Norjalaisen Bistandstorgetin Ellen M. Hansen (vas.) sekä tanskalaisen CISUn Lotte Asp Mikkelsen ja Donna Meyer vierailevat Helsingissä 21.-23. toukokuuta. Kuva: Norjalaisen Bistandstorgetin Ellen M. Hansen (vas.) sekä tanskalaisen CISUn Lotte Asp Mikkelsen ja Donna Meyer vierailevat Helsingissä 21.-23. toukokuuta.

Suomi ei pärjää Pohjoismaiden maaottelussa, kun apua katsotaan

Muissakin Pohjoismaissa keskustellaan kehitysyhteistyön määrästä, kertovat Suomessa vierailevat järjestöaktiivit. Vaikka leikkauksia ja muita heikennyksiä on niissäkin, on Suomi kirkkaasti viimeinen.

Teksti: Outi Puukko Kuva: Outi Puukko

Samalla kun Suomen hallitusneuvottelijat pohjustavat tuntuvia leikkauksia kehitysyhteistyömäärärahoihin, pidetään Norjassa ja Tanskassa kiinni 0,7 prosentin sitoumuksesta.”Norjassa kehitysyhteistyömäärärahojen taso nähdään symbolisena asiana. Suurin osa kansalaisista pitää erittäin tärkeänä, että taso pysyy lähellä yhtä prosenttia bruttokansantulosta. En usko hallituksen muuttavan linjaansa”, sanoo norjalaisen kehitysjärjestöjen kattojärjestö Bistandstorgetin Suomessa vieraileva Ellen Hansen.Norja sijoittuu toiseksi Pohjoismaiden kehitysyhteistyömäärärahojen vertailussa, mitä tulee avun määrään. Pohjoismaista eniten apua antaa Ruotsi; vuosittainen summa on yli viisi miljardia euroa, yli prosentin kansantulosta. Kehitysrahoituksen kärkikolmikkoon kuuluu myös Tanska. Suomen apu on toistaiseksi reilun miljardi euroa ja 0,48 prosenttia kansantulosta.”Odotamme nyt vaalien alla keskustelua kehitysyhteistyöstä, mutta uskon, että Tanska haluaa pitää kiinni sitoumuksistaan ja kehitysyhteistyövarojen tason yli 0,7-prosentissa”, arvioi puolestaan tanskalaisen kattojärjestö CISU:n Donna Meyer.”Tanskassa trendinä on kuitenkin ottaa yhä enemmän pakolais- ja kriisinhallinnan kuluja kehitysyhteistyövaroista. Myös Tanskan ilmastorahoitus lohkaistaan kehityksestä”, Meyer sanoo.Norja luopui kehitysministeristä — huomiota paljon vähemmänSuomessa hallitusneuvottelijat hakevat tuntuvia leikkauksia kehitysyhteistyöhön. Kehitysministerin salkku ei välttämättä säily erillisenä kokonaisuutena tulevalla hallituskaudella. Norjassa on tästä kokemusta reilun vuoden ajalta.”Kehitysministerin tehtäviä hoitaa nyt ulkoministeri, mikä on näkynyt selvästi siten, että kehitykselle riittää paljon vähemmän huomioita verrattuna ulkosuhteisiin ja kriiseihin”, Hansen kertoo.Oikeistohallituksen ohjelmaan on kuulunut yritysten roolin kasvattaminen kehitysyhteistyössä.”Odotan suuria muutoksia tulevaisuudessa myös järjestöjen rahoitukseen. Hallituksen linja on, että rahaa pitäisi löytyä yksityiseltä puolelta. Rahoitusta halutaan leikata esimerkiksi vaikuttamistyötä tekeviltä järjestöiltä”, Hansen sanoo.Kuka voittaa kehitysyhteistyön maaottelun — suomalainen, tanskalainen vai norjalainen? Tule ottamaan selvää lauantaina 23.5.2015 Maailma kylässä -festivaaleille.