Unctad: Muuttuva maailmantalous vaatii uudenlaista kasvuajattelua

Kriisistä kriisiin kulkeva maailmantalous on osoittanut, ettei kehitysmaiden kannata enää luottaa vientivetoiseen kasvuun vaan myös niiden on alettava panostaa kotimaiseen kysyntään, todetaan YK:n kauppa- ja kehitysraportissa.

Teksti: Sanna Jäppinen

Vielä viime vuonna YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö Unctad totesi vuosiraportissaan, että talouskriisistä nousu edellyttää kysynnästä huolehtimista erityisesti nopeasti kehittyvissä ja rikkaissa maissa. Nyt ääni kellossa on muuttunut, ja järjestö peräänkuuluttaa maailmatalouden muuttuvan dynamiikan myötä koko järjestelmän virittämistä uuteen uskoon.Kehitysmaiden ja nousevien talouksien on mietittävä kasvustrategioitaan uudelleen ja keskityttävä kotimaisen ja alueellisen kulutuksen lisäämiseen teollisuusmaihin suuntautuvan viennin sijaan, Unctadin 12. syyskuuta julkaistussa vuoden 2013 kauppa- ja kehitysraportissa todetaan.Rikkaiden teollisuusmaiden olisi puolestaan keskityttävä selvittämään jatkuvien talouskriisien perimmäiset syyt sekä päästävä eroon ristiriitaisesta finanssipolitiikasta, jotta hidas talouskasvu ei entisestään jumitu.Unctad arvioi koko maailman talouskasvulukujen jatkavan laskua tänäkin vuonna. Vuonna 2010 kasvua oli 4,1 prosenttia, vuonna 2012 enää 2,2 prosenttia. Tänä vuonna kasvua on arvion mukaan 2,1 prosenttia. Kasvun vetureina ovat edelleen kehitysmaat ja nousevat taloudet, joiden kasvutahti on keskimäärin 2,5–4,5 prosenttia, ja ne vastaavat kahdesta kolmasosasta maailman talouskasvua.Huomio etelän maiden väliseen kauppaanKehitysmaiden osuus maailmantaloudesta on kasvanut 22 prosentista 36 prosenttiin vuosina 2000–2012. Unctadin mukaan suuri osa kasvusta selittyy lisääntyneellä globaalin etelän maiden välisellä kaupalla. Vaikka kauppaa on entistä enemmän, on kaupan luonne muuttunut kovin vähän, eikä siitä ole muodostunut autonomista kasvun moottoria kehitysmaille. Etelän maiden välinen kauppa on edelleen keskittynyt Aasiaan ja perustuu pääosin jalostamattomiin hyödykkeisiin. Unctadin mukaan nyt päähuomio pitäisi keskittää kotimaisen kysynnän kasvuun, ja yhä suurempi osa kehitysmaissa valmistettavista tuotteista pitäisi suunnata suoraan kotimarkkinoille teollisuusmaiden sijaan. Kehitysmaiden kotimaista kulutusta jarruttavana tekijänä on pidetty usein markkinoiden liian pientä kokoa, mutta Unctadin mukaan ”globaalin keskiluokan” nousu on muuttanut myös kehitysmaiden kuluttajapohjaa huomattavasti.  Keskeinen rooli on kuitenkin kehitysmaiden hallituksilla, joiden pitää kiinnittää erityistä huomiota palkkoihin ja julkisen sektorin rooliin.Monissa kehitysmaissa palkat ovat laahanneet tuottavuuden perässä, ja jos kotimaista kysyntää halutaan kasvattaa, on työpaikkojen lisääminen yhdessä palkkatason noston kanssa välttämätön toimi. Julkinen sektori voi puolestaan vauhdittaa kotimaista kysyntää lisäämällä osaltaan työllisyyttä ja panostamalla investointeihin. Myös verotuksen avulla voidaan vaikuttaa eniten kulutukseen panostavien ryhmien ostovoimaan, Unctad uskoo.Kotimarkkinoihin panostamisen ohella etelän maiden alueellisen yhteistyön lisääminen kaupan alalla on osa Unctadin kaipaamaa uudenlaista kehitys- ja kasvuajattelua – viennistä ei tarvitse jatkossakaan luopua, mutta sen kohdennusta kannattaa miettiä.Myös luonnonvaroiltaan rikkaat maat voivat jatkossakin hyötyä korkeista raaka-aineiden hinnoista, mutta niiden olisi varmistettava, että viennistä koituvia voittoja käytetään uusien toimintojen käynnistämiseen ja vientipaletin monipuolistamiseen, Unctad toteaa.Unctad: Trade and Development Report 2013