Kuvituskuva.
Kuva:
Hanna Vaittinen / Fingo
Uutinen

Suomelta 100 miljoonaa euroa Vihreään ilmastorahastoon – ”Pelkästään tämä ei missään nimessä riitä”

Suomi tukee Vihreää ilmastorahastoa 100 miljoonalla eurolla vuosina 2020–2023. Summa on neljänneksen suurempi kuin vuosina 2015–2019, jolloin tuki oli 80 miljoonaa euroa. Rahaston kautta tuetaan kehittyvien maiden vähähiilistä ja ilmastokestävää kehitystä.
Mika Niskanen
31.10.2019

Vihreä ilmastorahasto on keskeinen väline Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanossa. Sen kautta tuetaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi globaalissa etelässä.

Plan International Suomen vaikuttamistyön asiantuntija Katja Hintikainen kiittää Suomen päätöstä korottaa tukea. Samalla hän muistuttaa korotuksen olevan maltillinen – noin 25 prosenttia aikaisempaan verrattuna.

”Samaan aikaan monet muut Euroopan maat – esimerkiksi Norja ja Saksa – tuplasivat panostuksensa. Emme siinä valossa ole edelläkävijöitä, mutta suunta on tietenkin täysin oikea”, Hintikainen sanoo.

Mitkä ovat seuraavat askeleet?

Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho on samaa mieltä. Päätös on Ahon mukaan askel oikeaan suuntaan, mutta samalla tulee muistaa, että tällä hetkellä Suomen lahjamuotoisen ilmastorahoituksen määrä ei ole kansainvälisten vastuiden tasolla.

Järjestöjen suositusten mukaan Suomen oikeudenmukainen osuus olisi vuosittain 200 miljoonaa euroa budjettiperäisesti. Tästä summasta ollaan kaukana. Ulkoministeriön mukaan Suomi tuki vuonna 2017 kehittyvien maiden ilmastotoimia 119 miljoonalla eurolla – tästä summasta valtaosa oli kuitenkin sijoituksia, eikä lahjamuotoista tukea. Summasta vain 51 miljoonaa euroa oli budjettiperäistä.

”On positiivista, että Suomi kasvatti tukeaan. Kyseessä on kuitenkin vain viiden miljoonan euron lisäys vuositasolla, eikä se riitä kuromaan tätä valtavaa kuilua umpeen. Nyt tärkeä kysymys onkin, että miten Suomi aikoo lunastaa lupaukset oikeudenmukaisuudesta ja ilmastorahoituksen kasvattamisesta. Tämä ei ole missään nimessä riittävää, vaan tarvitaan lisää lahjamuotoista tukea rahastojen, kahdenvälisen yhteistyön ja kansalaisjärjestöjen kautta”, Aho sanoo.

“Kaukana tavoitteesta”
 

Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio on samoilla linjoilla. Tenhion mukaan myönteistä on se, ettei Suomen tukilupaus Vihreälle ilmastorahastolle sisällä lainarahaa: tämä auttaa ohjaamaan tukea erityisesti kaikkein köyhimmille ja hauraimmille maille ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Yhteensä Vihreä ilmastorahasto saa seuraavalle nelivuotiskaudelle 9,8 miljardia dollaria 27 valtiolta. Esimerkiksi Yhdysvallat ei tue enää rahastoa irtisanouduttuaan Pariisin ilmastosopimuksesta. Samalla muut maat joutuvat kantamaan enemmän vastuuta.

”On erittäin tärkeää, että Suomi on mukana 27 ensimmäisen maan joukossa, jotka sitoutuvat antamaan lisärahoitusta. Rahoituslupauksia tehneiden maiden joukossa on nyt lähinnä Euroopan unionin jäsenmaita, ja tässä joukossa Suomen tukilupaus on merkittävä, mutta jää kauaksi Ranskan, Saksan ja myös Ruotsin kaltaisista maista”, Tenhio sanoo.

”Pariisissa sovittiin, että ilmastosopimuksen rahoittamiseksi tarvitaan 100 miljardia dollaria vuodessa. Toistaiseksi kokoon on saatu yhteensä 10,3 miljardia. Uudet rahoituslupaukset kattavat 9,8 miljardia seuraaville neljälle vuodelle. Jäämme siis vielä todella kauas tavoitteesta”, Tenhio sanoo.

Sopeutumiseen lisää rahoitusta

Vihreän ilmastorahaston tavoitteena on jakaa puolet rahoista ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja puolet ilmastonmuutokseen sopeutumiseen globaalissa etelässä. Tällä hetkellä kuitenkin 41 prosenttia menee hillitsemiseen ja vain 25 prosenttia sopeutumiseen. Loput 33 prosenttia on rahaston tilastoissa merkitty kuuluvaksi molempiin kategorioihin.

”Suomen tulee aktiivisesti pyrkiä vaikuttamaan rahaston sisäiseen rahanjakoon siten, että sopeutumisen osuutta hankkeista saataisiin nostettua 50 prosenttiin. Tällöin rahoitus kohdentuisi paremmin kaikkein köyhimmille ja hauraimmilla alueilla asuville ihmisille”, Tenhio sanoo.

Planin Katja Hintikainen on samaa mieltä. Hän muistuttaa, ettei rahasto ole saavuttanut kaikkia sille asetettuja tavoitteita: tuet eivät ole liikkuneet riittävän nopeasti, eivätkä myöskään saavuttaneet kaikista heikoimmassa asemassa olevia siten kuin niiden olisi pitänyt.

”Kehitysyhteistyön näkökulmasta olisi keskeistä, että Suomi vaikuttaisi sopeutumisrahoituksen kasvattamiseen. Rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen on vaikeampi saada, ja sitä tulee täten vahvistaa myös vihreässä ilmastorahastossa”, hän sanoo.

Monimuotoisuudesta tulee huolehtia

Luonnonsuojeluliiton Hanna Aho muistuttaa lopuksi, että pelkkä ilmastorahoituksen kasvattaminen ei riitä: Suomen tulee varmistaa, että kaikessa kehitysyhteistyössä otetaan läpileikkaavasti huomioon ilmasto ja luonnon monimuotoisuus.

”Luonnon köyhtyminen on yksi neljästä kestävää kehitystä haittaavista ilmiöistä. Maailman köyhimmät ovat riippuvaisia luonnosta. Sen monimuotoisuuden hupeneminen on ilmastokriisin ohella yksi vakavimpia uhkia heidän ja meidän kaikkien tulevaisuudelle”, Aho sanoo.