Moldovan parlamentti. Moldova on itäisistä kumppanimaista ainoa Kuva: Moldovan parlamentti. Moldova on itäisistä kumppanimaista ainoa

Ulkopoliittinen instituutti: EU:n oltava aktiivinen itään

Arabimaailman kuohunnan myötä itänaapureiden sitomisesta Eurooppaan ja demokratian periaatteisiin on tullut yksi EU:n naapuruuspolitiikan pääpainopisteistä. Näin todetaan tuoreessa Ulkopoliittisen instituutin katsauksessa.

Teksti: Miina Poikolainen Kuva: Attila Jandi

Ulkopoliittisen instituutin ”Between Conditionality and Engagement -katsauksen mukaan ehdollistaminen eli poliittisten ehtojen asettaminen avulle ja yhteistyölle ei ole enää ensisijainen menettelytapa, kun pyritään edistämään demokratiaa lähialueilla.
Se on tehokas keino nopeuttaa lakiuudistuksia maissa, joissa on jo sisäinen muutospaine ja halu demokratiaan. Sen sijaan autoritaarisissa maissa se ei todennäköisesti toimi. Itäisiä naapurimaita on kuusi: Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valkovenäjä. Tällä hetkellä niistä vain Moldova on sitoutunut demokratian periaatteisiin.
Ehdollistamisen sijaan Euroopan unionin tuleekin tulevaisuudessa painottaa yhteistyötä itänaapurien kanssa. Vaikka maiden kanssa ei tehtäisi sitovia sopimuksia, naapuriyhteistyö edistää alueen demokratisoitumista pitkällä aikavälillä. Kun toimitaan autoritaaristen tai puoliautoritaaristen maiden kanssa, erityisen tärkeää on lisätä yhteyksiä eri yhteiskuntaryhmien välillä ja tukea kansalaisyhteiskuntaa.
Euroopan mallista tehtävä houkutteleva
Suurimpana haasteena itänaapureiden sitomisessa Eurooppaan ovat katsauksen mukaan Kiinan ja Venäjän maille tarjoamat vaihtoehtoiset kehityksen mallit. Juuri tämän takia autoritaarisia maita ei tulisi eristää: mitä enemmän niillä on yhteyksiä naapurimaihin ja Eurooppaan, sitä enemmän niille muodostuu sisäisiä uudistuspaineita.
Eurooppalaisesta mallista voidaan tehdä itänaapureille houkuttelevampi, jos EU edistää maiden taloudellista integraatiota ja ihmisten vapaata liikkuvuutta. Yksi kannustimista itäisessä naapuriyhteistyössä on EU:n assosiaatiosopimus, johon sisältyy pitkä ja laaja-alainen vapaakauppasopimus (DCFTA).
Ulkopoliittinen instituutti muistuttaa, että samaan aikaan kun EU pyrkii tiivistämään yhteistyötään itänaapureihin, sen tulee painottaa, ettei sitovia sopimuksia tulla allekirjoittamaan maiden kanssa, joilla on merkittäviä ongelmia demokraattisuudessa. Tällaisia ovat esimerkiksi vaalitulosten manipulointi sekä median, opposition ja kansalaisjärjestöjen painostaminen. EU:n ei myöskään tule tarjota itänaapureille jäsenyyttä ehtojen toteutumisen palkintona.

UPI:n katsaus: Between conditionality and engagement: Revisiting the EU’s democracy promotion in the Eastern neighbourhood