Seminaari: Globaalit haasteet tulevat vastaan työelämässä

”Tällä hetkellä aika iso osa siitä potentiaalista, jota meillä on suomalaisessa yhteiskunnassa – ja maailmalla yleisemminkin – jää käyttämättä”, toteaa ajatushautomo Demos Helsingin tutkija Juha Leppänen.Hänen mukaansa työnantajat eivät tunnista kansainvälisen osaamisen merkitystä vaan se jää usein työnhaussa piiloon.Demos Helsingin ja CIMOn tutkimushankkeessa selvitettiin laajasti työnantajien ja opiskelijoiden näkemyksiä kansainvälisyydestä. Sen tuloksista ja vapaaehtoistyön antamista eväistä työelämään keskusteltiin Etelän vapaaehtoisohjelma Etvon järjestämässä ”Maailmalle ja takaisin” -seminaarissa 27. toukokuuta.Kansainvälisyys on myös uteliaisuuttaLeppäsen mukaan käsitykset kansainvälisyydestä ovat murroksessa. Siitä on tullut arkipäivää yhä useammalle: rajojen ylittäminen onnistuu suomalaisilta entistä sutjakammin opiskeluvaihtojen, harjoittelujen ja kuukausissa mitattavien reppureissujen myötä.”Perinteisen – rajat ylittävän, kulttuurien välisen ja kielitaitoisen – kansainvälisyyden rinnalla on havaittavissa kansainvälisyyden uudenlaista laajenemista”, Leppänen kertoo. Uteliaisuus maailmaa ja globaaleja ilmiöitä kohtaan näkyy esimerkiksi nurmijärveläisen pienviljelijän Kari Kokkosen maatilalla.”Harvan mielestä kansainvälisestä osaamisesta on hyötyä maanviljelijälle. Kari tuntui kuitenkin tekevän parempaa tuntipalkkaa kuin maanviljelijät yleensä. Silloin, kun Kari ei ollut pelloilla, hän seurasi viljan globaaleja hintoja, säätä Yhdysvalloissa ja Australiassa sekä fosforin hintakehitystä”, Leppänen kertoo.Globaalit haasteet vaativat uudenlaisia tekijöitä”Resurssiniukkuus, väestörakenteen muutos, teknologiset muutokset ja globaali talous ovat megatrendejä, jotka muuttavat maailmaa ja työelämää valtavan paljon”, Juha Leppänen summaa.Kansainvälisyys ei siis ole enää vain diplomaattien työsarkaa vaan se liittyy kiinteästi kaikkia toimialoja muokkaaviin globaaleihin haasteisiin.Nämä haasteet vaativat uudenlaista osaamista, mutta ristiriitaisesti monikaan työnantaja ei priorisoi rekrytoinnissa kansainvälistä kokemusta.”Suomalaiset yritykset ovat pääosin tosi suomalaisia. Suomen kieli on vaatimus 90 prosentissa paikoista. Vaikka tätä yritetään haastaa, on siitä tosi vaikea päästä”, sanoo rekrytointiyritys Academic Workin toimitusjohtaja Stefan Heinrichs.Pitääkö siis puhua kansainvälisestä osaamisesta vai pikemminkin tietyistä taidoista, jotka ovat relevantteja sekä ulkomailla että Suomessa?”Ansioluettelossa täytyy avata hyvin konkreettisesti se, mitä vapaaehtoistyössä on oppinut. Yksi hyvä esimerkki ovat projektinhallintataidot”, vastaa Etvo-ohjelman koordinaattori Anni Vihriälä Kepasta.Leppänen, Heinrichs ja Vihriälä ovat yksimielisiä siitä, että kansainväliset kokemukset – olipa ne hankittu vapaaehtoistyössä tai muilla keinoin – ovat omiaan vahvistamaan työelämässä väistämättä tarvittavia taitoja: ongelmanratkaisukykyä, verkostoitumista ja oma-aloitteisuutta.”Kansainvälinen kokemus vaikuttaa asenteisiin ja muuttaa henkilön persoonaa. Työnantajat hakevat sitä, että on hyvä draivi tehdä työtä”, toteaa Stefan Heinrichs.Haku Kepan koordinoiman Etelän vapaaehtoisohjelma Etvon paikkoihin vuodelle 2015 on avattu toukokuun lopussa, ja haku päättyy 1.9.2014.Etvo.fiDemos Helsinki ja CIMO: Piilotettu osaaminen -raportti