Hiekkapuhalluksen rajoitukset Euroopassa ovat siirtäneet työntekijöille vaarallisen valmistustavan kehittyviin maihin ja yön pimeyteen, selviää Clean Clothes Campaign -järjestön julkaisemasta tutkimuksesta ”Deadly Denim: Sandblasting in the Bangladesh Garment Industry”.
Hiekkapuhallus on menetelmä, jonka avulla farkkukankaasta tehdään kuluneen oloinen. Sen käyttö ei ole kiellettyä, mutta yhdistettynä vääränlaiseen hiekkaan ja surkeisiin työolosuhteisiin kulutuksessa syntyvä hiekkapöly on tekijöilleen erittäin vaarallista.
Tehtaassa työntekijä hengittää piioksidia sisältävää hiekkapölyä, pöly jää keuhkoihin ja sairastuttaa työntekijän. Tyypillisiä sairauksia ovat kivipölykeuhko ja keuhkosyöpä, jotka köyhissä maissa yleensä johtavat kuolemaan muutamien kuukausien tai vuosien päästä. Siihen saakka työläinen kärsii esimerkiksi hengitysvaikeuksista, jatkuvasta yskästä ja uupumuksesta.
Vaatemerkit sulkevat silmänsä ongelmilta
Vuonna 2005 julkaistiin ensimmäinen tutkimus, joka yhdisti farkkujen hiekkapuhalluksen pölykeuhkotautiin. Euroopassa vaarat oli tunnistettu jo aiemmin, ja vuonna 2009 myös Turkki rajoitti hiekkapuhallusta. Sen seurauksena farkkujen tuotanto siirrettiin vielä selkeämmin Aasiaan ja Pohjois-Afrikkaan, esimerkiksi Bangladeshiin, Kiinaan ja Intiaan, jossa menetelmän käyttöä ei ole vielä rajoitettu.
Vuonna 2010 hiekkapuhalluksen kieltoa ajaneen Killer Jeans -kampanjan myötä monet vaatebrändit ilmoittivat luopuvansa hiekkapuhalluksesta vapaaehtoisesti. Käytännössä päätöstä on kierretty ja valvottu huonosti. Joissain tapauksissa, joissa brändi on kieltänyt hiekkapuhalluksen, työ tehtaassa jatkuu öisin. Valmistuttajat sulkevat silmänsä tilanteelta, eivätkä tehdasvierailuillaan selvitä hiekkapuhalluksen käyttöä.
Koneellista kulutusta vaarallisempi manuaalinen hiekkapuhallus on tutkimuksen mukaan kuitenkin jonkin verran vähentynyt, ja joitakin yksiköitä on suljettu. Valmistustapa on silti edelleen yleinen: Bangladeshissa vuosittain valmistettavasta noin 200 miljoonasta farkkuparista lähes puolet on hiekkapuhallettuja.
Raportissa valmistuttajilta vaaditaan selkeämpiä tietoja siitä, miten kieltoa on toteutettu käytännössä sekä peräänkuulutetaan vastuuta sairastuneiden työntekijöiden hoidosta.
Työntekijät maksavat tietämättömyydestä hengellään
Tutkijat selvittivät, että työntekijät eivät aina tiedä hiekkapuhalluksen aiheuttamista terveysriskeistä. Lääkärit eivät osaa yhdistää työntekijöiden oireita hiekkapuhallukseen, joten sairastuneet eivät saa oikeaa hoitoa tai diagnoosia. Yleensä ura hiekkapuhallusosastolla jääkin lyhyeksi, kun hengitysongelmat pakottavat siirtymään muihin tehtäviin. Moni joutuu jättämään työnsä ja palaamaan takaisin maaseudulle.
Osa työntekijöistä kuitenkin suostuu hiekkapuhallustöihin terveytensä uhallakin. Houkutuksena on yleensä parempi palkka, vaikka seurauksena voi olla aikaisempi kuolema.
Tehtaissa kunnollinen työturvallisuus ja oikea suojautuminen saattaisivat säästää sairauksilta. Tutkituissa bangladeshilaisissa tehtaissa kaikille työntekijöille ei kuitenkaan tarjota edes hengityssuojuksia ja työpäivän aikana ei anneta mahdollisuutta poistua pölyisestä tehdashuoneesta.
Clean Clothes Campaign -järjestön mukaan ongelman lopulliseksi ratkaisemiseksi hiekkapuhallus tulee kieltää vaateteollisuudessa. Jotta kielto olisi mahdollinen, valtioiden tulee myöntää hiekkapuhalluksen vaarat ja vaatemerkkien on muutettava toimintatapojaan. Tällä hetkellä kireät valmistusaikataulut ja halutut mallit eivät käytännössä tarjoa todellista mahdollisuutta vaihtoehtoisen tuotantotavan käyttöön.
Clean Clothes: Deadly Denim – Sandblasting in the Bangladesh Garment Industry