Kuvassa toimitusministeri Juha Sipilä puhuu mikrofoniin.
Kuva:
Petri Krook
Ulkoministeriö
Uutinen

Täyskäännös Suomen ilmastopolitiikkaan: Toimitusministeristö myöntää miljardi euroa maailman köyhimpien ilmastotoimiin

Sipilä myönsi katsoneensa aikaisemmin väärää skenaariota: “Olimme tehneet vahingossa kolmen asteen lämpenemisen politiikkaa.”
Anni Piiroinen
1.4.2019

Toimitusministeristö ilmoitti yllättäen maanantaiaamuna nostavansa Suomen kansainvälisen ilmastorahoituksen miljardiin euroon. Rahalla tuetaan kaikkein köyhimpien ihmisten ponnisteluja ilmastonmuutosta vastaan kehittyvissä maissa.

Mistä äkillinen suunnanmuutos?

"Rehellisesti sanottuna olimme katsoneet väärää skenaariota. Olimme tehneet vahingossa kolmen asteen lämpenemisen politiikkaa", myönsi toimitusministeri Juha Sipilä Fingon toimittajalle suoraan keskustan puunistutustalkoista.

Entä talouskuri: mistä saadaan rahat ilmastorahoitukseen?

"Kyllä Suomella on varaa. Tarkoituksena oli alun perin tukea energiaverotuilla fossiilisia polttoaineita ja energiantuhlausta yli kahdella miljardilla eurolla. Laitoimme nyt ne rahat parempaan käyttöön", Sipilä selitti.

Rahoituksella tuetaan ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista kehittyvissä maissa. Rahaa todella tarvitaan: YK:n mukaan pelkästään ilmastonmuutokseen sopeutumisen kulut ovat vuonna 2030 vähintään 140 ja enintään 300 miljardia dollaria.

Suomen ilmastorahoitusta leikattiin rajusti vuonna 2016, jolloin se putosi 115 miljoonasta eurosta 43 miljoonaan. Vuonna 2017 varsinaista lahjamuotoista ilmastorahoitusta annettiin 51 miljoonaa euroa.

"Emme voi enää paeta tosiasioita: ilmastokriisi uhkaa miljoonien ihmisten elämää. Nyt ei ole vaihtoehtoja", Sipilä muistutti toimittajalle.

Mitä Suomen rahoilla saadaan aikaan?

Toimitusministeristö julkaisi samalla listan rahoituksen käyttökohteista. Suomen rahalla saadaan esimerkiksi 5000 aurinkopaneelia intialaisten koulujen katoille, parannetaan miljoonien ihmisten ruokaturvaa Keniassa ja tuetaan alkuperäiskansoja metsäkadon torjunnassa Brasiliassa.  

Lisäksi rakennetaan uusia kastelujärjestelmiä, joilla mahdollistetaan maanviljely ilmastonmuutoksen kuivattamilla alueilla. Rahoilla kehitetään myös turvajärjestelmiä ilmastonmuutoksen aiheuttamia luonnonkatastrofeja vastaan. Esimerkiksi Malissa pystytään siten varautumaan tulviin tulevaisuudessa.

"Suomen rahoituksen avulla rakennamme tulvapatoja ja myrskyvesien viemäröintijärjestelmiä. Niiden ansiosta yli miljoona ihmistä on turvassa tulvavesien tuhoilta", kertoi Fingon jäsenjärjestön paikallinen hanketyöntekijä huojentuneena.

Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho iloitsi siitä, että korkean koulutuksen ja elintason Suomi tunnustaa viimein ilmastovastuunsa ja kantaa vastuuta maailman köyhimmistä ilmastonmuutoksen edessä. Hän kertoi olevansa todella yllättynyt toimitusministeristön päätöksestä.

"Me olemme vaatineet ilmastorahoituksen nostamista 200 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Tämä on paljon enemmän kuin olemme pyytäneet. Nyt Suomi otti todellisen etunojan."

UUTINEN ON JULKAISTU APRILLIPÄIVÄNÄ 1.4.2019.