Lempivaatteeni-kampanjan tempaus Helsingissä.
Lempivaatteeni-kampanjan tempaus Helsingin keskustassa.
Kuva:
Arttu Laitala
Uutinen

Hassuttelua ja painavaa asiaa – reilumman maailmankaupan liike on siirtynyt kehitysmaakaupoista somekampanjoihin

Moni järjestö haluaa edelleen edistää vastuullista kauppaa. Reilun kaupan tuotteita myyvien kivijalkamyymälöiden aika on ehkä ohitse, ja nykyisin tietoa reilummasta tuotannosta jaetaan esimerkiksi kampanjavideoiden kautta.
Esa Salminen
20.8.2019

Alussa olivat eksoottisia tuotteita myyvät lähetyskaupat, sen jälkeen tulivat maailmankaupat. Ensimmäinen eettisesti valmistettuihin kehitysmaatuotteisiin ja kahveihin erikoistunut liike Juuttiputiikki avautui Ouluun vuonna 1978. 1980-luvulla maailmankauppoja avattiin lisää eri puolille Suomea.

Taustalla vaikutti ajatus siitä, että maailmankauppa pitää saada reilummaksi, jotta kehitysmaissa voittaisiin elää paremmin. Puhuttiin riistosta ja siitä, että tuotteiden jalostusaste kehitysmaissa on saatava kasvamaan.

Vime vuosina maailmankauppoja on suljettu tai siirtynyt verkkoon. Juuttiputiikki sulki kivijalkaliikkeensä vuonna 2017.

Useat maailmankaupat ovat perustelleet muutosta sillä, että Suomessa 20 vuotta toiminut Reilu kauppa on tuonut eettiset tuotteet tavallisiin marketteihin, ja muutenkin eettisempiä tuotteita on saatavilla aiempaa laajemmin.

Tavoite kuitenkin elää: maailmankaupan rakenne ei edelleenkään suosi köyhiä pienviljelijöitä tai tuottajia, ja Fingon jäsenistössä on paljon väkeä, jotka haluavat muuttaa maailmankaupan eettisemmäksi. Keinot vain ovat muuttuneet.

Pöhköjä nettivideoita

Hapsiainen seikkailee Game of Thronesin maisemissa lohikäärmeen siivet selässään - siis se lastenohjelmien käsi 1990-luvulta, jolla oli silmät keskisormessa. Se sylkee tulta, ja vaatevuori roihahtaa liekkeihin. Ruudulle ilmestyy teksti: ”Suomessa poltetaan 70 miljoonaa kiloa tekstiiliä vuodessa.”

”Kaikin puolin pöhkö idea”, myöntää Eettisen kaupan puolesta ry:n eli Eetin viestinnän suunnittelija Larri Himma, joka on videon takana.

"Pöhköys on monesti voimavara, jota kannattaa käyttää."

Eetti on noussut sosiaalisen median aikakaudella uudenlaiseen kukoistukseen juuri hupsujen videoidensa ansiosta.

”Pöhköys on monesti voimavara, jota kannattaa käyttää. Järjestökentällä huumoria ja taidetta ylipäätään käytetään vähänlaisesti, ja sitä on totuttu käyttämään tietyllä tavalla.”

Videot ovat tulleet Eetin toimintaan toden teolla juuri Himman myötä. Hän aloitti Eetin viestinnässä vuoden 2018 huhtikuussa. Yleensä videot eivät ole niin päättömiä kuin Hapsiaisen tapauksessa: on vastuullisuusasiantuntija Maija Lumpeen yritysvastuukoulua, tutkija Anna Härrin tuskailua läppärin eettisyyden kanssa sekä tempaus, jossa Helsingin Keskuskatu täyttyy käytetyistä vaatteista.

”Teemat Eetin takana ovat synkkiä ja kysymykset vaikeita”, Himma sanoo.

”Olemmeko valmiita maksamaan tuotteista niiden oikean hinnan ja vähentämään kulutusta sellaiselle tasolle, että maailma pysyy asuinkelpoisena?”

Eetti perustettiin 19 vuotta sitten nimellä Reilun kaupan puolesta. Se oli aluksi Suomeen rantautuneen Reilun kaupan tukijärjestö, joka syntyi opintopiiristä.

”Silloinen Reilun kaupan tiedottaja Tuulia Syvänen kutsui porukkaa kokoon, ja aloimme ensin tutustua aiheeseen opintopiirin muodossa”, muistelee Reilun kaupan puolesta ry:n ensimmäinen puheenjohtaja Sampo Villanen.

”Ensimmäisessä vaiheessa meitä oli ringissä varmaan kymmenisen, mutta sitten kun alettiin tarjota kaupoissa maistiaisia ja kertoa Reilun kaupan kahvista, porukkaa alkoi tulla lisää nopeasti.”

Jo ennen perustamiskokousta vuonna 2000 järjestön jäseniksi oli ilmoittautunut yli 50 henkeä, ja vuoden 2001 lopussa yhteyshenkilöitä oli jo 21 paikkakunnalla.

”Puhetilaisuuksia oli paljon, ja maistiaisia tarjottiin markettien lisäksi kouluissa, kirjastoissa, messuilla ja päiväkodeissa vanhemmille”, Villanen muistelee.

”Festareilla Reilulla kaupalla oli alusta asti iso näkyvyys. Maailma kylässä oli tietysti suurin, mutta rock-festarit ympäri maata olivat suosittuja Reilun kaupan promoamistilaisuuksia.”

Eetin ikuisuuskysymys on siinä, onko vastuu reilummasta maailmankaupasta kuluttajilla, yrityksillä vai lainsäätäjillä– ja vastaus on, että parannuksia vaaditaan kaikilta. Järjestön kampanjat toimivat kaikilla näillä tasoilla, ja mukana on paljon vakavia ääniä ja puheenvuoroja. Niiden vastapainoksi Himma haluaa tuoda mukaan huumoria ja positiivisia kulmia.

Tämä on ajatus myös Eetin Lempivaatteeni-kampanjassa, jossa rohkaistaan miettimään rakkaita vaatteita, joita on syytä vaalia ja huoltaa kertakäyttökulttuurin sijaan.

Läppäreitä, vaatteita, vastuullisia brändejä

Vaatekampanja on puhutellut ihmisiä hyvin, koska vaatteet tulevat konkreettisesti ihmisten iholle ja ovat osa identiteettiä. Vaikeampaa on saada ihmisiä syttymään elektroniikan eettisyydestä, sanoo Eetin tutkija Anna Härri.

Monimutkaisissa laitteissa on yli 20 metallia viideltä eri mantereelta, ja tuotantoketjut ovat hyvin pitkiä. Tulee sellainen olo, että eihän tätä voi mitenkään kontrolloida.”

Ja vaikeaa se onkin. Härri sanoo, että elektroniikkateollisuudessa joitain tärkeitä metalleja kontrolloivat vain pari yritystä tai ehkä yksi maa maailmassa, jolloin kaikki yritykset ovat riippuvaisia harvoista lähteistä.

Yritykset ja kuluttajat ovat heränneet vastuullisuuteen.

Vaatekysymyksiä pyörittelee myös Eetin kolmas kampanja Ränkkää brändi, joka aktivoituu uudelleen loppuvuodesta 2019. Maija Lumme on vuoden kuluessa ränkännyt 23 suomalaista vaatealan yritystä tarkalla lomakkeella sen mukaan, mitä ne kertovat vastuullisuudestaan julkisuuteen.

Yritykset ja kuluttajat ovat heränneet vastuullisuuteen, mutta Lumpeen mukaan yritysten verkkosivuilla on paljon sanahelinää.

”Kun katsoo, julkaiseeko yritys hiilijalanjälkensä, raportoiko se jalanjäljen pienentymisestä, kertooko yritys käyttämiensä materiaalien prosenttiosuudet ja alkuperät, mikä kaikki on sertifioitua ja niin edelleen, niin näkee, että aika moni ei kerro vastuullisuudesta kovinkaan tarkkaan.”

Eetti täyttää ensi vuonna 20 vuotta, ja tänä aikana vaatimustaso on noussut, Lumme sanoo.

”Jos ennen yrityksille sanottiin, että pitää kertoa jotain tuotteiden alkuperästä, nykyään pitäisi olla aika tylsää faktaa ja tilastoja tarjolla. Sisältö on syventynyt.”

Samaan aikaan Eetti haluaa kuitenkin olla kansanliike, johon kuka vain voi tulla mukaan. Myös siksi persoonallinen viestintä ja vaikkapa vaatetempaukset palvelevat tarkoitustaan.

”Moni meistä työntekijöistäkin on tullut mukaan sellaisella epämääräisellä ajatuksella, että jotain on vialla ja haluan tehdä jotain”, Lumme sanoo.

”Meidän täytyy olla se paikka, johon ihmiset voivat tulla ja oppia näistä asioista.”

Intohimoa tiskiin muiltakin

Nykyisin Eetin paikallisryhmiä toimii kuudessa kaupungissa ja järjestöllä on Facebookissa yli  8000 seuraajaa. Tunnema järjestössä on Larri Himman mielestä perheenomainen.

”Täällä on asioihin kunnianhimoisesti suhtautuvia, ajattelevia ja herkkiä tyyppejä, jotka tekevät työtä omistautuneesti.”

Hänestä itsestään on ollut ilahduttavaa saada tuoda viestinnällä julki eettiläisten intohimoa.

”Haluaisin nähdä muissakin järjestöissä sitä, että tuotaisiin tunteen paloa esille. Se on aito voimavara, joka tarttuu ihmisiin, kun sitä tuodaan esille oikealla tavalla. Tunteiden kautta asiat myös muuttuvat.”