Yhä useampi tulvia ja konflikteja pakeneva saa vastaansa yhä nuivemman kohtelun myös naapurimaissa. Kuvassa somalialaispakolaisia maan sisällä saapumassa YK:n leiriin. Kuva: Yhä useampi tulvia ja konflikteja pakeneva saa vastaansa yhä nuivemman kohtelun myös naapurimaissa. Kuvassa somalialaispakolaisia maan sisällä saapumassa YK:n leiriin.

Selvitys: Euroopan pakolaispolitiikka rapauttaa auttamishalua köyhemmissä maissa

Koventuvat asenteet ovat maailmanlaajuinen trendi. Keniassa, Indonesiassa ja Jordaniassa yhä useampi ajattelee, että jos rikkaat maat eivät hoida osaansa, miksi köyhempien tulisi auttaa hädänalaisia rikkaiden puolesta.

Teksti: Iina Leppäaho Kuva: Tobin Jones

Euroopan ja Australian jyrkkä suhtautuminen pakolaisiin on lisännyt kriittistä asennetta myös alemman tulotason maissa, kerrotaan ajatushautomo ODI:n syyskuussa julkaistussa selvityksessä. Jordaniassa ja Keniassa Euroopan harjoittama politiikka on nostanut kysymyksen siitä, tekevätkö ne enemmän kuin oman osansa maailmanlaajuisen ongelman hoitamisessa.

Selvityksessä tutkittiin, miten Euroopan ja Australian pakolaispolitiikan tiukentuneet linjat heijastuvat Indonesian, Kenian ja Jordanian suhtautumisessa pakolaisiin. Tutkimukseen valittiin nämä maat, koska niissä pakolaispolitiikan muutokset ovat ajankohtaisia. Ilmiön nähdään kuitenkin olevan laajempi.

Kehittyneet maat toimivat esimerkkeinä muulle maailmalle, selvityksessä todetaan. Jos maat, joilla on vakaa taloustilanne ja toimivat instituutiot, eivät noudata pakolaissopimuksia, köyhemmillä mailla on vähän halua noudattaa niitä myöskään.

Erityistä haittaa EU:n ja Turkin sopimuksesta

Sekä Australiassa että Euroopassa asenteet pakolaisia kohtaan ovat tiukentuneet viime vuosikymmeninä. Monet poliittiset linjaukset antavat haitallisia esimerkkejä muille maille, selvitys kertoo.

EU-maat ovat tiukentaneet suhtautumistaan turvapaikanhakijoita kohtaan samaan aikaan kun EU:n sisäisten rajojen valvontaa on höllennetty.

EU:n pakolaispolitiikan muutoksiin kuuluvat esimerkiksi tiukennukset viisumisääntöihin, ankarat karkotuskäytäytännöt sekä rajoitetut hyvinvointipalvelut ja työskentelyoikeudet turvapaikanhakijoille. Selvityksen mukaan EU-maat lähettävät toiminnallaan viestin, että vainoa pakenevien ihmisten auttaminen on valinnaista ja omien kansalaisten asiat menevät sen edelle.

Erityisesti EU:n ja Turkin välistä sopimusta pidetään selvityksessä haitallisena esimerkkinä muille. Sopimuksen mukaan hylätyn päätöksen saaneet turvapaikanhakijat lähetetään Kreikasta Turkkiin. Jokaista palautettavaa turvapaikanhakijaa kohti EU on luvannut ottaa syyrialaisen pakolaisen Turkista. Turkki saa vaihtokaupassa myös kansalaisilleen viisumivapauden, jonka avulla turkkilaiset pääsevät Schengen-alueelle sekä rahallista avustusta pakolaisväestön tukemiseen, samoin kuin uutta virtaa Turkin EU-jäsenyysneuvotteluihin.

Myös Australia on 1990-luvulta lähtien pyrkinyt vaikeuttamaan turvapaikanhakijoiden pääsyä maahan esimerkiksi lähettämällä maahan pyrkijät Australian ulkopuolella sijaitseviin pidätyskeskuksiin tai palauttamalla heidät maahan, jossa he ovat nousseet laivaan.

Vaikka nämä käytännöt rikkovat selvästi kansainvälisiä normeja, Australialla ei ole koitunut mitään seuraamuksia. Esimerkin voima toimii myös Euroopassa. Tanskan äärioikeisto on vaatinut Australian käytännön seuraamista.

Koventunut asenne on maailmanlaajuinen trendi

Selvityksen mukaan Euroopan ja Australian esimerkkien vaikutus näkyy selvästi Indonesian, Kenian ja Jordanian pakolaispolitiikassa.

Jordaniassa ja Keniassa maan sisäinen ilmapiiri on koventunut ja kansa vaatii päättäjiltä lisää rajoituksia. Kenia ilmoitti kesällä palauttavansa 260 000 somalipakolaista takaisin Somaliaan. Jordania on ollut tunnettu pakolaisten suojeluun myönteisesti suhtautuvana maana, mutta vuodesta 2013 se on tiukentanut vaatimuksiaan Syyrian pakolaisia kohtaan.

Australian pakolaispolitiikan vaikutteet näkyvät Indonesiassa lisääntyneenä pakolaisten kriminalisoimisena, pakolaisten pidätyksinä ja pakolaisten laivoja käännyttämisessä takaisin merelle.

Asenteiden koventuminen on selvityksen mukaan selvästi maailmanlaajuinen trendi.

Selvityksessä todetaan, että kahden viimeisen vuosikymmenen aikana tehdyt pakolaispolitiikkaan ja rajojen valvontaan tehdyt muutokset esimerkiksi Australiassa, EU-maissa ja muissa kehittyneissä talouksissa saavat aikaan vaikutuksia, jotka voivat mullistaa kansainväliset pakolaisia koskevat sopimukset.

Kun kansainvälisen pakolaissopimuksen allekirjoittaneet maat jättävät velvollisuutensa hoitamatta, on sopimusten ulkopuolella olevilla mailla vielä vähemmän intoa toimia sopimusten mukaan. Jordaniassa ja Keniassa vastustetaan ajatusta, että köyhät maat hoitavat kyseenalaistamatta suurimman osan pakolaisista muun maailman puolesta.

Jos tämä kehitys jatkuu, maailmassa on entistä harvempia paikkoja, joista pakolaiset voivat etsiä suojaa.

Euroopan ja Australian politiikka saattaa myös kääntyä itseään vastaan. Jos yhä useammat alemman tulotason maat tiukentavat suhtautumistaan, pakolaisten määrä Euroopassa voi pitkällä aikavälillä lisääntyä, kun yhä useammat lähtevät kauemmas etsimään suojaa. Tällä hetkellä maailman pakolaisista 85 prosenttia elää alemman tulotason maissa.

Selvitystä varten on haastateltu esimerkiksi virkamiehiä, järjestöjen edustajia ja tutkijoita tutkituissa maissa. Overseas Development Insitute -ajatushautomon HPG-tutkimusryhmä koostuu riippumattomista tutkijoista, jotka työskentelevät humanitaaristen asioiden parissa.