Aino Sutisen livekuvitus Afrikka-EU-seminaarin keskusteluista.
Piirtäjä Aino Sutinen kuvitti Africa-EU relations – which way forward? -seminaarin keskustelut livenä.
Kuva:
Aino Sutinen
Fingo
Uutinen

Tulevaisuutemme riippuu Afrikan tulevaisuudesta – ja sama pätee myös toisin päin

Mihin suuntaan EU:n ja Afrikan suhteita tulisi nyt kehittää? Tähän etsittiin vastauksia 12. marraskuuta.
14.11.2018

Afrikan ja EU:n suhteiden tulevaisuutta määritellään lähivuosina vahvasti uusiksi, kun esimerkiksi nykyinen EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden välinen Cotonoun sopimus vanhenee vuonna 2020. Mihin suuntaan suhteita tulisi nyt kehittää? Tähän etsittiin vastauksia Euroopan komission Suomen-edustuston ja Kehyksen seminaarissa 12. marraskuuta.

”Tulevaisuutemme riippuu Afrikan tulevaisuudesta – jos asiat menevät Afrikassa huonosti, menevät ne myös Euroopassa huonosti. Sama pätee myös toisin päin”, linjasi Patrick Develtere Euroopan komission poliittisen strategian keskuksesta. Afrikka oli Develteren mukaan ennen vain kehityskysymysten parissa työskentelevien ihmisten alaa, mutta nykyisin yhteistyö on jo paljon laajempaa.

Develtere kaipasikin kaikkien hallinnonalojen ja koko yhteiskunnan mukaan ottamista yhteistyöhön Afrikassa: ”Kehitysyhteistyöjärjestöillä ja yksityisellä sektorilla on selvät roolit, mutta tarvimme myös yhteistyökumppaneita kuten yhtiöitä, ammattiliittoja, disaporaa ja mediaa.” Hallinnossa kaikkien sektorien tulisi vähintäänkin ottaa huomioon niin kutsutut spill-over-vaikutus eli politiikan negatiiviset vaikutukset muihin valtioihin ja alueisiin. EU:n taloudellinen kehitys onkin usein ollut muista riippuvaista ja aiheuttanut haittaa esimerkiksi Afrikalle.

Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen kuvasi EU:n ja Afrikan välisiä sopimuksia sotkuksi. Cotonoun sopimus määrittää EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden suhteita. Pohjois-Afrikka kuuluu EU:ssa naapuruuspolitiikan piiriin. Lisäksi EU:n ja Afrikan unionin välillä on sovittu strategisesta kumppanuudesta. Hiljattain Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker lanseerasi uuden liiton EU:n ja Afrikan välille kestävien investointien ja työpaikkojen luomiseksi.

”Erilaiset EU:n ja Afrikan väliset sopimukset ovat johtaneet sirpaleiseen tilanteeseen”, myönsi Develtere kertoi Euroopan komissio pyrkivän nyt saamaan näihin järjestystä. EU:n sopimusten lisäksi Develtere muistutti myös kaikkien jäsenmaiden omista suhteista Afrikkaan. Nykyisen Cotonoun sopimuksen jatkoneuvotteluja Develtere kuvasi haastaviksi, mutta erittäin tärkeiksi: ”Sopimus EU:n ja 79 AKT-maan kanssa on ollut suunnannäyttäjä ja se kattaa yli puolet YK:n jäsenmaista. Ilman tätä kumppanuutta ei meillä olisi esimerkiksi Pariisin ilmastosopimusta!”

Yleisöstä kyseenalaistettiin EU:n ja Afrikan suhteiden uudistumista. Tasavertaisempaa kumppanuutta on pyritty jo vuosikymmeniä rakentamaan, joten miksi nyt tilanne olisi eri, kysyi Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori Jussi Kanner. Kolonialismin perintö painaa yhä erityisesti afrikkalaisten näkökulmasta ja hankaloittaa suhteiden kehittämistä, pohti Hanken Svenska Handelshögskolanin tohtorikoulutettava Eva Nilsson. Tampereen yliopiston rehtori Liisa Laakso nosti esiin Euroopan kahtiajaon muuttoliikkeeseen suhtautumisessa – tietyt maat kieltäytyvät ottamaan siirtolaisia vastaan ja toisaalta tarvittaisiin yhtenäistä politiikkaa.

Tulevaisuuden päättäjät syynissä

Afrikan ja EU:n suhteita pääsivät analysoimaan myös poliitikot. Kysyttäessä tärkeintä teemaa Afrikan ja EU:n suhteissa vastasivat sekä kokoomuksen Tuomas Tikkanen että keskustan Suvi Mäkeläinen sen olevan nuoriso. Kaisa Penny SDP:stä nosti esiin ilmastonmuutoksen, mihin yhtyi myös RKP:n Ida Schauman. Vihreiden Iiris Suomela painotti sukupuolten tasa-arvon ja vähemmistöjen oikeuksien merkitystä, kun taas perussuomalaisten Simo Grönroos näki muuttoliikkeen ja väestönkehityksen suurimpana haasteena.

Panelistit kokivat Afrikan olevan hyvin tärkeä teema ja yhteistyökumppani sekä Suomelle että EU:lle. Kaikki paneeliin osallistuneet ovat ehdolla ensi vuonna joko europarlamentti- tai eduskuntavaaleissa, joten EU:n ja Afrikan suhteet pysyvät varmasti keskustelussa myös keväällä.
Vaikka eroja puolueiden välillä löytyi esimerkiksi suhtautumisessa muuttoliikkeeseen, löytyi yksi asia, jonka kaikki kokivat tärkeäksi: koulutus. Korkeakoulutukseen kaivattiin lisää yhteistyötä ja Euroopan komission ehdotus Erasmus+-ohjelman moninkertaistamisesta sekä sen maantieteellisen alueen laajentamisesta toivotettiin tervetulleeksi. Seksuaali- ja lisääntymisterveydet ja -oikeus nähtiin myös laajasti tärkeänä asiana edistää niin Suomen kehitys- ja ulkopolitiikassa kuin ensi vuoden EU-puheenjohtajuuskaudellakin.