Fingon yritysyhteistyön asiantuntija Kari-Pekka Murtonen.

"Painopiste on siirtynyt sponsoroinnista siihen, että yrityksiä kiinnostaa olla mukana yhteiskunnallisesti vaikuttavassa toiminnassa. Ajatellaan, että yritysten osaamisessa tai tuotteissa on jotain, joka voi palvella yhteistä hyvää."

Tällaisessa "co-creation"-työssä ovat olleet aktiivisia etenkin suuret ja keskisuuret järjestöt, Murtonen sanoo. Hän mainitsee Planin lisäksi ainakin World Visionin, Fidan, Kirkon Ulkomaanavun ja Solidaarisuuden. Todella monet järjestöt myös aloittelevat toimintaa ja meneillään on useita pienempiäkin avauksia.

Fingossa on alettu puhua laajemmin innovaatiokehityksestä, jonka osa yritysyhteistyö on.

"Etsitään uudenlaisia ratkaisuja kehitysongelmiin ja yritetään hyödyntää digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia", Murtonen kuvaa.

Yritysyhteistyön koko kuvaa ei tiedetä Fingossakaan. Murtosen mukaan usein tärkein ja vaikuttavin työ tapahtuu kentällä paikallisten yritysten kanssa, ja se voi joskus jäädä Suomessa pimentoon. Siksi Murtonen haluaakin tehdä selvityksen siitä, mitä kaikkea kentällä tapahtuu. Tukipalvelut jatkuvat Suomessa sillä aikaa, hän lupaa.

"Kouluttaminen ja neuvonta jatkuvat kyllä", hän sanoo.

"Ja samalla yritetään vaikuttaa siihen, että yritysyhteistyörahoitukset ja mahdolliset innovaatiorahoitukset olisivat myös entistä paremmin järjestöjen käytettävissä."